Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla

Vuodenvaihteessa valtiovarainministeriön hallinnonalalla tapahtuu lukuisia muutoksia. Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa verotukseen. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 2,8 prosentin mukaisesti. Asunnon ostajien varainsiirtoveroprosentit laskevat, mutta ensiasunnon ostajilta poistuu varainsiirtoverovapaus. Valmisteverotuksessa muutoksia tulee esimerkiksi alkoholiveroon, tupakkaveroon ja liikennepolttoaineiden valmisteveroon.

Muutoksia tuloverotukseen 

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 2,8 prosentin mukaisesti. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää sekä korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää ja poistumaprosenttien tulorajoja. 
Perusvähennyksen enimmäismäärä on ensi vuonna 3 980 euroa ja työtulovähennyksen enimmäismäärä on 2 140 euroa. 

Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2024

Työtulovähennyksen enimmäismäärän ikään perustuvaa korotusta kohdennetaan uudelleen 

Työtulovähennyksen ikään perustuvaa enimmäismäärän korotus kaksinkertaistetaan 65 vuotta täyttäneillä 600 eurosta 1 200 euroon. Enimmäismäärän korotus puolestaan poistuu 60–64-vuotiailta.

Matkakulujen omavastuuosuus nousee

Asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia koskevan vähennyksen omavastuuosuutta nostetaan 750 eurosta 900 euroon.

Kotitalousvähennyksen määräaikaisia korotuksia jatketaan – vähennys laajenee fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluihin

Vuosina 2022 ja 2023 voimassa ollutta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön perusteella myönnettävää korotettua kotitalousvähennystä jatketaan määräaikaisesti vuodelle 2024. Näiden töiden perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa myös vuonna 2024. Samoin vähennettävä prosenttiosuus kustannuksista säilyy työkorvausten osalta 60 prosentissa ja palkkojen osalta 30 prosentissa. 

Lisäksi kotitalousvähennys laajenee fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluihin. Vuodesta 2024 alkaen laillistetun fysioterapeutin antama fysioterapia ja laillistetun toimintaterapeutin antama toimintaterapia oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Vähennyksen voi saada verovelvollisen kotona annetusta fysioterapiasta tai toimintaterapiasta. Vähennykseen sovelletaan samoja säännöksiä, kuin myönnettäessä kotitalousvähennystä tavanomaisen hoiva- tai hoitotyön perusteella. Myös fysioterapiasta ja toimintaterapiasta saa korotetun kotitalousvähennyksen vuonna 2024.  

Muilta osin kotitalousvähennys säilyy ennallaan. Öljylämmityksestä luopumiseen saa edelleen korotettua kotitalousvähennystä vuoteen 2027 saakka. Muut asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöt ovat normaalin kotitalousvähennyksen piirissä. Niiden kohdalla vähennyksen enimmäismäärä on 2 250 euroa ja vähennys on 40 % työkorvauksesta ja 15 % palkoista.

Määräaikaista rahastopoikkeusta jatketaan kahdella vuodella

Tuloverolain määräaikaista rahastopoikkeusta jatketaan kahdella vuodella vuoden 2025 loppuun. Rahastopoikkeuksessa on kysymys määrättyihin rahastoihin sovellettavasta poikkeuksesta tuloverolain ulkomaisia yhteisöjä koskevasta yleisestä verovelvollisuudesta tosiasiallisen johtopaikan perusteella. 

Avainhenkilöiden lähdeverotusaikaan pidennys

Ulkomaisten erityisasiantuntijoiden lähdeverotuksen alainen työskentelyaika pitenee 48 kuukaudesta 84 kuukauteen.

Perintöveron maksamista koskeviin säännöksiin helpotuksia

Maksamatonta perintöveroa ei jatkossa peritä ulosottoteitse, sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin eikä tietoa siitä merkitä verovelkarekisteriin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perintätoimet estyvät kahden vuoden ajan. Lisäksi maksamatta olevasta perintöverosta peritään vuodesta 2024 lukien alennettua viivästyskorkoa. Perintöveron viivästyskorko on korkolain mukainen viitekorko lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2024 tämä alennettu viivästyskorko on 7,5 prosenttia.

Lisätietoja: 
Neuvotteleva virkamies Pertti Nieminen, puh. 0295 53 0461, pertti.nieminen(at)gov.fi 
Finanssineuvos Filip Kjellberg, puh. 029 55 30 123, filip.kjellberg(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(at)gov.fi (kotitalousvähennystä koskevan muutoksen osalta)
Neuvotteleva virkamies Minna Upola p. 0295 530 172, minna.upola(at)gov.fi (rahastopoikkeusta ja perintöveron maksamista koskevien muutosten osalta)

Maapohjan kiinteistöveroprosentin alaraja nousee

Maapohjalle tulee yleisestä kiinteistöveroprosentista erillinen veroprosentti. Maapohjan veroporosentin alaraja nousee nykyisestä yleisen kiinteistöveroprosentin alarajasta 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin. 

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(at)gov.fi

Varainsiirtovero alenee, ensiasunnon varainsiirtoverovapaus poistuu

Varainsiirtoveroprosentti alenee kiinteistöjen osalta 4 prosentista 3 prosenttiin, asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden osalta 2 prosentista 1,5 prosenttiin ja muiden arvopaperien osalta 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin. Alle 40-vuotiaiden ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapaus poistuu.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(at)gov.fi

Kuntien SOTE-kiinteistöjen yhtiöittämisille varainsiirtoverovapaus

Kunnan tai kuntayhtymän yhtiöittäessä hyvinvointialueelle vuokraamiaan sote- tai pelastustoimen käytössä olleita toimitiloja vuoden 2030 loppuun mennessä vastaanottavan yhtiön ei olisi tietyin ehdoin maksettava siirroista varainsiirtoveroa. Sote-uudistuksessa kunnat ja niin sanotut vapaaehtoiset kuntayhtymät velvoitettiin vuokraamaan omistukseensa jäävät sote- ja pelastustoimen toimitilat hyvinvointialueille 2025 tai 2026 loppuun. Vuokrauksen jatkuessa kilpailutilanteessa markkinoilla kuntalaki edellyttää toiminnan yhtiöittämistä, jolloin toimitilojen siirto olisi normaalisti varainsiirtoverollinen.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(at)gov.fi

Uusi tiedonantovelvollisuus maksupalveluntarjoajille

Maksupalveluntarjoajat kuten pankit ja luottolaitokset ovat vuoden 2024 alusta lähtien velvollisia keräämään tietoja tietyistä rajat ylittävistä maksuista sekä ilmoittamaan kerätyt tiedot neljänneskalenterivuosittain Verohallinnolle. Tiedot on ilmoitettava Verohallinnolle ensimmäisen kerran vuoden 2024 huhtikuun loppuun mennessä ensimmäisen vuosineljänneksen tapahtumista.

Tiedonantovelvollisuus perustuu arvonlisäverodirektiiviin tehtyyn muutokseen (ns. maksutietodirektiivi). Verohallinto välittää kerätyt tiedot direktiiviin liittyvän asetuksen mukaisesti komission ylläpitämään keskusrekisteriin, jonne jäsenvaltioiden petostorjuntaviranomaisilla tulee olemaan pääsy. Suomi tulee jakamaan keräämänsä tiedot muiden jäsenvaltioiden kanssa. Suomi tulee vastaavasti saamaan muilta jäsenvaltioilta tietoja maksuista, joilla on liityntä Suomeen.

Muutokset on toteutettu lailla rajat ylittäviä maksuja koskevasta maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuudesta ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muutoksilla. Lait on annettu 14.4.2023 ja tulevat voimaan 1.1.2024.

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija Tea Niiranen, puh. 02955 30319, tea.niiranen(at)gov.fi

Liikennepolttoaineiden valmisteveroa lasketaan

Nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa alennetaan vuoden 2024 alusta siten, että bensiinin ja sitä korvaavien tuotteiden valmistevero laskee keskimäärin 3,9 senttiä litralta ja dieselin ja sitä korvaavien polttoaineiden valmistevero laskee keskimäärin 3,8 senttiä litralta. Veronalennus toteutetaan kohdistamalla alennus valmisteveron hiilidioksidikomponenttiin. Veronalennuksella kompensoidaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen tason asteittaisesta noususta arvioitu keskimääräinen pumppuhintojen nousu.

Veronalennuksen arvioidaan vähentävän valtion valmisteverotuloja vuoden 2024 tasolla noin 168 miljoonaa euroa.

Lisätietoja: 
Hallitusneuvos Merja Sandell, puh. 0295 530 191, merja.sandell(at)gov.fi 
Finanssiasiantuntija Jussi Kiviluoto, puh. 0295 530 331, jussi.kiviluoto(at)gov.fi

Ajoneuvoveron perusveroa alennetaan

Henkilö- ja pakettiautoilta vuosittain kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa alennetaan 50 miljoonalla eurolla. Veronalennus kohdistuu vanhempiin keski- ja suuripäästöisiin autoihin. Veronalennuksen kohteena olevien autojen vuosittainen ajoneuvovero kevenee keskimäärin noin 28 euroa. Suurimmillaan veronalennus on 52 euroa vuodessa. Pääsääntöisesti vuoden 2017 jälkeen ensirekisteröityjen autojen verotus ei muutu. 

Perusveroa kannettaan uusien veroperusteiden mukaan 1.1.2025 lähtien. Koska ajoneuvoveron perusvero on päiväkohtainen ja kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta ajoneuvokohtaiselta verokaudelta, uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja lähetetään kuitenkin jo tammikuusta 2024 alkaen.

Lisätietoja: 
Lainsäädäntöneuvos Markus Teräväinen puh. 02955 30719, markus.teravainen(at)gov.fi

Muutoksia alkoholiverotukseen

Yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa korotetaan keskimäärin noin 8,3 prosentilla ja välituotteiden (esimerkiksi väkevöidyt viinit) veroa keskimäärin noin 12,7 prosentilla. Viinojen, muiden väkevien juomien, long drink -juomien ja muiden etyylialkoholipohjaisten juomasekoitusten veroa nostetaan keskimäärin 8,8 prosentilla. Enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien etyylialkoholipohjaisten juomien vero pysyy ennallaan. 

Oluen veroa alennetaan noin 4,9 prosentilla. Alle 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän oluen veroa ei alenneta, sillä vähäalkoholisimpien oluiden vero on jo nykyisellään matalampi kuin alkoholittomista juomista kannettava virvoitusjuomavero.

Keskimäärin alkoholijuomien valmisteverotus kiristyy noin 2 prosentilla. Veromuutosten seurauksena alkoholijuomien hinnat nousevat arviolta kokonaisuudessaan keskimäärin noin prosentin. Veromuutosten arvioidaan lisäävän alkoholiverokertymää vuositasolla noin 15 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja: 
Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 0295 530 183, pia.kivimies(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Veli Auvinen, puh. 0295 530 384, veli.auvinen(at)gov.fi

Savuttomat nikotiinituotteet tupakkaverotuksen piiriin

Tupakkaverotus laajenee kattamaan savuttomat nikotiinituotteet, kuten markkinoilla olevat niin sanotut nikotiinipussit. Nikotiinipusseista kannetaan sekä yksikköveroa että vähittäismyyntihintaan perustuvaa arvoveroa. Lisäksi on säädetty vähimmäisverosta, jota kannetaan, jos yksikkövero ja arvovero yhteensä jäävät alle tietyn rajan. Tupakkaveron määrä esimerkiksi 12 gramman nikotiinipussirasialta on noin 2 euroa. Nestemäisistä savuttomista nikotiinituotteista kannetaan yksinomaan yksikköveroa, jonka määrä on 30 senttiä millilitralta. 

Tupakkaveroa kannetaan savuttomista nikotiinituotteista, jotka luovutetaan Suomessa kulutukseen 1.1.2024 ja sen jälkeen. Lain siirtymäsäännöksen mukaan lakia sovelletaan 1.7.2024 alkaen kuitenkin myös hallituksen esityksen antamisen jälkeen vuoden 2023 puolella (eli aikavälillä 9.10.-31.12.2023) Suomessa kulutukseen luovutettuihin tuotteisiin. Jos tällaisia tuotteita on 1.7.2024 jäljellä, niistä tulee maksaa tupakkaveroa ja niissä tulee olla vähittäismyyntihinnan osoittava hintalipuke tai painettu teksti. Siirtymäsäännös ei koske nestemäisessä muodossa olevia savuttomia nikotiinituotteita. 

Muutoksen arvioidaan lisäävän tupakkaverokertymää vuositasolla noin 50 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja: 
Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 0295 530 183, pia.kivimies(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Jenni Oksanen, puh. 0295 530 577, jenni.oksanen(at)gov.fi

Uusi laki suurten konsernien vähimmäisverosta

Eduskunta hyväksyi 11. joulukuuta hallituksen esityksen suurten konsernien vähimmäisveroa koskevaksi lainsäädännöksi. Laki tulee voimaan sen jälkeen, kun tasavallan presidentti on sen vahvistanut.

Uudella lailla suurten konsernien vähimmäisverosta saatetaan voimaan EU:n minimiverodirektiivin säännöt Suomessa. Direktiivin taustalla on talousjärjestö OECD:ssä toteutettu kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke, jonka yhtenä tarkoituksena on ollut torjua tuloveropohjan murenemiseen ja voittojen siirtoon liittyviä ongelmia sekä asettaa tietyt rajat valtioiden väliselle liialliselle verokilpailulle. Direktiivi pohjautuu OECD-hankkeen noin 140 maan yhteistyöhön ja sen tuottamiin minimiverotusta koskeviin mallisääntöihin, joiden tavoitteena on varmistaa suurten konsernien vähintään 15 %:n verotaso globaalisti riippumatta toimintojen sijainnista. 

Uusi laki koskee suuria konserneja, joiden konsernitason liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa. Lainsäädäntöä sovelletaan suurten konsernien tilikausiin, jotka alkavat 31.12.2023 ja sen jälkeen.

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Jari Salokoski, puh. 029 553 0437 jari.salokoski(at)gov.fi

Osakesäästötilin talletusraja nousee

Osakesäästötilille saa vuodenvaihteen jälkeen tallettaa enintään 100 000 euroa, kun nykyisin yläraja on 50 000 euroa. Muuten osakesäästötilin sääntely pysyy ennallaan. Asiakas voi tallettaa tilille varoja, jotka palveluntarjoaja sijoittaa asiakkaan päätöksen mukaisesti pörssiosakkeisiin tai muihin listattuihin osakkeisiin. Säästäjä maksaa sijoitusten tuotosta veroa vasta, kun nostaa varoja osakesäästötililtä.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Paula Kirppu, puh. 02955 30552, paula.kirppu(at)gov.fi

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 21,92 prosenttia vuonna 2024

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on vuoden 2024 alusta 21,92 prosenttia. Kuntien omarahoitusosuus on siten 78,08 prosenttia.

Eduskunta on hyväksynyt myös kunnan peruspalvelujen valtionosuuslakiin esitetyt muutokset siitä, miten kunnilta sote-uudistuksen vuoksi hyvinvointialueille siirtyvän rahoituksen tarkistamisesta aiheutuvaa vähennystä valtionosuuteen lievennetään vuodelle 2024. Rahoituksen tarkistuksessa käytetyt valmistuneen verotuksen tiedot poikkesivat huomattavasti talousarviovalmistelussa käytetyistä ennakkotiedoista, mistä johtuen vuodelle 2024 olisi tullut ennakoitua suurempi valtionosuusvähennys. Vuotta 2023 koskeva jälkikäteinen valtionosuusvähennys siirretään vuosien 2024 ja 2025 sijasta tehtäväksi vuosina 2025–2027. Lisäksi vuoden 2024 valtionosuuteen tehdään määräaikainen lisäys 34,70 euroa asukasta kohden eli yhteensä 192 miljoonaa euroa, joka vastaa lopullisten verotulotietojen huomioon ottamisen johdosta kasvanutta osuutta vuoden 2024 valtionosuusvähennyksestä. Vastaavasti valtionosuutta vähennetään määräaikaisesti vuosittain 64 miljoonaa vuosina 2025–2027.

Laissa on täsmennetty myös valtionosuuspäätöksissä ja niiden pohjana olevissa laskelmissa ja tiedoissa olevien laskuvirheiden korjaamista. Tarkoituksena on varmistaa, että selvät virheet on mahdollista korjata nopeasti ja joustavalla menettelyllä.
Tasavallan presidentti vahvisti 21.12.2023, että laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2024. 

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266, eeva.maenpaa(at)gov.fi

Muutoksia aluehallintovirastojen maksuihin

Aluehallintovirastojen suoritemaksuista annettiin uusi valtioneuvoston asetus, joka tulee voimaan 1.1.2024 ja on voimassa 31.12.2024 saakka. Maksuasetus koskee aluehallintovirastojen maksuja, jotka hallinnossa asioiva maksaa hakemastaan luvasta tai muusta vastaavasta julkisoikeudellisesta suoritteesta.

Aluehallintovirastojen maksuasetus 2024 poikkeaa aiemmin voimassa olleesta maksuasetuksesta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien suoritemaksujen osalta. Aiempien lupa- ja ilmoitussuoritteiden tilalle tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteriöintisuoritteita ja ennakkotarkastuksia koskevat maksut. Muutos johtuu vuoden 2024 alusta voimaan tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetusta laista. Myös eläinsuojelua koskevien suoritteiden nimikkeet ja maksut uudistuvat johtuen vuoden 2024 alusta voimaan tulevasta eläinten hyvinvoinnista annetusta laista.

Aluehallintovirastojen suoritemaksuja korotetaan osittain kustannustason noususta johtuen ja osittain sen vuoksi, että eräät omakustannusarvon mukaan hinnoiteltavien suoriteryhmien maksut ovat olleet alikatteellisia suoritteiden tuottamiskustannuksiin nähden.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Elina Isoksela, elina.isoksela(at)gov.fi 0295 530 116