Energiaverotus
Energiaverotuksella tarkoitetaan nestemäisten polttoaineiden sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveroja. Energiaverot perustuvat sekä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin (1472/1994) että sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin (1260/1996). Maataloudelle myönnettävästä energiaveron palautuksesta säädetään maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetussa laissa (603/2006). Energiaverotukseen liittyy merkittäviä valmisteverojen palautusjärjestelmiä, joita ovat esimerkiksi maatalouden ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautukset.
Energiaverojen kokonaiskertymä vuonna 2024 oli 4 162 miljoonaa euroa.
Energiaverot ovat EU:ssa harmonisoituja veroja, joita säädellään neuvoston direktiivissä 2003/96/EY. Direktiivissä säädetään vähimmäisverotasoista ja verotuksen rakenteesta.
Liikennepolttoaineet
Liikennepolttoaineiden vero koostuu energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta. Energiasisältövero perustuu polttoaineen lämpöarvoon ja hiilidioksidivero elinkaarenaikaiseen keskimääräiseen kasvihuonepäästöön. Valmisteverotuksen yhteydessä sekä fossiilisista että bioperäisistä liikennepolttoaineista maksetaan huoltovarmuusmaksua.
Liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennettiin vuoden 2024 alusta siten, että bensiinin ja sitä korvaavien tuotteiden valmistevero laski keskimäärin 3,9 senttiä litralta ja dieselin ja sitä korvaavien polttoaineiden valmistevero keskimäärin 3,8 senttiä litralta. Veronalennus toteutettiin kohdistamalla alennus valmisteveron hiilidioksidikomponenttiin. Veronalennuksella on tarkoitus kompensoida uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen tason asteittaisesta noususta arvioitu keskimääräinen pumppuhintojen nousu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. Veronalennuksen arvioidaan vähentävän valtion valmisteverotuloja vuoden 2024 tasolla noin 168 miljoonaa euroa.
Dieselpolttoaineen verotuki
Suomessa polttoaineita verotetaan objektiivisen ja tekniikkaneutraalin energiaveromallin pohjalta. Dieselöljyn energiasisältövero on kuitenkin 25,95 senttiä per litra lievemmin verotettua kuin sen veromallin mukaan tulisi olla, koska hyötyliikenteen ja vientiteollisuuden polttoainekustannuksia halutaan tukea. Dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta kannetaan vuotuista käyttövoimaveroa tasapainottamaan polttoaineverojen eroa autoilijoille.
Biopolttoaineiden litrakohtainen verotus matalampi kuin fossiilisten polttoaineiden
Energiaverotuksella tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään. Viime vuosina nestemäisten polttoaineiden verotuksen painopistettä on siirretty hiilidioksidiveroon. Bioperäisten polttoaineiden lämpöarvot ja hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä kuin fossiilisten polttoaineiden, ja energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta rakentuvan veron avulla voidaankin varmistaa, että biopolttoaineiden verotasot ovat fossiilisten polttoaineiden tasoja matalampia.
Sähkön verotus määräytyy käyttäjän mukaan
Sähkön sekä mäntyöljyn ja polttoturpeen vero koostuu energiaverosta. Sähköstä kannetaan myös huoltovarmuusmaksua. Sähkön vero on porrastettu kahteen veroluokkaan.
Veroluokkaan I kuuluvat muun muassa kotitaloudet, julkinen sektori, maataloussektori sekä palvelutoiminnot. Sähkövero luokassa I on 2,253 senttiä kilowattitunnilta.
Veroluokkaan II kuuluvat teollisuus, kaivostoiminta, ammattimainen kasvihuoneviljely, hukkalämpöä hyödyntävät energiatehokkaat vähintään 0,5 megawatin konesalit, kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja sähkökattilat sekä sellaiset kaukolämpöverkon ulkopuoliset lämpöpumput, joiden lämpöteho on vähintään 0,5 megawattia. Maataloudessa ja vesiviljelyssä käytetyn sähkön vero alennetaan veroluokan II tasolle veronpalautuksella. Vuoden 2021 alusta sähkövero luokassa II on ollut 0,05 senttiä kilowattitunnilta, minkä lisäksi kannetaan huoltovarmuusmaksu, 0,013 senttiä kilowattitunnilta.
Lämmitys- ja voimalaitospolttoaineet
Kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä kivihiilestä, nestekaasusta, maakaasusta ja biokaasusta kannetaan niiden lämpöarvon perusteella määräytyvää energiasisältöveroa ja polttoaineen elinkaarenaikaisten keskimääräisten kasvihuonekaasupäästöjen perusteella määräytyvää hiilidioksidiveroa. Lisäksi kannetaan huoltovarmuusmaksu. Kiinteät biopolttoaineet ovat verottomia ja huoltovarmuusmaksuttomia. Polttoturpeen ja mäntyöljyn vero ei määräydy yleisen energiaveromallin mukaisesti lämpöarvon ja kasvihuonekaasupäästöjen mukaan.
Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa verotetaan vain hyötylämmön tuottamiseen käytettyjä polttoaineita, minkä lisäksi yhdistettyyn tuotantoon käytettyjen verollisten polttoaineiden energiasisältöveroa alennetaan 7,63 eurolla megawattitunnilta.
Energiaverojärjestelmään sisältyy useita poikkeuksia
Energiaverotuksen poikkeuksia Euroopassa säätelee energiaverodirektiivi ja Suomessakin on käytössä yksittäisiä sen mahdollistamia poikkeuksia perusverorakenteesta. Suomessa ne on kansallisesti määritelty verotuiksi. Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella. Tuki aiheutuu määritellystä normista poikkeavasta verosäännöksestä ja verotulon menetys lasketaan kaavamaisesti ja staattisesti siten, että muut säännökset pysyvät muuttumattomina. Energiaverojärjestelmään on tunnistettu kuuluvan tällä hetkellä yhteensä 15 energiaverotukea. Viimeisimmät verotukilaskelmat sekä verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu kohdassa Verotuet. Verotukikohtaisesta ja säännöskohtaisesta norminmäärittelystä, päällekkäisyyksistä ja laskentamenetelmistä johtuen energiaverotuet eivät ole yhteismitallisia eivätkä suoraan vertailtavissa tai laskettavissa yhteen.
Energiaverotuksen kehittäminen
Valtiovarainministeriö asetti energiaverotuksen uudistamista selvittävän työryhmän toimikaudelle 18.11.2019–1.9.2020. Työryhmän tehtävänä oli valmistella osana kestävän kehityksen verouudistusta päästöohjauksen lisäämiseksi energiaverotuksen uudistus energiaverotusta koskevien pääministeri Antti Rinteen ja sittemmin pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman hallitusohjelmakirjausten toimeenpanemiseksi. Lisäksi työryhmän tuli arvioida mahdollisia nykyisen energiaverojärjestelmän muita kehitystarpeita. Työryhmän tuli ottaa huomioon hiilineutraalisuustavoitteen ohella yritysten kilpailukyky sekä sosiaaliset ja aluepoliittiset näkökohdat.
Työryhmäraportin valmistumisen jälkeen kestävän kehityksen verouudistuksen ensimmäisessä vaiheessa lämmitys-, voimalaitos- tai työkonekäyttöön tarkoitettujen polttoaineiden veroa nostettiin vuoden 2021 alusta 2,70 euroa megawattitunnilta. Yhteistuotannon verotukea alennetiin poistamalla laskentasääntö, jolla alennettiin tuotannossa verotettavaa lämpömäärää ja siten lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden veroa.
Lisäksi energiaintensiivisille yrityksille maksettavasta polttoaineiden energiaveron palautuksesta luovutaan vaiheittain vuosina 2021–2024 siten, että vuodelta 2025 yritykset eivät enää ole oikeutettuja palautukseen. Palautuksen poistaminen toteutetaan niin, että eniten nettoverorasituksen nousua kohtaavien yritysten energiaverorasitus nousee voimakkaammin vasta siirtymäkauden loppupuolella. Sähköveron alennus EU:n vähimmäisverotasolle (0,05 snt/kWh) ja energiaverojen palautuksen muutokset koskevat teollisuutta, kaivostoimintaa ja ammattimaista kasvihuoneviljelyä. Sähköveron alennus koskee myös muussa maataloudessa käytettävää sähköä, mutta tämä toteutetaan nykyiseen tapaan sähköveroluokan I ja II verotasojen erotuksen palautuksena.
Energiaverotuksen kehittämistyötä jatkettiin vuosien 2021 ja 2022 aikana. Keskeisimpänä muutoksena oli polttoon perustumattoman lämmöntuotannon edistäminen lämpöpumppujen, sähkökattiloiden ja geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppujen kuluttaman sähkön siirtämien alempaan sähköveroluokkaan II. Samassa yhteydessä sähkön ja lämmön yhteistuotannon verotusta muutettiin siten, ettei lämpöpumppujen tuottama lämpö kiristäisi yhteistuotantoon käytettävien lämmityspolttoaineiden verotusta. Myös alempaan sähköveroluokkaan II kuuluvien konesalien piiriä laajennettiin entistä pienempiin konesaleihin, mutta konesalien sähköveroalennuksen edellytyksenä on ylijäämälämmön hyödyntämistä ja energiatehokkuuteen liittyvien vaatimusten täyttäminen.
Turpeen verotukseen tehtiin muutoksia sen varmistamiseksi, että turpeen käyttö vähenee pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjausten mukaisesti, ja toisaalta sen käytön liian nopean vähenemisen hillitsemiseksi. Nämä tavoitteet toteutettiin ottamalla käyttöön polttoturpeen verotuksen niin sanottu lattiahintamekanismi, jonka avulla varmistetaan turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästöoikeuden hinta laskisi matalalle tasolle. Lisäksi polttoturpeen verottoman käytön ylärajaa korotettiin ja sen soveltamisala laajeni nykyisestä koskemaan kaikkia laitoksia vuosina 2022–2029.
Kiertotalouden edistämiseksi teollisessa kierrätysmateriaalien valmistuksessa ja jalostuksessa käytetty sähkö siirrettiin vuoden 2022 alusta alempaan sähköveroluokkaan II ja energiaintensiivisen teollisuuden veropalautuksen piiriin.
Biokaasu säädettiin vuoden 2022 alusta osaksi energiaverojärjestelmää siten, että sille säädettiin liikennekäytössä valmistevero, joka muiden verotettavien energiatuotteiden tavoin muodostuu biokaasun ominaisuuksien perusteella energiasisältö- ja hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta. Kestävästi tuotettu biokaasu on käytännössä hiilidioksidiverotonta, jolloin sen verotaso on vajaa puolet maakaasun verosta. Näin menetellen biokaasun sisällyttäminen uusiutuvien biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen vuoden 2022 alusta tuli mahdolliseksi. Lämmityksessä ja työkoneissa käytetyn biokaasun verotukea alennettiin vuoden 2023 alusta. Muutos toteutettiin luopumalla sen verottomuudesta ja säätämällä sille energiaverodirektiivin vähimmäisverotason mukainen energiasisältövero 1,20 euroa megawattitunnilta. Biokaasun pientuotanto on verotonta.
Lisäksi energiaverotusta muutettiin vuoden 2023 alusta siten, että muuta kuin biologista alkuperää olevien nestemäisten tai kaasumaisten uusiutuvien polttoaineiden, eli niin sanottujen sähköpolttoaineiden, verotusta tarkennettiin sen selkeyttämiseksi, mitä verotasoa niihin sovelletaan liikenne-, lämmitys- ja työkonekäytössä. Vero muodostuu muiden energiatuotteiden tavoin sähköpolttoaineen ominaisuuksien perusteella energiasisältö- ja hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta.
Lämpöpumput ja konesalit energiaverotuksessa, AFRYn raportti valtiovarainministeriölle
Konesalien energia- ja energiahyötykäytön tehokkuus energiaverotuksessa, Granlundin raportti valtiovarainministeriölle
Energiaverotuksen pidemmän aikavälin kehittämistä varten valtiovarainministeriö hankki Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä ehdotuksen energiaverotuksen tiekarttavaihtoehdoista. Niissä selvitetään energiaverotuksen toimivuutta eri kehityspoluissa. Samalla arvioidaan, miten veropohja turvataan päästövähennysten ja teknologiamuutosten yhteydessä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla elinkeinoelämän toimintaedellytykset huomioiden. Selvitystyö valmistui keväällä 2022.
Taustaselvitys Suomen energiaverotuksen kehitystyölle, VTT:n muistio 13.4.2022
Vuoden 2011 ympäristöperusteisen energiaverouudistuksen taustaselvitykset
Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi, VTT:n esitys 10.9.2010
Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämisestä, VTT:n muistio 9.9.2010
Lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittäminen, VTT:n luonnos 24.6.2010
Pienkonebensiinin laatuporrastus, VTT:n muistio 20.5.2010
Liikennepolttoaineiden laatuporrastus lähipäästöjen perusteella, VTT:n muistio 7.5.2010
Tausta ja jatkoselvitykset
Liikennepolttoaineiden laatuporrastus lähipäästöjen perusteella, VTT:n muistio 7.4.2017
Liikennepolttoaineiden laatuporrastus - arvio ajantasaisuudesta, VTT:n muistio 2.10.2019
Verotuksen ympäristöohjaus talousarvioesityksessä TAE2022
Lisätietoa nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta (Verohallinto)
Lisätietoa sähkön ja eräiden polttoaineiden verosta (Verohallinto)
Jos sinulla on kysyttävää yksittäisestä veroasiasta, pyydämme ottamaan yhteyttä Verohallintoon.