FI SV

Alkoholiverotus

Alkoholiverotuksen piiriin kuuluvat olut, viini ja muut käymisteitse valmistetut alkoholijuomat, välituotteet sekä etyylialkoholia sisältävät juomat. Muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ovat esimerkiksi siiderit ja long drink -juomat. Välituotteilla tarkoitetaan juomaa, jonka alkoholipitoisuus on enintään 22 tilavuusprosenttia ja joka ei ole olutta, viiniä eikä muuta käymisteitse valmistettua juomaa, kuten esimerkiksi väkevöidyt viinit. Alkoholijuomien verotus perustuu alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettuun lakiin (1471/1994).

Alkoholiveron kertymä vuonna 2019 oli 1 482 miljoona euroa.

Alkoholijuomien valmistevero on yksi EU:ssa yhdenmukaistetuista veroista. Alkoholiverotuksen rakenteesta, verotettavista tuotteista ja niiden määritelmistä säädetään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 92/83/ETY. Alkoholijuomien vähimmäisveroista säädetään alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 92/84/ETY. Jäsenvaltiot voivat soveltaa vähimmäisverotasoja korkeampia veroja.

Alkoholiverotasot määritellään joko litralta valmista juomaa tai senttilitralta etyylialkoholia. Vuonna 2020 alussa alkoholiverotasot ovat

  • oluelle 36,50 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
  • väkeville alkoholijuomille 48,80 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
  • Viinien, muiden käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien ja välituotteiden verotasot litralle määritetään kohti valmista juomaa. Veron suuruus esimerkiksi 15–18 tilavuusprosenttiselle viinille on 397 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa.

Verotuksella fiskaalisia ja kansanterveydellisiä tavoitteita

Alkoholiveroon on tehty viime aikoina useita korotuksia. Tätä ennen verotasoja laskettiin vuonna 2004 keskimäärin 33 prosentilla Baltian maiden liittyessä EU:hun ja Suomen määräaikaisten matkustajatuontirajoitusten päätyttyä. Veronalennuksella haluttiin ohjata alkoholin kulutusta matkustajatuonnin sijasta Suomessa verotettuihin tuotteisiin. Veroja on tämän jälkeen korotettu useasti fiskaalisista syistä sekä alkoholista aiheutuvien kansanterveydellisten haittojen ehkäisemiseksi.

KUVA 1: Alkoholiverotasojen kehitys

Alkoholiverotus keveni vuonna 2004. Kaikkien juomien verotus on kiristynyt portaittain vuodesta 2007.

Tehdyt alkoholiveron korotukset ovat osaltaan vähentäneet alkoholin kokonaiskulutusta, mikä on puolestaan vähentänyt myös alkoholihaittoja. Alkoholijuomien kokonaiskulutus on ollut Suomessa laskussa vuodesta 2007. Alkoholiverotuksen tasoa määriteltäessä on huomioitava myös alkoholijuomien kotimaisen hintatason ja matkustajatuonnin välinen yhteys. Riskinä on, että merkittävät veronkorotukset lisäävät paitsi alkoholin laillista matkustajatuontia myös matkustajatuontina tuodun alkoholin laitonta välittämistä kotimaassa.

Pienpanimoalennus

Suomessa on ollut vuodesta 1995 saakka pienpanimoille suunnattu veronalennus. Pienpanimot, jotka tuottavat alle 15 miljoonaa litraa olutta vuodessa, saavat porrastetusti 10–50 prosenttia veronalennusta 10 miljoonan litran tuotantomäärään saakka. Pienpanimoalennuksen tarkoitus on tukea ja elvyttää paikallista oluen tuotantoa sekä kompensoida pienten ja suurten panimoiden välisiä kustannuseroja. Pienpanimoalennukseen oikeutettuja panimoita on Suomessa noin sata. Verotuki nykyisellään on noin 14 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisätietoa Verohallinnon Alkoholi- ja alkoholijuomavero-ohjeesta

Jos sinulla on kysyttävää yksittäisestä veroasiasta, pyydämme ottamaan yhteyttä Verohallintoon.