Julkinen talous

Julkisen talouden muodostavat julkisyhteisöt, joihin kuuluvat mm. valtio, hyvinvointialueet, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta sekä lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja -laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot.

Valtiontalouteen kuuluvat valtion talousarvion alainen talous ja sen ulkopuoliset valtion rahastot. Valtion eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallinnon sektoriin luetaan myös mm. yliopistot, valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy sekä Yleisradio Oy.

Valtion raha-asioiden hoito on valtiovarainministeriön tehtävä. Valtiovarainministeriö valmistelee vuosittain ehdotuksen seuraavan vuoden valtion talousarvioksi. Jos valtion tuloissa ja menoissa tapahtuu talousarviovuoden aikana merkittäviä muutoksia, laaditaan lisätalousarvio tai useampia.

Valtiovarainministeriö vastaa myös julkisen talouden suunnitelman sekä siihen sisältyvän valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelusta tuleville vuosille. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkisen talouden kokonaisuutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä. Valtiontalouden kehys asettaa rajoitteen valtion talousarviomenoille ja tuo myös ennakoitavuutta talouspolitiikkaan.

Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Suomessa. Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella, eikä niillä ole verotusoikeutta. Lisäksi hyvinvointialueet voivat periä asiakas- ja muita käyttömaksuja.

Kuntatalous kattaa kuntien ja kuntayhtymien talouden. Perustuslaki takaa kunnille laajan itsehallinnon. Sen keskeiseen sisältöön kuuluu verotusoikeus sekä kuntien oikeus päättää omasta varainkäytöstään. Kunnat päättävät kunnallisveron verokannasta itsenäisesti sekä kiinteistöverokannasta eduskunnan säätämän vaihteluvälin sisällä. Kuntien välisiä taloudellisia eroja tasoitetaan valtionosuusjärjestelmällä. Lisäksi kunnat saavat eduskunnan päättämän osuuden yhteisöveron tuotosta.

Sosiaaliturva- ja työeläkejärjestelmistä rahoitetaan keskeinen osa kansalaisten sosiaaliturvaa. Etuudet rahoitetaan ansiotuloihin perustuvilla sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutusmaksuilla sekä yleisin verovaroin. Valtio takaa kansaneläke-, sairausvakuutus- ja yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyyden. Sosiaaliturvamaksujen sekä työnantajan ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun suuruudesta päätetään lailla. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa maksujen suuruuden vuosittain. Työttömyysturva- ja eläkejärjestelmään on rakennettu suhdannepuskureita, jotka hillitsevät vakuutusmaksujen kasvua, jos talouskehitys heikkenee.