Julkinen johtaminen

Tavoitteena on, että Suomen julkishallinto on myös tulevaisuudessa edustava esimerkki uudistuvasta pohjoismaisesta mallista, jossa toimiva ja kustannustehokas hallinto on kansallinen menestystekijä. Osana julkista sektoria valtionhallinto kykenee turvaamaan kansantalouden kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin. Strategisten kyvykkyyksien ja ennakoivan johtamisen avulla Suomi menestyy kansainvälisessä kilpailussa.

Julkinen johtaminen rakentuu vahvasti yhteiselle arvopohjalle, jossa korostuvat hyvän hallinnon periaatteet ja ammattimaisen johtamisen vaatimukset. Keskeisiä arvoja johtamisessa ovat luottamus, rohkeus ja vastuullisuus. Kehittämisessä sovitetaan yhteen sekä moniarvoisuus että yhteinen etu, mikä rakentuu yhteiselle ja avoimelle vuoropuhelulle myös valtion ja kuntien kesken. Julkisen johtamisen erityispiirteet liittyvät erityisesti poliittiseen ohjaukseen ja julkisen talouden sääntelyyn, lainsäädäntöön ja julkisuusvaatimukseen. Julkisilla johtajilla on keskeinen rooli hallituksen tavoitteiden toimeenpanossa ja kansalaisten ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisessa.

Hyvää johtamista tuetaan toimivilla hallinnon rakenteilla, johtamisjärjestelmillä ja muilla toimintaedellytyksillä. Eri osapuolten välinen luottamus ja yhdessä tekeminen ovat voimavaroja koko yhteiskunnassa ja niitä tukevat konsernimaiset, poikkihallinnolliset prosessit ja toimintatavat hallinnossa. Kestävä kehitys edellyttää julkisen johtamisen erityispiirteiden huomioon ottamisen lisäksi vuorovaikutusta ja oppimista muiden sektorien johtamisesta. 

Valtiovarainministeriö mallintaa ja tukee johtamisen uudistumista valtionhallinnossa. Työ pohjautuu näkemykselle hyvästä johtamisesta, jossa keskeisiä osa-alueita ovat hallinnon toimeenpano- ja palvelukyky, esimerkillinen henkilöstöjohtaminen, hyvän hallinnon toteutuminen ja rohkea muutosjohtajuus.

Johtamisen kehittämisen visiot ja painopisteet

Hyvä hallinto edellyttää samanaikaisesti sekä jatkuvuutta että muutosta myös tulevaisuudessa. Laajojen ja kompleksisten ilmiöiden hallinnassa korostuvat poikkihallinnolliset tavoitteet ja yhteistyö eri sektoreiden, hallinnonalojen ja virastojen välillä. Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on, että Suomi 2030 on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen yhteiskunta, jossa on maailman paras julkinen hallinto. Visiossa julkinen hallinto, sekä valtionhallinto että kuntahallinto muodostavat kokonaisuuden, joka pystyy vastaamaan ilmiöpohjaisesti toimintaympäristön vaatimuksiin. Hallitus on laatinut julkisen hallinnon strategian, jonka keskeinen tavoite on parantaa kansalaisten saamien palvelujen laatua ja saatavuutta. 

Johtamisen kehittämisen lähtökohtana on, että julkista hallintoa uudistetaan kokonaisuutena yhteiskunnan vakauden ja eheyden turvaamiseksi. Kehittäminen muodostaa yli hallituskausien kestävän jatkumon ja se kohdistuu julkisen johtamisen koko kenttään, painottuen hallitusohjelman mukaisiin painopisteisiin 2019-2023, erityisesti poikkihallinnollisuuteen, julkisten palvelujen kehittämiseen ja tiedolla johtamisen ja digitalisaaton hyödyntämiseen, julkisen talouden kestävyyteen, henkilöstöjohtamisen kehittämiseen ja avoimen hallinnon kehittämistyöhön.

Johtamista yhteiseksi hyväksi - Valtionhallinnon johtamisen kehittämishanke, 2022

Julkisen johtamisen identiteetti, johtajien asema ja työn vaatimukset 2020-luvulla

Julkisen johtamisen yhteistyöryhmän keskustelualoite

OECD Recommendation on Public Serivce Leadership 2019

Johtamisjärjestelmähankkeen muistio

Arvot ja virkamiesetiikka -sivut

Avoimen hallinnon ja julkisen johtamisen aluekierroksen yhteenvedot