Sosiaalinen kestävyys -teemaryhmän tehtävänä oli suunnitella ja käynnistää konkreettiset toimet, joilla tuetaan kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden toimeenpanoa. Teemaryhmä edisti strategian tahtotilaa: Edistämme hankinnoilla sosiaalista yhteiskuntavastuuta julkishallinnon sekä yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä.
Sosiaalisesti kestävillä hankinnoilla organisaatiot voivat edistää yhteiskuntaan ja ihmisiin kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia, kuten työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa olevien työllistymistä sekä ehkäistä haitallisia vaikutuksia, kuten esteitä ihmisoikeuksien toteutumiseen. Yritykset voivat tunnistaa oman vastuunsa yhteiskunnan sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. Sosiaalista kestävyyttä edistetään Suomessa avoimessa yhteistyössä.
Tavoitteet
Edistämme muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä siihen soveltuvissa hankinnoissa
Edistämme hankinnoissa ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien kunnioittamista
Tavoitteita edistävät toimenpiteet
Selvitetään yhdessä mahdollisuuksia kehittää yhteishankintayksiköiden ja hankintarenkaiden roolia kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden toimeenpanossa.
Ensimmäisenä kartoitetaan mahdollisuuksia kehittää yhteisiä malleja ja toimintatapoja toimitusketjujen vastuullisuuden varmistamiseksi.
Mitä on tähän mennessä tehty?
Hankintayksiköissä tehtävää vastuullisuuden auditointia varten on julkaistu manuaali. Sen avulla on tarkoitus tukea julkisia hankintayksiköitä kustannustehokkaiden ja laadukkaiden vastuullisuusauditointien toteuttamiseksi ja kilpailuttamiseksi.
Julkisten hankintojen avulla voidaan edistää vastuullisuutta. Yksi keskeisistä auditoinnin kohteista on mm. työntekijöiden ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien toteutuminen. Vastuullisuuden auditointi on menetelmä, jolla arvioidaan toimittajan vastuullisuuden tasoa ja kehittämistarpeita. Auditointi hankinnoissa voi perustua esimerkiksi kansainvälisiin standardeihin tai kansallisisiin ohjeistuksiin.
Manuaalin viitekehys muodostuu Hankinta-Suomessa tuotettuun kansalliseen ohjeistukseen, joka tunnetaan nimellä Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet (Code of Conduct). Viitekehys sisältää keskeiset osa-alueet, joita ovat sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen vastuullisuus. Hankintayksikön sopimusehtoihin sisällyttämät mahdolliset muut standardit tai ohjeistukset tulee ottaa huomioon manuaalia sovellettaessa.
Manuaalissa työkaluja auditointiin
Manuaali tuotettiin yhteistyössä Hansel Oy:n ja muiden yhteishankintayksiköiden kanssa. Vastuullisuuden auditointien tekemistä yhtenäisesti on pidetty tärkeänä, ja yhteiset työkalut ja yhtenäinen toimintamalli säästäisivät hankintayksiköiden ja toimittajien työmäärää, kustannuksia ja resursseja.
Manuaali sisältää runsaasti havainnollisia esimerkkejä ja malleja sekä ohjelistoja hyödynnettäviksi vastuullisuuden auditointiprosessissa. Manuaalissa kuvataan auditointiohjelma, jonka laatimisen toivotaan auttavan hankintayksiköitä tekemään järjestelmällistä ja riskilähtöistä toimittajien tai sopimusten tarkastelua ja seurantaa. Ohjelman osana kuvataan auditointitavat ja varsinainen auditointiprosessi hankintayksikön yksilöllisten valintojen tueksi.
Lisäksi manuaalissa on auditointisuunnitelman malli, jonka avulla hankintayksikkö voi varmistaa sopimuksessa vaadittujen vastuullisuuskriteerien täyttymisen. Manuaali sisältää prosessissa auditointikohteelle toimitettavan esitietolomakkeen ja listan tarkistettavista dokumenteista.
Laaditaan ihmisoikeuksia ja julkisia hankintoja koskevia viestintämateriaaleja sekä järjestetään aiheeseen liittyviä koulutuksia hankintayksiköille muun muassa vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteista sekä työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvien riskien tunnistamisesta. Pyritään perustamaan verkosto edistämään kansallista yhteistyötä.
Mitä on tähän mennessä tehty?
On laadittu opas, joka auttaa huomioimaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät riskit kansallisissa julkisissa hankinnoissa. Oppaassa kerrotaan hyväksikäyttö- ja ihmiskauppailmiöistä sekä annetaan ohjeita, miten toimia, jos epäilee työperäistä hyväksikäyttöä tapahtuvan kotimaisissa hankinnoissa. Lisäksi oppaassa ehdotetaan hyväksikäyttöä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä hankinnan eri vaiheissa.
Selvitetään hankintalain 24 §:n käyttöä ja käytön esteitä. Laaditaan selvitys siitä, voidaanko käyttöä edistää muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymiseksi. Laaditaan ohje käytöstä ja kerätään mahdollisia malleja hyvistä käytänteistä.
Mitä on tähän mennessä tehty?
Tarkoituksena oli selvittää voidaanko hankintasopimusten hankintalain 24 §:n mukaisella varaamisella edistää muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä, käytetäänkö tällaista mahdollisuutta ja mitä esteitä sen käytölle on.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on linjattu tavoite, että julkisiin hankintoihin asetetaan ehto sosiaalisesta työllistämisestä.
Mitä on tähän mennessä tehty?
Työ- ja elinkeinoministeriö on elokuussa 2020 perustanut hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelman, jolla tähdätään siihen, että julkisilla hankinnoilla tuettaisin entistä paremmin työllistymistä.
Hanke sisältää valtakunnallisen koordinaatiohankkeen ja erikseen toteutettavia pilottihankkeita. Tavoitteena on lisätä toimintamallin käyttöä erityisesti kuntien hankinnoissa. Mallia kehitetään ja levitetään valtakunnallisen koordinaattorin johdolla. Osana levittämistoimia hankinnoilla työllistämisen toimintamalli otetaan käyttöön alueellisissa hankkeissa.
Ohjelmassa tarjotaan muun muassa osaamista kehittäviä foorumeita sekä levitetään tietoa onnistuneista toimintamalleista ja käytännöistä. Tavoitteena on lisäksi kehittää työllistyvien henkilöiden määrällisen seurannan toimia sekä valvontaan liittyviä välttämättömiä toimia tietojen välittämisessä.
Vauhditusohjelmassa tehdään yhteistyötä KEINO-osaamiskeskuksen ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön kanssa.
Vauhditusohjelman kokonaisuuden toimeenpanosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö osallistuen myös valtakunnallisen koordinoinnin rahoittamiseen. Hankkeen toteuttaa Kuntaliitto.
Kokemuksia työllistämisehdon käytöstä julkisissa hankinnoissa selvitettiin – työllistämisehto vakiintumassa osaksi tiettyjen kuntien toimintaa
Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto tilasivat selvityksen kokemuksista työllistämisehdon käytöstä Suomessa ja muualla EU:ssa. Selvitys on osa Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa ja työ- ja elinkeinoministeriön hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmaa. 1.4.2022 julkaistun selvityksen mukaan työllistämisehdon hyödyntäminen ei ole vakiintunut osaksi hankintayksiköiden työprosessia Suomessa tai EU-maissa. Sen sijaan ehdon käyttö on pikkuhiljaa vakiintumassa osassa kuntia.
Työllistämisehdolla tarkoitetaan julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntöön ja hankintasopimukseen sisällytettyä ehtoa, joka velvoittaa sopimuskumppania työllistämään lähtökohtaisesti muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Senaatti-kiinteistöt jakaa omia parhaita käytäntöjään. Julkisten hankintojen neuvontayksikkö kirjaa käytännöt myös laajemmin hyödynnettäväksi.
TEM koordinoi konsulttityönä tehtävän pilotoinnin rakennustyömailla.
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI on tehnyt selvityksiä työelämän ihmisoikeusriskeistä Suomessa sekä luonut konkreettisia työkaluja etenkin alihankinnassa tapahtuvien väärinkäytösten ja työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi. Selvityksissä on todettu merkittäviä haasteita.
Käynnistettävässä työssä tunnistetaan merkittävimmät riskialat julkisten hankintojen sopimuksissa ja luodaan työkalut, joita hankintayksiköt voivat hyödyntää.
Mitä on tähän mennessä tehty?
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) on toteuttanut Työperäinen hyväksikäyttö ja julkiset hankinnat -oppaan valtiovarainministeriön toimeksiannosta hankintayksiköiden tueksi.
Oppaassa kerrotaan hyväksikäyttö- ja ihmiskauppailmiöistä sekä annetaan ohjeita, miten toimia, jos epäilee työperäistä hyväksikäyttöä tapahtuvan kotimaisissa hankinnoissa. Lisäksi oppaassa ehdotetaan hyväksikäyttöä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä hankinnan eri vaiheissa. Suomalaisilla hankintayksiköillä on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä, sillä vastaavaa ohjeistusta ei ole ollut aikaisemmin olemassa Euroopassa tapahtuvan työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi.
Code of Conduct - menetelmän tarkoittaa, että sopimustoimittajalta edellytetään sitoutumista tiettyihin määriteltyihin vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteisiin. Jo aikaisemmin Finnwatch on tehnyt yhteistyötä hankintayksiköiden kanssa tuotantoketjujen sosiaalisen vastuullisuuden vahvistamiseksi ja KEINO-osaamiskeskus fasilitoi teemassa kahta kehittäjäryhmää.
Olennaista on nyt luoda kansalliset Code of Conduct -mallit siten, että ne on kaikkien hankintayksiköiden käytössä. Olennaista mallin hyödyntämisessä on myös tarjoajien osaamisesta huolehtiminen.
Mitä on tähän mennessä tehty?
Julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hansel on Hankinta-Suomi-yhteistyössä laatinut Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet (Code of Conduct), jotka on tarkoitettu lisättäväksi osaksi hankintasopimusta. Tällöin toimittajalta edellytetään sitoutumista siihen, että tuotteen valmistus tapahtuu olosuhteissa, jotka ovat eettisten toimintaohjeiden mukaisia. Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet turvaavat työntekijöiden oikeuksia ja samalla vastuullisten yritysten menestystä julkisissa hankinnoissa.
Velvoitteet on laadittu ja julkaistu 16.12.2021 kaikkien hankintayksiköiden käyttöön. Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtio ja kunnat, ja ne noudattavat hankinnoissaan hankintalakia.
Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet on käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi. Englanninkieliset löytyvät toistaiseksi mm. tältä sivulta.
Toimenpiteenä on laatia selvitys kansallisista sekä muiden EU-maiden kokemuksista työllistämisehtojen käyttämisestä julkisissa hankinnoissa. Selvityksessä tarkastellaan työllistämisehtojen käyttöä useasta näkökulmista; työvoimapoliittinen ja hankintajuridinen, tilaajan ja toimittajan näkökulmat sekä hankinnalla työllistettävän henkilön näkökulmat.
Selvitys vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat käytännön haasteet ja ratkaisumallit julkisten hankintojen työllistämisehdon käytön lisäämiseksi ja työllistämisehdon vaikutukset työllisyyteen Suomessa ja EU-maissa. Miten EU-maiden kokemukset työllistämisehdon käytöstä soveltuvat suomalaiseen toimintaympäristöön?
Mitä on tähän mennessä tehty?
Keväällä 2022 julkaistiin selvitys kokemuksista työllistämisehdon käytöstä Suomessa ja muualla EU:ssa. Työllistämisehdolla tarkoitetaan julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntöön ja hankintasopimukseen sisällytettyä ehtoa, joka velvoittaa sopimuskumppania työllistämään lähtökohtaisesti muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Selvityksen mukaan työllistämisehdon hyödyntäminen ei ole vakiintunut osaksi hankintayksiköiden työprosessia Suomessa tai EU-maissa. Sen sijaan ehdon käyttö on pikkuhiljaa vakiintumassa osassa kuntia.
