Sosiaalinen kestävyys

Selvitetään hankintalain 24 §:n käyttöä ja käytön esteitä. Laaditaan selvitys siitä, voidaanko käyttöä edistää muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymiseksi. Laaditaan ohje käytöstä ja kerätään mahdollisia malleja hyvistä käytänteistä.

Selvitetään yhdessä mahdollisuuksia kehittää yhteishankintayksiköiden ja hankintarenkaiden roolia kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden toimeenpanossa.

Ensimmäisenä kartoitetaan mahdollisuuksia kehittää yhteisiä malleja ja toimintatapoja toimitusketjujen vastuullisuuden varmistamiseksi.

Laaditaan ihmisoikeuksia ja julkisia hankintoja koskevia viestintämateriaaleja sekä järjestetään aiheeseen liittyviä koulutuksia hankintayksiköille muun muassa vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteista sekä työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvien riskien tunnistamisesta. Pyritään perustamaan verkosto edistämään kansallista yhteistyötä.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on linjattu tavoite, että julkisiin hankintoihin asetetaan ehto sosiaalisesta työllistämisestä.

Mitä on tähän mennessä tehty?

Työ- ja elinkeinoministeriö on elokuussa 2020 perustanut hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelman, jolla tähdätään siihen, että julkisilla hankinnoilla tuettaisin entistä paremmin työllistymistä.

Hanke sisältää valtakunnallisen koordinaatiohankkeen ja erikseen toteutettavia pilottihankkeita. Tavoitteena on lisätä toimintamallin käyttöä erityisesti kuntien hankinnoissa. Mallia kehitetään ja levitetään valtakunnallisen koordinaattorin johdolla. Osana levittämistoimia hankinnoilla työllistämisen toimintamalli otetaan käyttöön alueellisissa hankkeissa.

Ohjelmassa tarjotaan muun muassa osaamista kehittäviä foorumeita sekä levitetään tietoa onnistuneista toimintamalleista ja käytännöistä. Tavoitteena on lisäksi kehittää työllistyvien henkilöiden määrällisen seurannan toimia sekä valvontaan liittyviä välttämättömiä toimia tietojen välittämisessä.

Vauhditusohjelmassa tehdään yhteistyötä KEINO-osaamiskeskuksen ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön kanssa.

Vauhditusohjelman kokonaisuuden toimeenpanosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö osallistuen myös valtakunnallisen koordinoinnin rahoittamiseen. Hankkeen toteuttaa Kuntaliitto.

• Lisätietoja Kuntaliiton sivulla Hankinnoilla työllistäminen

Kokemuksia työllistämisehdon käytöstä julkisissa hankinnoissa selvitettiin – työllistämisehto vakiintumassa osaksi tiettyjen kuntien toimintaa

Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto tilasivat selvityksen kokemuksista työllistämisehdon käytöstä Suomessa ja muualla EU:ssa. Selvitys on osa Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa ja työ- ja elinkeinoministeriön hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmaa. 1.4.2022 julkaistun selvityksen mukaan työllistämisehdon hyödyntäminen ei ole vakiintunut osaksi hankintayksiköiden työprosessia Suomessa tai EU-maissa. Sen sijaan ehdon käyttö on pikkuhiljaa vakiintumassa osassa kuntia. 

Työllistämisehdolla tarkoitetaan julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntöön ja hankintasopimukseen sisällytettyä ehtoa, joka velvoittaa sopimuskumppania työllistämään lähtökohtaisesti muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

• Työllistämisehto hankinnoissa: Selvitys nykytilasta, haasteista ja ratkaisuista 
• Valtiovarainministeriön tiedote 1.4.2022

Senaatti-kiinteistöt jakaa omia parhaita käytäntöjään. Julkisten hankintojen neuvontayksikkö kirjaa käytännöt myös laajemmin hyödynnettäväksi.  

TEM koordinoi konsulttityönä tehtävän pilotoinnin rakennustyömailla.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI on tehnyt selvityksiä työelämän ihmisoikeusriskeistä Suomessa sekä luonut konkreettisia työkaluja etenkin alihankinnassa tapahtuvien väärinkäytösten ja työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi. Selvityksissä on todettu merkittäviä haasteita.  

Käynnistettävässä työssä tunnistetaan merkittävimmät riskialat julkisten hankintojen sopimuksissa ja luodaan työkalut, joita hankintayksiköt voivat hyödyntää.

Mitä on tähän mennessä tehty?

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) on toteuttanut Työperäinen hyväksikäyttö ja julkiset hankinnat -oppaan valtiovarainministeriön toimeksiannosta hankintayksiköiden tueksi. 

Oppaassa kerrotaan hyväksikäyttö- ja ihmiskauppailmiöistä sekä annetaan ohjeita, miten toimia, jos epäilee työperäistä hyväksikäyttöä tapahtuvan kotimaisissa hankinnoissa. Lisäksi oppaassa ehdotetaan hyväksikäyttöä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä hankinnan eri vaiheissa. Suomalaisilla hankintayksiköillä on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä, sillä vastaavaa ohjeistusta ei ole ollut aikaisemmin olemassa Euroopassa tapahtuvan työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi.

Työperäinen hyväksikäyttö ja julkiset hankinnat –opas
Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto ja HEUNI tiedottavat 2.12.2021

Code of Conduct - menetelmän tarkoittaa, että sopimustoimittajalta edellytetään sitoutumista tiettyihin määriteltyihin vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteisiin. Jo aikaisemmin Finnwatch on tehnyt yhteistyötä hankintayksiköiden kanssa tuotantoketjujen sosiaalisen vastuullisuuden vahvistamiseksi ja KEINO-osaamiskeskus fasilitoi teemassa kahta kehittäjäryhmää.

Olennaista on nyt luoda kansalliset Code of Conduct -mallit siten, että ne on kaikkien hankintayksiköiden käytössä. Olennaista mallin hyödyntämisessä on myös tarjoajien osaamisesta huolehtiminen.

Mitä on tähän mennessä tehty?

Julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hansel on Hankinta-Suomi-yhteistyössä laatinut Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet (Code of Conduct), jotka on tarkoitettu lisättäväksi osaksi hankintasopimusta. Tällöin toimittajalta edellytetään sitoutumista siihen, että tuotteen valmistus tapahtuu olosuhteissa, jotka ovat eettisten toimintaohjeiden mukaisia. Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet turvaavat työntekijöiden oikeuksia ja samalla vastuullisten yritysten menestystä julkisissa hankinnoissa. 

Velvoitteet on laadittu ja julkaistu 16.12.2021 kaikkien hankintayksiköiden käyttöön. Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtio ja kunnat, ja ne noudattavat hankinnoissaan hankintalakia.  

Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet on käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi. Englanninkieliset löytyvät toistaiseksi mm. tältä sivulta.

• Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet - ohjeistus asiakirja-muodossa
• Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet - ohjeistus powerpoint-muodossa
• Code of Conduct yleinen
• Code of Conductiin liittyvät sopimusehdot
• Itsearviointilomake

• Valtiovarainministeriön tiedote 16.12.2021

Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet englanniksi:

• Code of Conduct – minimum responsibility requirements 
• Terms and conditions related to the Code of Conduct annex for the procurement contract
• Self-assessment form

Toimenpiteenä on laatia selvitys kansallisista sekä muiden EU-maiden kokemuksista työllistämisehtojen käyttämisestä julkisissa hankinnoissa. Selvityksessä tarkastellaan työllistämisehtojen käyttöä useasta näkökulmista; työvoimapoliittinen ja hankintajuridinen, tilaajan ja toimittajan näkökulmat sekä hankinnalla työllistettävän henkilön näkökulmat.

Selvitys vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat käytännön haasteet ja ratkaisumallit julkisten hankintojen työllistämisehdon käytön lisäämiseksi ja työllistämisehdon vaikutukset työllisyyteen Suomessa ja EU-maissa. Miten EU-maiden kokemukset työllistämisehdon käytöstä soveltuvat suomalaiseen toimintaympäristöön?

Mitä on tähän mennessä tehty?

Keväällä 2022 julkaistiin selvitys kokemuksista työllistämisehdon käytöstä Suomessa ja muualla EU:ssa. Työllistämisehdolla tarkoitetaan julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntöön ja hankintasopimukseen sisällytettyä ehtoa, joka velvoittaa sopimuskumppania työllistämään lähtökohtaisesti muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Selvityksen mukaan työllistämisehdon hyödyntäminen ei ole vakiintunut osaksi hankintayksiköiden työprosessia Suomessa tai EU-maissa. Sen sijaan ehdon käyttö on pikkuhiljaa vakiintumassa osassa kuntia.

Työllistämisehto hankinnoissa: Selvitys nykytilasta, haasteista ja ratkaisuista