Virkamatkat
Virkamatka on esimiehen määräyksestä tehtävä matka, jonka virkamies tekee virkatehtävien hoitamista varten virkapaikan ulkopuolelle. Samoja sääntöjä sovelletaan myös työsopimussuhteiseen henkilöstöön.
Valtion virkamiesten ja työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta on tehty virka- ja työehtosopimus (ns. matkustussääntö), jota päivitetään kalenterivuosittain.
Virkamatkojen johdosta korvattavat matkakustannukset on määritelty matkustussäännössä ja niitä ovat ne ylimääräiset menot, joita virkamatkan johdosta on aiheutunut. Matkakustannuksina korvataan mm. matkustamiskustannuksia, päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumis- tai hotellikorvausta. Tarkemmat kustannuslajit ja niiden maksamisen edellytykset löytyvät matkustussäännöstä Valtion matkustussääntö 2020.
Ulkomaanedustuksen virkamiehen ja työntekijän sekä muiden hallinnonalojen virkamiesten ja työntekijöiden, joilla on asemapaikka ulkomailla, oman auton käytön korvauksista määrää ulkoasiainministeriö.
Matkustussäännössä määritellyt korvaukset ovat pääosin verotonta tuloa, mutta poikkeuksiakin on (esim. useamman työskentelypaikan tapaukset, passimaksu). Verohallinto antaa ohjeistusta matkakustannusten verollisuudesta ja verottomuudesta. Verohallinnon ohje Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa 18.5.2018.
Virkamatkustamiseen liittyvissä hankinnoissa tulee ottaa huomioon myös mahdolliset valtiolle keskitetysti kilpailutetut palvelusopimukset (esim. puitejärjestelyt) ja niiden käyttöä koskeva velvoittavuus.
Lisätietoa |
| Valtion matkustussääntö 2020, julkaisu 2020:1 Julkaisutilaukset: valtioneuvoston verkkokirjakauppa |
| Matkakustannusten korvausten tarkistukset 1.1.2020 lukien, tiedotekirje 16.12.2019 |
| Korvaus oman auton käytöstä virantoimituksessa ulkomailla 1.1.2019 alkaen, UM:n päätös 31.12.2018 |
| Valtion kotimaan ja ulkomaan sopimushotellit, kotimaan kokoushotellit, reittilentosopimus, laiva- ja junasopimukset sekä matkatoimistosopimukset löytyvät sivuilta Hansel Oy. |
Matkustusstrategian seurantaselvitys
Vuonna 2007 päätettiin valtion matkustusstrategiasta, jossa asetettiin matkahallinnolle tavoitetila ja valtion virastoille tavoitteet lisätä matkahallinnon tuottavuutta, alentaa matkakustannuksia ja terävöittää virkamatkustamisen ohjausta. Tavoitteeksi asetettiin myös selkeyttää valtion matkustuspalveluiden hankinnan ohjauksen ja kilpailuttamisen toteutusperiaatteita.
Matkustusstrategian tavoitteiden toteutumisesta tehdyn seurantaselvityksen mukaan keskeiset ja mitattavimmat tavoitteet eli kustannusten aleneminen ja tuottavuuden kasvu ovat koko valtionhallinnon tasolla muuttuneet oikeaan suuntaan toimeenpanon aikana. Keskimäärin valtionhallinnossa matkakustannukset ovat seurantajaksolla alentuneet 8,8 % ja matkustusprosessin tuottavuus on parantunut 4 %. Myös virkamatkustuksen ohjaus on kehittynyt, mutta ohjauksessa koetaan olevan vielä parantamisen varaa. Keskitettyjen hankintojen käyttöaste on noussut ja hankinnoissa on pystytty ottamaan huomioon myös matkustusstrategian tavoitteet.
Strategian toimeenpanon pääosin hyvät tulokset luovat pohjan kehittää matkahallintoa ja virkamatkustamisen ohjausta myös jatkossa sekä koko valtionhallinnon tasolla että virastotasolla. Matkustusstrategian yhteydessä laadittu matkahallinnon tavoitetilan kuvaus on edelleen ajankohtainen, mutta toimintaympäristön ja työn tekemisen tapojen muutos, valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuvat säästöpaineet ja hallintopalveluiden järjestäminen uudella tavalla luovat painetta pitää yllä jatkuvaa kehittämistyötä.
Valtiovarainministeriö vastaa myös jatkossa valtion matkahallinnon yleisestä ohjauksesta ja sääntelystä sekä matkahallinnolle konsernipalveluita tuottavien toimijoiden ohjauksesta.
| Matkustusstrategian seurantaselvitys, raportti 8.11.2013 |
| Matkustusstrategian seurantaselvitys -diat, 21.10.2013, pptx |
| Ehdotus valtion matkustusstrategiaksi 37/2008, julkaisu 24.9.2008 |
Yhteystiedot
Neuvotteleva virkamies
Ulla Westermarck
Puh. 02955 30240
[email protected]