FI SV EN

Henkilöstöjohtamisen tuki

Henkilöstöjohtaminen luo edellytykset valtion toimintayksiköiden tuloksellisuudelle, tehokkuudelle ja palvelukyvylle. Henkilöstöjohtaminen on keskeinen osa toimintayksiköiden kokonaisjohtamista ja toimintastrategiaa.

Henkilöstöjohtaminen tarkoittaa

henkilöstösuunnittelua,
henkilöstön rekrytointia,
suorituksen ja sen tuloksellisuuden johtamista,
osaamisen johtamista sekä sitä tukevaa koulutusta ja henkilökiertoa,
motivointia,
työhyvinvointiin panostamista,
palkitsemista,
uudistumista ja
muuta henkilöstöjohtamista.

Tavoitteena on, että henkilöstöjohtaminen on ammattimaista ja perustuu tietoon ja että valtion kunkin toimintayksikön henkilöstö vastaa määrältään ja laadultaan yksikön tarpeita.

Kukin valtion toimintayksikkö vastaa ensisijaisesti henkilöstöstään. Henkilöstöjohtaminen perustuu yksikön erityispiirteisiin sekä valtion yhteisiin toiminta- ja henkilöstöstrategisiin linjauksiin.
Ministeriöt ohjaavat henkilöstöjohtamista hallinnonaloillaan. Ministeriöt asettavat muun muassa henkilöstöä koskevat tavoitteet toimintayksiköiden tulostavoitteisiin.
Valtioneuvosto vastaa toimintayksiköiden pitkän aikavälin toimintaedellytyksistä ja tuloksellisesta toiminnasta. Valtiovarainministeriön henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto eli Valtion työmarkkinalaitos vastaa valtioyhteisötasolla linjausten valmistelusta ja valtion keskustason työnantajatoiminnasta. Tällöin korostuu toimintayksiköiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus, saumaton keskinäinen yhteistyö sekä innovaatiotyö, jonka avulla työntekoa voidaan uudistaa joskus radikaalistikin.

Valtioneuvosto teki elokuussa 2001 periaatepäätöksen valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta. Linjauksen tavoitteena on vahvistaa valtion toimintayksiköiden yhteistä toimintakulttuuria ja luoda niille kehittämistavoitteet. Lähtökohtana on näkemys valtionhallinnon laajoista ja moninaisista tehtävistä sekä niiden hyvästä hoitamisesta muuttuvissa olosuhteissa. Merkittävä muutos on, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja kilpailu työvoimasta kiristyy. Muita muutoksia ovat muun muassa talouden kiristyminen ja tietoyhteiskunnan kehittyminen.

Linjauksen keskeisiä tavoitteita ovat:

valtionhallinnon yhteisen arvoperustan vahvistaminen ja virkamiesetiikan korkean tason säilyttäminen,
työnantajan kilpailukyvyn turvaaminen ja osaavan henkilöstön varmistaminen,
hyvän johtamisen ja työyhteisöjen toimintakyvyn edistäminen.

Henkilöstöjohtamisen linjauksia on tarkennettu vastaamaan ajankohtaisia hallinnon kehittämistoimia, erityisesti tuottavuuden parantamista ja toimintojen alueellistamista. Valtioneuvosto antoi 26.1.2012 periaatepäätöksen valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa. Lisäksi valtiovarainministeriö on 15.2.2012 tehnyt päätöksen muutosten johtamisesta ja muutosturvasta valtionhallinnossa (VM/305/00.00.00/2012).