Julkisen johtamisen arvopohja ja periaatteet

Julkisen johtamisen vakaa arvopohja turvaa yhteiskunnan kestävän kehityksen. Jotta julkinen hallinto voi toimia kokonaisuutena kaikkien kansalaisten ja koko Suomen hyväksi, tarvitaan keskinäistä luottamusta ja yhteistä ymmärrystä julkisen johtamisen keskeisistä arvoista ja johtamisen periaatteista. Tämä merkitsee myös yhteistä käsitystä julkisen johtamisen identiteetistä, mikä vahvistaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja hyvinvointiyhteiskuntaa.

Parhaimmillaan arvot määrittävät sen, miten johtajan on kannettava vastuuta omassa johtamistehtävässään. Painotukset vaihtelevat eri organisaatioissa ja eri aikoina, mutta perusta pysyy samana. Eri organisaatiot voivat määritellä omaa toimintaansa tukevia arvoja yhteiseltä arvoperustalta, johon kuuluvat keskeisesti

• demokratia 
• yleinen etu 
• oikeusvaltioperiaate
• oikeudenmukaisuus 
• yhdenvertaisuus
• avoimuus 
• luottamus 
• ihmislähtöisyys 
• riippumattomuus ja
• puolueettomuus.

Yhteisen arvoperustan lisäksi julkiseen hallintoon tarvitaan tarkentavia ja organisaatiokohtaisiakin eettisiä koodistoja ja johtamisen periaatteita. Niiden tarkoituksena on ohjata johtamista ja johtamisen kehittämistä käytännössä. Julkisen johtamisen ryhmä ehdotti seuraavia johtamisen periaatteita julkiseen hallintoon:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johtamisen moninaisuus ja erityispiirteet julkisessa hallinnossa

Julkisen hallinnon eri sektorit ja toimialat poikkeavat toisistaan huomattavasti. Julkisen hallinnon tehtäväkenttä on laaja-alainen ja organisaatioiden tehtävät, rakenteet ja toimintatavat ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Johtamisen laajuutta ja moninaisuutta on entisestään lisännyt kansalaisten odotusten, rakenteiden ja instituutioiden välisten suhteiden jatkuva muutos. 

Toimintaympäristön moninaisuudesta kertoo tehtäväkentän laajuus, yhteiskunnallisten ilmiöiden luonne ja monimutkaisuus sekä sidosryhmien suuri määrä: kansalaiset, palveluiden käyttäjät, poliittiset päättäjät, henkilöstö, media ja julkisuus sekä muut sidosryhmät. Julkisilla johtajilla on myös useampia rooleja kuin esimerkiksi yritysjohtajilla. 

Johtamisen peruskysymykset ja osa-alueet, johtamisprosessit ja käytännöt ovat pitkälti samankaltaisia julkisessa hallinnossa ja muualla yhteiskunnassa. Julkisten organisaatioiden, yritysten ja kolmannen sektorin välinen toimiva vuorovaikutus edellyttää keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta. Tämä edistää hyvien johtamismallien ja -käytäntöjen oppimista, hyvää yleisjohtamista muun muassa ihmisten johtamisessa ja kansalaisten ja asiakkaiden palvelussa. Julkisessa johtamisessa on kuitenkin erityispiirteitä, jotka tekevät siitä jossain määrin erilaista kuin johtamisesta yleensä. Näitä ovat muun muassa

• johtamisen moniulotteisuus ja toimintaympäristön monimutkaisuus
• toiminta yleisen edun hyväksi
• julkisen pakkovallan käyttö
• lainsäädäntö ja kansalaisten oikeusturva
• budjettivallan ja verovarojen käyttö
• poliittinen ohjaus ja päätöksenteko
• avoimuus ja julkisuus
• demokraattinen yhteiskunta ja kansalaisten osallisuus ja
• julkisten palvelujen universaalius.

Julkiseen johtamiseen kuuluu myös poliittisen päätöksenteon ja virkajohdon suhteet. Poliittinen johtaminen julkisessa hallinnossa on lähtökohdiltaan ja luonteeltaan erilaista kuin virkajohtaminen tai ammattijohtaminen. Poliittisessa johtamisessa päätöksiin vaikuttavat myös poliittiset arvostukset ja tavoitteet. Virkajohtajat valmistelevat ja toteuttavat näitä päätöksiä virkavastuulla ja asiantuntemusta hyödyntäen. Erityisesti ylin virkajohto sovittaa yhteen poliittisen ohjauksen ja hallinnon asiakkaiden vaatimukset. Julkisissa palvelutehtävissä tavoitteita ja toimintaa ohjaavat myös hallinnon asiakkaiden odotukset. Poliittiset johtajat vastaavat vaaleissa äänestäjille, kun taas virkajohtajat vastaavat poliittisille päätöksentekijöille ja toimeenpanossa myös hallinnon asiakkaille. Tämän lisäksi virkajohdon rooliin kuuluu vastuu hallinnon jatkuvuudesta ja tulevien sukupolvien tarpeiden ennakoinnista poliittisia kausia pidemmälle. Poliittisen johdon vaihtuvuus edellyttää työnjaon selkeyttä ja virkajohdon puolueettomuutta ja riippumattomuutta. 

Julkisen johtajan toimintakenttä ja vaatimukset

Julkinen johtaminen on merkityksellistä ja vastuullista työtä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja demokratian palveluksessa. Johtajilta edellytetään yhteiskunnan ja sen ilmiöiden ymmärrystä, kokonaisuuden hallintaa, vuorovaikutustaitoja, tavoitteellista ja mahdollistavaa työskentelytapaa. Hyvä julkinen johtaja vastaa organisaation kokonaisuudesta, sen tuloksellisuudesta, ihmisistä, hyvän hallinnon kestävyydestä ja sen uudistumisesta. Hän kykenee toimimaan myös johtamistehtävän luonteeseen kuuluvien jännitteisten vaatimusten keskellä. Hän esimerkiksi varmistaa samanaikaisesti toimintojen jatkuvuuden ja uudistamisen. Tehtävässä onnistumista tukee suomalaiseen julkiseen johtamiseen läheisesti kuuluva ratkaisukeskeisyys. Johtamistyö julkisessa hallinnossa vaatii sekä asiaosaamista että johtamisosaamista, joiden sisältö ja keskinäinen paino vaihtelevat paljonkin eri organisaatioissa ja eri johtamistehtävissä.

Virkajohtajan sitoutuminen yhteiseen arvopohjaan ja johtamisen periaatteisiin vahvistavat hallinnon toimintakykyä ja luottamusta yhteiskunnassa. Heidän tehtävänään on toimia henkilökohtaisina esimerkkeinä ja vastata siitä, että arvot, kuten luottamus toteutuvat hallinnon sisällä ja hallinnon ja kansalaisten ja kumppanien välisissä suhteissa. Perustaa eettiselle johtajuudelle luo johtajan oma hyvinvointi, elämänhallinta ja halu kasvaa johtajana. Hyvä julkinen johtaja on ennen kaikkea ihmisten johtaja, hän huolehtii sekä henkilöstön että omasta hyvinvoinnistaan. Julkisten työnantajien vastuulla on tukea suunnitelmallisesti johtajien kasvamista tehtäviinsä, tehtävissä onnistumista ja heidän hyvinvointiaan. Sitä tukee myös hyvä yhteistyö henkilöstön, kollegojen ja sidosryhmien kanssa. Johtajiin kohdistuvien vaatimusten on kokonaisuudessaan oltava tasapainossa, ihmisen kokoisia.