Maailmanpankki

Maailmanpankin tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja edistää maailmanlaajuista kestävää kehitystä. Maailmanpankki

• lainoittaa jäsenmaiden sosiaalisia ja rakenteellisia uudistuksia
• on hallitusten neuvonantaja
• antaa teknistä apua erilaisissa projekteissa
• toimii yhteistyökumppanina yhdessä yksityisen sektorin ja muiden kansainvälisten yhteisöjen ja rahoituslaitosten kanssa.

Vaikka Maailmanpankin mandaatti ei ole poliittinen vaan taloudellinen, pankki haluaa edistää myös hyvää hallintoa ja korruption vastaista toimintaa jäsenmaissa. Maailmanpankki kiinnittää enenevästi huomiota toimintansa vaikuttavuuteen, tehokkuuteen, avoimuuteen ja tulosten mittaamiseen sekä jakaa tietoa ja toimii yhteistyössä laajojen kansalaispiirien kanssa.

Toiminnan painopisteet

Maailmanpankin toiminnassa korostuvat toimet, joilla tuetaan köyhyyden vähentämistä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista kehittyvissä maissa.

Maailmanpankin tavoitteena on ottaa hankkeissaan huomioon yhtäältä makrotaloudellinen ja rahoituksellinen sekä toisaalta rakenteellinen, sosiaalinen ja inhimillinen kehitysnäkökulma. Pankki kiinnittää paljon huomiota näiden kehitysulottuvuuksien mittaamiseen ja seuraamiseen. Maailmanpankki kehittää jatkuvasti myös sektorikohtaisia ohjelmia, jotka koskevat muun maussa terveydenhuoltoa, koulutusta sekä ympäristöä ja energiaa.

Maailmanpankki on pyrkinyt uudistumaan ja muuntautumaan muuttuneiden tarpeiden ja maailmantaloudessa tapahtuvien muutosten mukana: jälleenrakennuksesta myös muiden hankkeiden lainoittajaksi ja merkittäväksi tiedon tuottajaksi.

Maailmanpankkiryhmä

Nimityksellä Maailmanpankki tarkoitetaan Kansainvälistä jälleenrakennus- ja kehityspankkia (IBRD, International Bank for Reconstruction and Development) sekä Kansainvälistä kehitysjärjestöä (IDA, International Development Association).

Maailmanpankkiryhmään kuuluvat näiden lisäksi myös yksityistä sektoria rahoittava Kansainvälinen rahoitusyhtiö (IFC, International Finance Corporation), Monenkeskisten investointien takauslaitos (MIGA, Multilateral Investment Guarantee Agency) ja Kansainvälinen investointiriitojen sovittelulaitos (ICSID, International Centre for Settlement of Investment Disputes). Maailmanpankkiryhmän pääkonttori sijaitsee Washingtonissa Yhdysvalloissa.

Maailmanpankin hallinto ja päätöksenteko

Hallintoneuvosto

Jokaisella jäsenmaalla (yhteensä 189 maata) on edustajansa Maailmanpankin hallintoneuvostossa (Board of Governors), joka on pankin ylin päättävä elin. Hallintoneuvosto kokoontuu kerran vuodessa varsinaiseen vuosikokoukseen. Vuosikokous pidetään yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa.

Suomessa päävastuu Maailmanpankki-asioissa on valtiovarainministeriöllä, ja Suomen edustaja hallintoneuvostossa on valtiovarainministeri Riikka Purra. 

Johtokunta

Hallintoneuvosto on delegoinut suurimman osan tehtävistään pankin johtokunnalle. Maailmanpankin johtokuntaan kuuluu yhteensä 25 jäsentä. Johtokunnan päätökset syntyvät lähes poikkeuksetta yksimielisyysperiaatteella. Johtokunta päättää pankin toimintapolitiikasta ja hallinnosta, sektori- ja maakohtaisista kehitysstrategioista sekä yksittäisistä hankkeista. Johtokunnan puheenjohtajana toimii pankin pääjohtaja. Pääjohtajana on kesäkuusta 2023 lähtien toiminut Ajay Banga.

Toistuvia teemoja ovat pankin strategiset linjaukset, äänivalta- ja hallintouudistus, pääomatilanne, ilmastorahoitus ja kehitysraporttien ajankohtaiset aiheet, muun muassa tasa-arvon edistäminen, työpaikkojen luominen ja globaalit arvoketjut.

Pohjoismaat ja Baltian maat muodostavat vaalipiirin jolla on yhteinen kiertävä johtokuntaedustaja. Pohjoismais-baltialaisen äänestysryhmän yhteenlaskettu pääoma on noin 3 prosenttia, josta Suomen osuus on 0,5 prosenttiyksikköä. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ryhmää edustaa johtokunnassa nykyisin Lene Lind Norjasta. Varaedustajana toimii Jon Erlingur Jonasson Islannista. Suomen edustaja ja neuvonantaja Pohjoismaiden ja Baltian maiden toimistossa on Mikko Sihvola.

Kehityskomitea

Kehityskomitea on Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston yhteiselin, jonka tehtävänä on seurata maailmantalouden yleistilannetta ja erityisesti pääomavirtojen suuntautumista teollisuusmaista kehittyviin maihin. Se koostuu yhteensä 25 ministeristä, joista kukin edustaa omaa äänestysryhmäänsä.

Komitea ei ole päätöksentekoelin, mutta se voi yhteisesti hyväksytyssä julkilausumassa ohjeistaa jäsenmaita ja Maailmanpankkiryhmän instituutioita. Pohjoismaiden ja Baltian maiden äänestysryhmässä kehityskomitean jäsenyys kiertää vuoden jaksoissa.

Maailmanpankin sivut

Kansainvälisen rahoitusyhtiön sivut

Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtokuntatoimiston vuosiraportti 2022 (Maailmanpankin sivut)