Valtionhallinto
Valtionhallinto muodostuu keskus-, alue- ja paikallishallinnosta. Keskushallinto muodostuu ministeriöistä ja niiden hallinnonalalla olevista valtakunnallisista virastoista ja laitoksista. Henkilöstöä valtionhallinnossa on kaikkiaan noin 82 200.
Virastojen ja laitosten tehtävät ja koko vaihtelevat. Hallintotehtävien hoidon lisäksi ne huolehtivat muun muassa sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, tilastotuotanto-, tietohallinto- ja rekisteröintitehtävistä sekä määrätyn toimialan kehittämisestä ja alan tuottaman tiedon välittämisestä koko yhteiskunnan käyttöön. Osa virastoista ja laitoksista toimii valtion tutkimuslaitoksina.
Hallinnon rakenteista on tarjolla kaikille avoin koulutus valtionhallinnon yhteisessä oppimisympäristössä eOppivassa. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää siihen, miten julkinen hallinto on Suomessa järjestetty ja mitkä ovat sen keskeiset toimijat. Koulutuksessa käydään läpi julkisen hallinnon ja erityisesti siihen kuuluvan valtionhallinnon organisaatio. Lisäksi tarkastellaan julkisen vallan käytön reunaehtoja, vallan kolmijako-oppia ja viranomaisten toimivaltakysymyksiä. Pääset koulutukseen seuraavan linkin kautta:
https://www.eoppiva.fi/koulutukset/hallinnon-rakenteet/
Keskushallinto
Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon toiminnasta. Ministeriöiden toimialoista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä ja tehtävistä ministeriöistä annetuissa asetuksissa. Ministeriöiden alaisista keskushallinnon virastoista säädetään kustakin erikseen. Henkilöstömäärällä mitattuna suurimpia keskushallinnon virastoja ovat Puolustusvoimat, Verohallinto ja Rajavartiolaitos.
Aluehallinto
Valtion aluehallinnossa viranomaistehtäviä hoitavat aluehallintovirastot (6 virastoa) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (15 keskusta). Ahvenanmaalla toimii Ahvenanmaan valtionvirasto (Statens ämbetsverk på Åland).
Aluehallintovirastot (AVI) edistävät alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueellaan.
Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strateginen suunnittelu ja ohjaus tapahtuvat näitä virastoja ohjaavien ministeriöiden yhteistyönä. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle ja ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus työ- ja elinkeinoministeriölle.
Aluehallintoviraston verkkosivut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivut
Paikallishallinto
Valtion paikallishallinnon virastoja ovat poliisilaitokset ja työ- ja elinkeinotoimistot. Virastot tarjoavat palvelujaan lisäksi julkisen hallinnon yhteisissä asiointipisteissä paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Myös Kansaneläkelaitoksella, joka on julkisoikeudellinen laitos ja toimii suoraan eduskunnan alaisuudessa, on laaja toimipisteverkko.
Keskushallinnon kehitys 2000-luvulla
Valtionhallinnon perusrakenne on muuttunut melko vähän Suomen itsenäistymisestä. Ylimmät valtioelimet ja niiden keskinäiset toimivaltasuhteet on määritelty nykyistä perustuslakia edeltäneessä hallitusmuodossa. Ministeriörakenteissa muutokset ovat olleet vähäisiä.
Ministeriötasolla keskitytään strategiseen ohjaukseen ja operatiiviset tehtävät hoidetaan virastoissa. Ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen rakenteellisissa muutoksissa joitakin tehtäviä ja yksittäisiä virastoja on siirretty hallinnonalalta toiselle. Kehittämistyössä on keskitytty valtioneuvostokokonaisuuden ja ministeriöiden tuloksellisen toiminnan kehittämiseen.
Keskushallinnon virastotasolla muutoksia on ollut enemmän ja keskushallinnon virastojen itsenäisyys ja toimivalta ovat vaihdelleet. Valtion keskushallinnon virastoja ja laitoksia on yhdistetty, lopetettu ja lisäksi on perustettu kokonaan uusia virastoja ja laitoksia. Virastoista on myös muodostettu liikelaitoksia, joista suuri osa on edelleen yhtiöitetty. Hallinnon toiminnan uudistamista on toteutettu kokoamalla hallinnon asiantuntija- ja tukipalveluja palvelukeskuksiin. Esimerkkinä vuonna 2014 toteutettu Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin perustaminen.
Aluehallinnon kehittäminen
Valtion aluehallinnon laaja kokonaisuudistus toteutettiin vuoden 2010 alusta lukien (ns. ALKU-hanke). Valtion aiempien keskeisten aluehallintoviranomaisten tehtävät koottiin 1.1.2010 lukien kahteen monialaiseen viranomaiskokonaisuuteen, joita ovat aluehallintovirastot (6 virastoa) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (15 keskusta). Ahvenanmaalla aluehallintoviranomaisena toimii Ahvenanmaan valtionvirasto (Statens ämbetsverk på Åland).
Aluehallinnon kokonaisuudistuksessa vahvistettiin maakuntien liittojen roolia aluekehittämisviranomaisena kokoamalla liittoihin alueellisia kehittämistehtäviä ja niiden voimavaroihin liittyvää päätösvaltaa.
Valtion aluehallinnon uudistamiseksi on laadittu selvityksiä, joista viimeisin on 5.5.2022 julkaistu Valtion aluehallinnon virastorakenteen ja tehtävienjaon selvityshankkeen loppuraportti.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa linjataan valtion aluehallinnon uudistuksesta, jossa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon. Samalla muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Uudistamisen tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua. Hankkeesta löytyy lisätietoa VM:n nettisivuilta sekä hankeikkunasta.
Valtion paikallishallinto on muuttanut muotoaan
Aiemmin valtion paikallishallinnoksi katsottujen valtion viranomaisten virastorakenteita on viime vuosina muutettu siten, että niiden toimivalta on muutettu valtakunnalliseksi. Esimerkiksi syyttäjälaitos aloitti toimintansa yhtenä virastona 1.10.2019. Maistraatit yhdistyivät valtakunnalliseksi Digi- ja väestötietovirastoksi Väestörekisterikeskuksen kanssa vuoden 2020 alusta. Ulosottotoimesta muodostettiin 1.12.2020 alkaen yksi valtakunnallinen virasto, Ulosottolaitos. Valtion paikallisviranomaisista poliisilaitoksia on 11, jotka nekin ovat toimialueiltaan pääosin maakuntien laajuisia tai laajempia. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alusta, jolloin myös TE-toimistojen henkilöstö siirtyy kuntien palvelukseen ja TE-toimistojen toiminta valtion paikallishallinnon virastoina lakkaa.
Valtion toimintaa organisoitu myös muuhun kuin virastomuotoon
Valtion toimintaa on virastomuodon ohella organisoitu myös liikelaitoksiksi, valtion kokonaan tai osin omistamiksi osakeyhtiöiksi (ns. erityistehtäväyhtiöt), talousarvion ulkopuolisiksi rahastoiksi sekä julkisoikeudellisiksi laitoksiksi, säätiöiksi ja muiksi julkisoikeudellisiksi rahastoiksi.
Valtion liikelaitoksia ovat valtiovarainministeriön hallinnonalan Senaatti-kiinteistöt sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan Metsähallitus. Senaatti-kiinteistöt on valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijaorganisaatio. Metsähallituksella on valtion maa- ja vesialueisiin liittyvää liiketoimintaa sekä julkisia hallintotehtäviä. Liikelaitosten talous on valtion talousarvion ulkopuolella, mutta ne eivät kuitenkaan muodosta erillisvarallisuutta, vaan valtio viime kädessä vastaa niiden sitoumuksista.
Valtion erityistehtäväyhtiöitä on 36 kappaletta. Valtion erityistehtäväyhtiöissä valtiolla on omistajana sääntelyyn tai viranomaistehtäviin liittyvä erityisintressi: yhtiöllä on valtion määrittelemä elinkeino-, yhteiskunta- tai muu poliittinen tehtävä, tai jokin muu erityisrooli. Lisätietoa valtion yhtiöomistuksesta löytyy valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston sivuilta.
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto
Valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja on 11 kappaletta. Perustuslain 87 pykälän mukaan lailla voidaan säätää valtion rahaston jättämisestä talousarvion ulkopuolelle, jos valtion pysyvän tehtävän hoitaminen sitä välttämättä edellyttää. Talousarvion ulkopuolisen rahaston perustamista taikka tällaisen rahaston tai sen käyttötarkoituksen olennaista laajentamista tarkoittavan lakiehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä. Rahastot ovat talousarvion ulkopuolella, mutta niillä ei ole itsenäistä kassaa, vaan niiden kassavarat ovat osa valtion kassaa (pois lukien Valtion Eläkerahasto).
Tarkemmat rahastokohtaiset kuvaukset hallituksen vuosikertomuksessa
Valtion julkisoikeudellisia säätiöitä, laitoksia ja muita julkisoikeudellisia rahastoja ovat Kansallisgalleria, julkisoikeudelliset säätiöyliopistot, Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki, Työterveyslaitos, Suomen Riistakeskus, Suomen Metsäkeskus, Eläketurvakeskus, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Työttömyysvakuutusrahasto.