FI SV EN

Valtiontalouden kehykset

Hallitus päättää vaalikauden alussa vaalikauden kehyksestä eli valtion budjetin menojen katosta, sekä kehysmenettelyn säännöistä koko nelivuotiselle vaalikaudelle. Kehyksen hallinnonaloittainen jako tarkistetaan vaalikauden kehyksen sisällä vuosittain maalis-huhtikuussa osana julkisen talouden suunnitelmaa. Päätökset tehdään ministeriöiden hallinnonalojensa menoja koskevien kehysehdotusten pohjalta. Julkisen talouden suunnitelma on seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen valmisteluohje hallinnonaloille.

Kehys- ja budjettivalmistelun aikataulut -sivu

Kehysmenettely

Noin 4/5 valtion budjetin määrärahoista mitoitetaan koko vaalikautta sitovan kehyksen mukaisesti.

Vuosittaisessa julkisen talouden suunnitelmassa tarkistetaan valtiontalouden kehyksen jako hallinnonaloittain sekä päivitetään kehys vastaamaan hinta- ja kustannustason sekä kehysmenojen rakenteen muutoksia. Vuosittaisissa päätöksissä ei muuteta vaalikauden kehyksen perusteena olevaa menolinjaa, joka on määritelty hallitusohjelmassa ja vaalikauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti kehystaso on vuonna 2023 1,4 miljardia euroa korkeampi kuin niin sanotussa teknisessä kehyksessä (4.4.2019) (vuoden 2020 hintatasossa), sisältäen 0,1 miljardin jakamattoman varauksen ja 0,1 miljardin euron lisätalo­usarviovarauksen, jotka eivät sisältyneet tekniseen kehykseen. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista.

Kehystasossa varataan vuosina 2020-2022 300 miljoonaa euroa lisätalousarvioita varten. Hallitus sitoutuu noudattamaan julkisen talouden suunnitelmaa ja siihen sisältyvää ensimmäistä kehyspäätöstä.

Menosäännön tarkoitus on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää. Kun talousarviossa tehdään tämän näkökulman kannalta neutraaleja muutoksia, vaalikauden kehykseen voidaan tehdä niitä vastaavat tarkistukset.

Jos menot lisätalousarvioiden jälkeen jäävät kehystason alle, voidaan erotus käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti otetaan käyttöön mekanismi poikkeuksellista suhdannetilannetta varten (”poikkeuso­lojen mekanismi”), jonka tarkoituksena on osaltaan turvata talouspolitiikan kykyä reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla. Poikkeusolojen mekanismin käytön sekä työllisyys- ja julkisen talouden tasapainotavoitteen kannalta poikkeukselliset olot vallitse­vat, jos maailmantalous ja etenkin euroalue joutuvat vakavaan suhdannetaantumaan, joka ajaa Suomen talouden samaan tilaan tai Suomen talous joutuu vakavaan suhdannetaantumaan hallituksen toimista riippumatto­man tilapäisen häiriön takia. Poikkeusolojen mekanismia käyttämällä voidaan vuosina 2020–2022 kohdentaa kehyk­sen estämättä yhteensä enintään 1 miljardi euroa, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin.

Huhtikuussa 2020 hallitus päätti aloittaa kehyssääntöön sisältyvän poikkeusolojen mekanismin käyttöönoton valmistelun. Toukokuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi valtioneuvostolle poikkeusolojen mekanismin käyttöönottoa, jonka seurauksena menokehyksen taso on vuonna 2021 määräaikaisesti 500 miljoonaa euroa alkuperäistä suurempi. Poikkeusolojen mekanismi on kehyssäännössä tarkoitettu käytettäväksi kertaluonteisiin menoihin.

Poikkeukset vuosina 2020 ja 2021

Hallitus totesi maaliskuussa 2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Myös valmiuslaki otettiin käyttöön. Tässä tilanteessa valtiontalouden menokehys ei ole rajoittanut vuotta 2020, jolle on kohdentunut määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä muun muassa koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan. 

Koronavirustilanne on poikkeusolojen ja valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeenkin jatkunut vaikeana, mistä johtuen kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuoden 2021 talousarviossa ja tarvittaessa lisätalousarvioissa. Lisäksi koronavirustilanteesta johtuen jo kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä kehyksen ulkopuolelle luokiteltiin poikkeuksellisesti yritysrahoituksen valtuuksien nostoon liittyviä menoja. Vuodelle 2021 otetaan myös käyttöön ylimääräinen 500 milj. euron kehysvaraus käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Jos edellä mainittuja menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolelle jäävät etenkin suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot eli

  • suhdanneluonteiset menot eli työttömyysturvamenot, toimeentulotukimenot, palkkaturva ja asumistuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehykseen, jos niiden perusteisiin on tehty muutoksia, joilla on menovaikutuksia
  • valtionvelan korkomenot
  • valtion päättämien veromuutosten (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksujen) kompensaatiot muille veronsaajille
  • teknisesti välitettyjä suorituksia ja ulkopuolisilta saatavia rahoitusosuuksia määrältään vastaavat menot
  • rahapelitoiminnan voittovarojen tuottoa vastaavat menot.
  • finanssisijoitusmenot
  • arvonlisäveromenot
  • Yleisradion rahoitus (”siirto valtion televisio- ja radiorahastoon”).

Budjettitalouden menot ja vaalikauden kehys.

Kehysjärjestelmän kehittäminen ja kehyspäätökset


Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021-2024

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020-2023, lokakuu 2019

Kehysjärjestelmän kehittäminen vaalikaudelle 2019-2023

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020-2023

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019-2022

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018-2021

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2017-2020

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 (28.9.2015)

Valtiontalouden kehysjärjestelmän kehittäminen vaalikaudelle 2015-2019

Kehyksen puitteissa - Finanssipolitiikan säännöt ja kehysmenettelyn uudistaminen

Kehysjärjestelmän kehittäminen

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019
Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin 2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015-2018

Valtiontalouden kehykset vuosille 2014-2017

Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2012-2015

Valtiontalouden kehykset vuosille 2012-2015

Valtiontalouden kehykset vuosille 2011-2014

Valtiontalouden kehykset vuosille 2010-2013

Valtiontalouden kehykset vuosille 2009-2012

Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2008-2011
Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2008-2011, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2008-2011
Valtiontalouden kehykset vuosille 2008-2011, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2007-2011
Valtiontalouden kehykset vuosille 2007-2011, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009
Valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2005-2008
Valtiontalouden kehykset vuosille 2005-2008, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2004-2007
Valtiontalouden kehykset vuosille 2004-2007, perustelumuistio

Kehyskäsikirja

Kehyskäsikirjaan on koottu olennainen tieto valtiontalouden kehysjärjestelmästä. Kehyskäsikirjassa kuvataan vaalikauden budjettikehyksen laadinta, ylläpito, seuranta ja raportointi.

Kehyskäsikirja − Kuvaus vaalikauden kehyksen 2020 −2023 laadinnasta ja ylläpidosta

Kehyskäsikirja − Kuvaus vaalikauden kehyksen 2016 −2019 laadinnasta ja ylläpidosta

Toiminta- ja taloussuunnittelu

Valtion toimintaa ja taloutta suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin Tarkoituksena on varmistaa, että ministeriöt ottavat toimialoillaan huomioon hallituksen valtion talouden ja toimintapolitiikan linjaukset. Suunnittelussa huomioidaan tavoitteiden lisäksi analyysit toteutuneista kuluista sekä määräajoin tehdyt arvioinnit taloudenpidon kehityksestä.

Ministeriö suunnittelee toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta usean vuoden jaksoissa. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan pääsääntöisesti nelivuotiskauden ajaksi. Suunnitteluun sisältyvät muun muassa yleiset toimintalinjaukset ja painopisteet sekä tärkeimmät yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden tavoitteet.

Toiminnan ja talouden suunnittelu on pohjana valtiontalouden kehysten ja valtion vuotuisen talousarvion laadinnalle. Kunkin ministeriön kehysehdotus sisältää peruslaskelman, joka kertoo jo päätettyjen määrärahojen tason. Lisäksi ministeriö voi esittää kehittämisehdotuksia sekä arvion kehysten ulkopuolelle jäävistä hallinnonalan määrärahoista ja tuloista.

Yhteystiedot

Budjettineuvos
Annika Klimenko
Puh. 02955 30180
annika.klimenko(at)vm.fi

Uusimmat asiakirjat