Teknologianeuvottelukunnan toimeenpanon seuranta

Question 1

Answer

I Innovaatio- ja teknologiamyönteinen julkinen sektori ja sääntely

1. Tieto- ja teknologiapolitiikan valtiosihteeri tukemaan poikkihallinnollista työtä.
2. Parlamentaarinen tieto- ja teknologiapolitiikan toteuttaminen ja seuranta.
- a. Perustetaan seuraavan hallituskauden alussa eduskunnan tieto- ja teknologiapolitiikkavaliokunta.
- Varmistetaan tieto- ja teknologiapolitiikan toteutuminen yli vaalikausien parlamentaarisella seurannalla.
3. Uudistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta vahvistamaan strategista työtä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.
4. Tehostetaan rakenteita rahoituksen parantamiseksi.
- a. Kehitetään kansallisen EU-rahoitusneuvontapalvelun kokemusten pohjalta toimintamallia EU- ja muun kansainvälisen rahoituksen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Tavoitteena on yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä luoda verkosto, joka ottaa kaikki rahoituskokonaisuudet haltuun keskitetysti, luo rahoituksen hyödyntämisstrategian ja tukee toimijoita rahoituksen hyödyntämisessä. Toiminta voisi pohjautua virtuaaliseen yhteistyömalliin. Lisäksi valtion budjetissa tulisi huomioida riittävä EU-hankkeiden vastinrahoitus.
- b. Selkiytetään eri rahoitusinstrumenttien (muun muassa Finnfund, Finnvera, TESI, Business Finland, Ilmastorahasto) roolia yritysten asioinnin helpottamiseksi.
5. Lisätään julkishallinnon ja päättäjien teknologiaosaamista.
- a. Otetaan käyttöön pysyvä teknologiapolitiikan modulaarinen koulutusohjelma lisäämään päättäjien ja julkishallinnon teknologiaosaamista ja -ymmärrystä. Järjestetään säännöllisiä tilaisuuksia teknologiakehityksestä ja sen mahdollisuuksista yhteiskunnan haasteiden ratkaisussa. Suunnittelu ja toteutus tehdään yhdessä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.
- b. Päivitetään julkishallinnon osaamisvaatimukset, koulutustarjonta ja osaamisverkostot vastaamaan teknologisen kehityksen tarpeita. Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan poikkihallinnollisia, sidosryhmien kanssa yhteisiä teknologiaosaamis- ja ennakointiverkostoja. Hyödynnetään jo olemassa olevia verkostoja ja lisätään niiden toiminnan suunnitelmallisuutta ja koordinoitua johtamista.
6. Huomioidaan yritys- ja innovaatiovaikutukset julkisen sektorin talousarviomenettelyissä, tulosohjauksessa ja päätöksenteossa.
- a. Sisällytetään yritys- ja innovaatiomyönteisyyttä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön vahvistamista koskevia tavoitteita osaksi julkishallinnon (sekä valtio- että kuntataso) tulosohjausta ja ryhdytään seuraamaan näiden kehittymistä vuosittaisissa barometreissa.
- b. Otetaan käyttöön menettelyt innovaatiovaikutusten huomiointiin osana julkisen talouden suunnittelua ja valtion talousarvion valmistelua ja kustannusvaikuttavuuden arviointia (vrt. kestävän kehityksen vaikutusten arviointi, jolle valtion talousarviossa on oma lukunsa). Valtion talousarviossa olevien erilaisten kehittämis- ja tukimomenttien käytön hyödyt ja vaikutukset analysoidaan innovaatiovaikutusten näkökulmasta viimeisten 10 vuoden ajalta. Kehitetään innovaatiovaikutuksille yhtenäinen kriteeristö, jota hyödynnetään julkisen talouden suunnitelmaan ehdotettavien investointien ja valtion talousarvioon tehtävien kehittämis- ja hanke-ehdotusten arviointiin. Kriteeristön mukaisia mittareita käytetään myös valtion tulosohjauksessa. Talousarvion kattavan läpinäkyvyyden vuoksi menettelyä käytetään soveltuvin osin myös esimerkiksi valtion virastojen toimintamenomomenteilla rahoitettavien hankkeiden arviointiin sekä valtionavustusten myöntämiseen. Arvioidaan tarve perustaa innovaatiolähtöisten teknologiainvestointien johtoryhmä tai hyödynnetään tähän olemassa olevia rakenteita.
7. Varmistetaan teknologianeutraali ja laajalti automaation mahdollistava kansallinen lainsäädäntö.
- a. Otetaan käyttöön kansallinen ”TechFit”-menettely, jossa tunnistetaan puutteita, epäkohtia ja teknologioita tai automaatiota eriarvoistavia tai estäviä elementtejä lainsäädännössä ja menettelytavoissa, sekä varmistetaan eri säädösten yhteentoimivuus. Nopeana toimena avataan julkinen digitaalinen kanava epäkohtien ilmoittamiseen.
- b. Otetaan lainsäädännön lähtökohdaksi innovaatioperiaatteen (Innovation Principle) soveltaminen. Määritellään selkeästi innovaatiomyönteisen sääntelyn yleiset periaatteet ja reunaehdot ja laaditaan linjaus, jossa kuvataan Suomen tavoitteet, painopisteet ja vastuut innovaatiomyönteisen sääntelyn edistämiseksi (vrt. Iso-Britannian Regulation for the Fourth Industrial Revolution White Paper).
- c. Otetaan kasvupotentiaali- ja innovaatiovaikutukset nykyistä tarkemmin osaksi politiikkatoimien ja lainsäädännön vaikutustenarviointia ja kehitetään innovaatiovaikutusten arviointia. Päivitetään hallinnonalojen sisäisiä ohjeita ja säädösvalmistelun toimintamallit muun muassa tiedon jakamisen ja yhteisen oppimisen varmistamiseksi poikkihallinnollisesti. Seurataan vaikutusten arviointia lainsäädännön arviointineuvostossa ja arvioidaan vaikutusten toteutumista jälkikäteisseurannalla. Varmistetaan riittävä resursointi ja koulutus jalkauttamisen tueksi.
8. Vaikutetaan teknologiamyönteisen sääntelyn ja toimintaympäristön kehittymiseksi ennakollisesti ja aktiivisesti EU- ja kansainväliseen sääntelyyn, rahoitukseen ja tutkimusohjelmiin ja vahvistetaan kansallista yhteistyötä vaikuttamisen tueksi.

II Vahva panostus T&K-toimintaan ja tutkimuksen kaupallistamiseen

9. Asetetaan numeerinen T&K-tavoite nykyistä korkeammalle, esimerkiksi neljään prosenttiin vuonna 2028 ja viiteen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2033 mennessä ja laaditaan pitkäjänteinen ja poikkihallinnollinen kasvu- ja innovaatiostrategia tavoitteen saavuttamiseksi.
10. Lisätään rahoitusta ja kehitetään toimintamalleja kansainvälisen tason tutkimus- ja innovaatioekosysteemien rakentamiseen ja vahvistamiseen.
- a. Kehitetään ja vahvistetaan kansainvälisesti erottuvia tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä. Keskittymien on kyettävä houkuttelemaan huipputason kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja kansainvälisiä investointeja. Vahvistetaan Suomen Akatemian lippulaivojen ympärille rakentuneita huippuosaamiskeskittymiä tukemalla sekä tutkimusta että lippulaivaekosysteemien kehitystä ja yritysten osallistumista ekosysteemeihin.
- b. Vahvistetaan yritysvetoisten ekosysteemien muodostumista jatkamalla menestykseksi osoittautunutta Veturiyritysohjelmaa (ks. toimenpide 12).
- c. Kehitetään korkeakoulujen rahoitusohjausta yritysyhteistyöhön enemmän kannustavaksi, tavoitteena yhteiset kansainväliset T&K-ohjelmat ja kaupallistaminen yritysvetoisesti.
- d. Vahvistetaan ja vakiinnutetaan käyttöön Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteistyönä toimeenpanema uusi kumppanuusrahoitusmalli. Uudet PPP-hankkeet valmistellaan yritysten ja julkisen tutkimuksen yhteistyönä. Toimeenpanossa mallia tulisi kehittää entistä laajapohjaisemmaksi yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöalustaksi kestävän kasvun ja uudistumisen vauhdittamiseen. Ekosysteemeihin tulisi ottaa mukaan kunnat/kaupungit, kehitys- ja kokeiluympäristöt sekä infrastruktuurit ja hyödyntää laajalti kaupunkidataa kehityksen pohjaksi.
11. Otetaan käyttöön uusi Suomen Akatemian ja Business Finlandin koordinaatiomalli vahvojen tutkimuksen ja yritysten yhteisrahoitteisten ja yhteiskäyttöisten tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluinfrastruktuurikeskittymien sekä testausalustojen luomiseksi ja pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.
12. Lisätään Business Finlandin yrityksille suunnattavaa T&K-rahoitusta pitkäjänteisesti kohdistettuna innovaatioyhteistyöhön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

III Innovaatioiden ja investointien kannusteet

13. Arvioidaan tarpeet yritysten T&K-toiminnan kasvattamiseksi ja teknologiayritysten houkuttelemiseksi Suomeen verotuksen keinoin sekä kestävän digitalisaation edistämiseksi.
- a. Tarkistetaan T&K-verokannustimet
- b. Laajennetaan alemman II-sähköveroluokan käyttöä kannustamaan konesalitoiminnan sijoittautumiseen Suomeen. Rajataan muutos siten, että se kannustaa hukkalämpöjen hyödyntämiseen ja vastaa ympäristötavoitteeseen.
14. Vauhditetaan investointeja ja omistajuutta laajalla keinovalikoimalla.
- a. Suomeen suuntautuvien suurten ja strategisesti merkittävien teknologiayritysten investointien edistämiseksi hyödynnetään valmisteilla olevaa investointien kiihdytyskaista-toimintamallia.
- b. Toteutetaan digitaalinen, viranomaisyhteistyöhön ja neuvontaan tukeutuva yhden luukun investointilupa kaikkiin hankkeisiin 12 kuukauden palvelulupauksella. Samassa yhteydessä toteutetaan menettelyt valitusprosessien keston kohtuullistamiseksi ja tarkastellaan mahdollisuuksia valitusoikeuden rajaamiseksi asianosaisiin.
- c. Otetaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat rekisteröinnin verkossa kaikille yrityksille, myös englannin kielellä, yritysten rekisteröinnin nopeuttamiseksi, yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi ja ulkomaisten yritysten edustajien huomioimiseksi.
- d. Varmistetaan säätiöpääomien hyödyntäminen antamalla suomalaisille säätiöille mahdollisuus sijoittaa suomalaisiin rahastoihin.
- e. Varmistetaan, että saatavilla on riskirahoitusta vastaavan panostuksen rahoitusmahdollisuuksia kevyellä hakumenettelyllä toteutettuna.
- f. Rakennetaan yrittäjyyttä, omistajuutta ja investointeja suosivaa ilmapiiriä ja toimintaympäristön pitkäjänteistä ennustettavuutta laajalti eri toimijoiden, mukaan lukien valtio, taholta.
15. Lisätään pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja kyvykkyyttä digitalisaation hyödyntämiseen.
- a. Otetaan käyttöön pk-yrityksen kehittämishankkeen läpivientiin uusi 50 000 euron kehittämisseteli kevyellä hakumenettelyllä ja raportoinnilla, esimerkiksi ELYjen kautta toteutettuna. Setelin käyttö voisi kohdistua myös kehittämis- ja kokeiluverkostojen hyödyntämiseen (vrt. EU:n pk-yritystuki).
- b. Vahvistetaan kansallisella vastinrahoituksella eri aloille erikoistuvia EDIH-palvelukeskuksia (European Digital Innovations Hub, eurooppalainen digitaalinen innovaatiohubi) tukemaan pk-yritysten digitalisaatiota ja luodaan niihin perustuva kansallinen DIH-palveluverkosto.
- c. Käynnistetään Sitran toteuttaman pilotin pohjalta datatalouden kansallinen yritysohjelma, jolla vauhditetaan vuosittain vähintään 1 000 pk-yrityksen siirtymistä datatalouteen.
- d. Hyödynnetään kansalliset teknologiset kokonaistarjoomat ja yhteiskäyttöiset tutkimusinfrastruktuurit pk-yritysten kasvun tueksi. Näiden rinnalla kartoitetaan, tunnistetaan ja huomioidaan kunkin ekosysteemin kriittiset tekijät ja mahdolliset kokonaisuudesta puuttuvat osa-alueet tai toiminnot, joita tarvittaessa täydennetään.
16. Hyödynnetään julkisia hankintoja uusien teknologioiden ja niiden mahdollistamien toimintamallien kehittämisessä ja käyttöönotossa ja kehitetään malleja innovaatioriskin jakamiseen.
- a. Varmistetaan hankintaosaamisen pitkäjänteinen kehittäminen ja innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntäminen Hankinta-Suomi-ohjelman toimeenpanolla, Innovatiivisten julkisten hankintojen ohjelmalla ja KEINO-osaamiskeskuksen työllä. Tämä tapahtuu muun muassa valmistelemalla uusia toimintamalleja ja työkaluja hankintayksiköiden hyödynnettäväksi ja yritysyhteistyön vahvistamiseksi (esimerkiksi laatimalla malleja hankintojen laatukriteereiksi ja elinkaaritaloudellisuuden arvioimiseksi), jakamalla parhaita käytäntöjä sekä hyödyntämällä arviointi- ja palautemenettelyjä.
- b. Kehitetään ja otetaan käyttöön toiminta- ja rahoitusmalleja, joilla voidaan vähentää ja jakaa nousevien teknologioiden hankintaan liittyvää innovaatioriskiä, muun muassa hyödyntämällä Innovaatiokumppanuus-hankintamallia ja perustamalla innovatiivisten hankintojen riskirahasto tai muu riskinjakoinstrumentti.
- c. Hyödynnetään ideakilpailuja uusien teknologioiden mahdollisuuksien kartoittamiseksi osana julkisten hankintojen valmistelua.
- d. Otetaan valtion talousarviossa käyttöön momentti, joka mahdollistaa julkisten hankintojen vaikuttavuuden pitkäjänteisen kehittämisen ilmiölähtöisesti yli organisaatio- ja hankerajojen.
- e. Kehitetään julkisen hallinnon alustoja ja avoimia rajapintoja hankintamenettelyjen parantamisen ja tiedon jakamisen tueksi sekä varmistetaan kaikkien hankinta-asiakirjojen saatavuus lukuun ottamatta liikesalaisuuksia.
- f. Päivitetään julkisen hallinnon eri sektorien hankintojen sopimusehdot. Julkishallinnon hankkeissa tulisi varmistaa toimittajien oikeus käyttää julkista hankintaa referenssinä ja varmistaa palveluntuottajalle julkishallinnolle kehitetyn tuotteen tai palvelun jälleenmyyntioikeus kolmansille osapuolille ilman erillistä sopimista (jaettu IPR).
- g. Varmistetaan, että julkisia hankintoja ei paketoida isommiksi kokonaisuuksiksi kuin kokonaisuuden hallinnan kannalta on tarpeellista. Näin mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen julkisiin hankintoihin.
- h. Varmistetaan, etteivät julkishallinnon in house-yhtiöt, liike- tai tutkimuslaitokset tai virastot osallistu samoihin tarjouskilpailuihin yksityisten yritysten kanssa tai muuten laajenna toimintaansa kilpailluille markkinoille ja siten vaaranna kilpailtujen markkinoiden kehittymistä.

Question 2

Answer

IV Osaamistason nosto ja oppimisen digiloikka

17. Luodaan pitkäjänteinen kansallinen LUMA-STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) -strategia varmistamaan osaajat ja edellytykset innovaatioiden tuottamiseen ja teknologian laajamittaiseen hyödyntämiseen.
18. Tarkastellaan osaamisen kehittymisen ja leviämisen kannalta tarvittavia toimia laaja-alaisesti eri sektoreilla ja lisätään jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti tekniikan aloilla sekä tarjontaa teknologiaymmärryksen ja osaamistason nostamiseksi kaikilla aloilla.
- a. Luodaan Suomeen osaamisen kehittymisen ja leviämisen kannalta optimaalinen toimintaympäristö tarkastelemalla kaikkia politiikkatoimia siitä näkökulmasta, miten ne edistävät tai mahdollisesti hidastavat Suomen kehittymistä osaamisyhteiskuntana.
- b. Hyödynnetään jatkuvaan oppimiseen korkeakoulujen Digivision digitaalista alustaa, jonka kautta yksilöt ja yritykset voivat löytää ja hankkia koulutuksia eri korkeakoulujen tarjonnasta yhden luukun kautta. Lisätään täsmällisiin tarpeisiin vastaavia, tutkintoja pienempiä opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja mahdollistamaan matalan kynnyksen osaamisen päivittämistä ja kehittämistä.
- c. Kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä toimintamalleja ja kannusteita siihen, että työelämässä edistetään jatkuvaa oppimista ja osaamisen laajentamista.
- d. Kehitetään systemaattista pitkäjänteisten osaamistarpeiden ennakointia ja suunnittelua tiivisti elinkeinoelämän ja tutkijoiden kanssa. Hyödynnetään teollisuuden uudistumisvisio ohjaamaan koulutuksen kehittämistä. Kartoitetaan tulevaisuuden osaajatarpeita hyödyntäen julkisen ja yksityisen sektorin tietovarantoja tekoälyn avulla.
- e. Siirretään työllisyystoimien resursseja työttömyyden hoidosta työttömyyden ehkäisyyn jatkuvan oppimisen kautta ja varmistetaan osaamisen kehittämisen mahdollisuudet työttömyysturvalla. Toimintamallien tulee vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin muun muassa osaamista laajentamalla.
19. Lisätään yrittäjyys- ja työelämätaitojen opetussuunnitelman tavoitteen mukaista opetusta kaikilla koulutusasteilla tavoitteena saada kaikki koulut sen piiriin.
- a. Kannustetaan kaikkia kuntia ja oppilaitoksia rakentamaan yrittäjyyskasvatussuunnitelmia, joissa on huomioitu eri toimijoiden tekemä yrittäjyyskasvatustyö. Näiden avulla varmistetaan, että jokainen lapsi ja nuori pääsee vahvistamaan yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojaan erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Varmistetaan myös, että opetushenkilöstöllä on mahdollisuus lisätä omaa osaamistaan täydennyskoulutuksella ja muilla osaamista lisäävillä toimenpiteillä.
- b. Varmistetaan olemassa olevien yrittäjyyttä eri koulutusasteilla edistävien organisaatioiden (esimerkiksi Nuori Yrittäjyys, Talous ja Nuoret TAT sekä 4H) toiminnan jatkuvuus. Toimintaa voidaan tukea esimerkiksi kehittämällä pitkäjänteisiä yhteistyö- ja rahoitusmalleja valtakunnallisten ja alueellisten julkisen sektorin toimijoiden sekä eri yrittäjyyskasvatusorganisaatioiden, kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa.
- c. Kannustetaan oppilaitoksia ja elinkeinoelämää yhteistyöhön. Tavoitteellisella ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä kehitetään lasten ja nuorten yrittäjyysvalmiuksia kuten vastuunottamista, rohkeutta, innovointitaitoja ja kykyä luoda uutta. Yhteistyöllä tuodaan myös teknologia-alaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia tutuksi.
20. Toteutetaan perus- ja 2. asteen opetuksen pysyvä digi- ja teknologialoikka.
21. Lisätään korkeakoulujen profiloitumista ja keskinäistä yhteistyötä kansainvälisesti erottuvien ja houkuttelevien profiilien luomiseksi sekä kannustetaan yritysyhteistyöhön ja tutkimuksen kaupallistamiseen vaikuttavuuden parantamiseksi.
- a. Huomioidaan korkeakoulujen rahoitusmalleja valmisteltaessa kannustaminen korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön sekä koulutuksessa (mukaan lukien jatkuva oppiminen) että tutkimuksessa.
- b. Luodaan kansallinen oppimisekosysteemi: Nopeutetaan korkeakoulujen Digivision toteuttamista, jotta eri statuksella toimivat oppijat – tutkinto-opiskelijat, elinikäiset oppijat ja opiskelupaikkaa vaille olevat – voisivat opiskella joustavasti opintoja kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjonnasta riippumatta organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista. Lisätään korkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa moduulien ja oppimateriaalien rakentamisessa. Mahdollistetaan tutkinnon suorittaminen eri korkeakouluista valikoidulla opintokokonaisuudella. Selvitetään ja otetaan käyttöön esimerkiksi rahoituksellisia keinoja tukea huippututkimuksen nykyistä syvempää erikoistumista eri yksiköissä.
- c. Velvoitetaan tutkimuksen hyödyntämisen tueksi kaikki korkeakoulut seuraamaan ja julkaisemaan tutkimuslähtöisten yritysten perustamismääriä sekä seuraamaan ja julkaisemaan suuremmille yrityksille lisensoitujen teknologioiden lisenssisopimusten määrää.
- d. Varmistetaan IPR:n ja keksintöjen tehokas hyödyntämispolku tutkimuksesta yrityksiin IPR-oikeuksien sääntelyä, muun muassa korkeakoulukeksintölakia, selkeyttämällä. Tavoitteena on vauhdittaa spin-off-yritysten syntymistä sekä lisätä yritysten kiinnostusta yhteistutkimukseen IPR-prosessien nopeuttamisen ja kohtuullisten sopimusehtojen kautta.

V Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto houkuttelevaksi ja sujuvaksi

22. Asetetaan selkeät ja kunnianhimoiset määrälliset tavoitteet työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton merkittävälle lisäämiselle ja tehdään työtä hallinnonalojen yli tavoitteen saavuttamiseksi.
- a. Kehitetään osaamistarpeiden ennakointijärjestelmää tavoitteen asetannan ja seurannan tueksi. Asetetaan työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa koskevien makrotason tavoitteiden lisäksi tarkemmat alakohtaiset tavoiteluvut.
- b. Laaditaan seuranta ja mittarointi, mukaan lukien tietojohtamisen ja tilastoinnin kehittäminen, tavoitteen saavuttamisen ja tarvittavien toimien tueksi. Tarkistetaan tavoitteita vuosittain.
- c. Varmistetaan resurssit ja skaalautuvat toimintamallit sujuvan maahanmuuton toteuttamiseksi maahantulijoiden määrän lisääntyessä.
23. Tehdään ja työ- ja koulutusperäisestä maahanmuutosta kokonaisuutena helppo ja houkutteleva.
- a. Annetaan palvelulupaus 2 viikon pikalinjasta oleskeluluvan saamiseksi nykyistä laajemmalle joukolle työ- ja koulutusperäisiä maahanmuuttajia:
  - Toteutetaan maahantuloa nopeuttava vireillä oleva ulkomaalaislain muutos erityisasiantuntijoiden ja startup-yrittäjien maahantulon helpottamiseksi. Laajennetaan D-viisumia kattamaan ko. muutoksen lisäksi myös tutkijat ja opiskelijat. Otetaan käyttöön mahdollisuus jättää D-viisumin perusteella oleskelulupahakemus vasta Suomessa.
  - Laajennetaan oleskelulupajärjestelmää ja D-viisumia kattamaan ulkomaiset sijoittajat ja digitaalista etätyötä Suomesta ulkomaisille työnantajille tekevät osaajat (Digital Nomad) sekä heidän perheensä.
- b. Sujuvoitetaan Suomeen tulevien henkilöiden digitaalisen identiteetinhallinnan menettelyjä ja helpotetaan teknologisin keinoin sähköistä tunnistautumista ja henkilöllisyyden todentamista ennen Suomeen tuloa ja heti Suomeen saapumisen yhteydessä / rajalla.
- c. Toteutetaan Work in Finland ja Virtual Finland -ehdotukset digitaalisen palvelukanavan luomiseksi, jota kautta kansainväliset osaajat saavat tietoa ja voivat hoitaa Suomeen tulemiseen liittyvää asiointia. Lisäksi tulee ottaa käyttöön mahdollisuudet asioida suomalaisissa viranomaisissa sähköisesti jo lähtömaasta käsin. Digitaalinen asiointiprosessi yli hallinnonalojen rajojen tulee rakentaa saumattomaksi avoimia rajapintoja ja palvelumuotoilua hyödyntäen.
- d. Kehitetään proaktiivinen opiskelijoiden lupaprosessi, jolloin opiskelija voi käynnistää digitaalisen maahantuloprosessin samanaikaisesti, kun hän vahvistaa opiskelupaikan vastaanottamisen Opintopolussa.
24. Parannetaan työ- ja koulutusperäisten maahanmuuttajien ja heidän perheidensä integroitumista Suomeen:
- a. Lisäämällä englanninkielisiä julkisia palveluita ja opintomahdollisuuksia:
  - Taataan englanninkielisen päiväkoti-/koulupaikan saaminen erityisasiantuntijan kanssa samassa taloudessa Suomeen muuttaville lapsille erityisesti suurimmissa kaupungeissa.
  - Nostetaan englannin kieli suosituskieleksi julkisissa palveluissa ja viranomaisissa alkaen korkeakoulupaikkakunnista. Pilotoidaan ja hyödynnetään teknologisia mahdollisuuksia palvelujen tarjonnassa.
  - Lisätään toisen asteen opintojen saatavuutta sekä mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto englanniksi. Lisätään mahdollisuuksia suorittaa Suomessa sekä alempi että ylempi korkeakoulututkinto englanniksi.
- b. Lisäämällä ajasta ja paikasta riippumattoman, edullisen kotimaisten kielten koulutustarjontaa. Virtuaalikoulutusta tulisi olla tarjolla myös jo ennen maahantuloa ja sitä voitaisiin hyödyntää maakuvatyössä.

VI Korkea kansainvälinen teknologiaprofiili ja maakuva

25. Laaditaan poikkihallinnollinen strategia Suomen kansainvälisen teknologiaprofiilin nostamiseksi ja keskeisten kansainvälisten toimintojen saamiseksi Suomeen.
- a. Houkutellaan keskeisten kansainvälisten instituutioiden toimintoja sijoittautumaan Suomeen, kuten World Economic Forum Centre for the Fourth Industrial Revolution Network (C4IR), eurooppalaisen tekoälyn kumppanuusverkoston keskus tekoälyinstituutti ELL IS ja YK:n teknologia- ja innovaatiotoiminnot.
- b. Hyödynnetään Suomen vaikuttamistyötä kansainvälisillä ja EU-foorumeilla niin, että se tukee tavoitetta kansainvälisten instituutioiden sijoittumiseksi Suomeen.
- c. Lähetetään kansallisia asiantuntijoita ja edistetään suomalaisten sijoittumista pysyviin virkoihin ja kabinetteihin keskeisissä EU- ja kansainvälisissä instituutioissa, erityisesti Euroopan komissiossa, WEF:ssa ja OECD:ssa. Hyödynnetään ulko-, kauppa- ja kehityspoliittista yhteistyötä ja profiloitumista kansainvälisissä järjestöissä Suomen tunnettuuden vahvistamiseksi teknologiamyönteisenä, kehitysmaakumppaneita tukevana ja kansainvälistä yhteistyötä edistävänä maana.
- d. Tuetaan kumppanimaita uusien teknologioiden käyttöönotossa ja kapasiteetin vahvistamisessa kehitysyhteistyön välinein. Tämä luo uusia kumppanuuksia ja yhteistyösuhteita ja osaltaan edistää Suomen tunnettuutta ja vientipotentiaalia.
26. Panostetaan teknologiavientiä tukevaan sekä alan osaajia ja investointeja houkuttelevaan maakuvatyöhön Suomen omilla vahvuuksilla.
- a. Kehitetään toimialakohtaista (erityisesti vähähiilisyys ja teknologiavienti) maaviestintää, jotta Suomi-brändistä saadaan kategoriakilpailutekijä kaikille palveluille.
- b. Vahvistetaan jo käynnissä olevaa osaajille kohdennettua #Finlandworks-maakuvaviestintää. Lisätään selkeää kohderyhmäviestintää teknologia-alan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuuden nostamiseksi. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi ohjelmoijat, tutkijat, yrittäjät ja kansainväliset sijoittajat sekä liiketoimintaosaajat. Hyödynnetään viestinnässä Suomen vahvuuksia elinympäristönä sekä digitaalisen työn mahdollisuuksia Suomessa työskentelyyn. Tuetaan erityisesti pienempiä yrityksiä kansainvälisiä osaajia houkuttelevan työnantajamielikuvan rakentamisessa ja kansainvälisen tunnettuuden edistämisessä.
- c. Vahvistetaan pääkaupunkiseudun yhteistä brändiä ja tunnettuutta ja luodaan malli keskeisten kaupunkiseutujen brändien vahvistamiselle ja kytkemiseen Suomi-brändiin.
27. Luodaan toimintamallit ja sääntely tukemaan kansallista ja rajat ylittävää etätyötä sekä uuden työn ja alustatyön mahdollisuuksia.
- a. Panostetaan etätyön mahdollistamiseen ja hyödyntämiseen laajalti niin kansallisesti, Suomesta ulkomaille tehtävän kuin ulkomailta Suomeen tehtävän työn osalta. Vaikutetaan EU-tasolla sosiaaliturvasääntelyyn niin, että se mahdollistaisi joustavamman siirtymisen maiden välillä.
- b. Vauhditetaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä työelämässä muun muassa työn kuormittavuuden vähentämiseksi, esimerkiksi TYÖ2030-ohjelman toimeenpanolla sekä työpaikkojen omilla toimilla.
- c. Etsitään keinoja työsuhteisen työn ja yrittäjätyön joustavaan yhdistämiseen, muun muassa laatimalla työsuhteisen ja yrittäjätyön yhtenäinen, reaaliaikainen sosiaaliturva-kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon/osa-aikayrittämiseen ilman kannustinloukkuja.
- d. Rakennetaan Suomesta reilun alustatyön edelläkävijävaltio, joka ratkaisee alustatyön verotukseen sekä eläke- ja sosiaaliturvaan liittyvät haasteet ja jossa yritykset hyödyntävät globaalisti alustatyön mahdollisuuksia. Edistetään yhteisiä eurooppalaisia pelisääntöjä työelämän digitalisaatiokehityksen hallintaan, kuten digitaalisen alustatyön periaatteet.
- e. Kehitetään työ- ja tarvittavaa muuta lainsäädäntöä siten, että voidaan yhdistää yrittäjämäisen työn vapaus työn teettäjän tarjoamiin työsuhteelle tyypillisten sosiaalisten turvaverkkojen mekanismiin.
- f. Laaditaan seurantamalli koskien sekä alustatyöntekijöiden määrää ja asemaa että alustatalouden yritys- ja kilpailukykyvaikutuksia.

Question 3

Answer

VII Julkisen sektorin ja palveluiden automatisointi

28. Otetaan käyttöön elämäntilannelähtöisiä ja ennakoivia palveluita saumattomasti yli organisaatiorajojen.
- a.Kehitetään lainsäädäntöä niin, että se mahdollistaa automaattisen päätöksenteon ja julkisten palvelujen automaation saumattomasti yli organisaatiorajojen
- b.Valitaan 5–10 kriittisintä ihmisten hyvinvointiin tai yritysten elinvoimaan vaikuttavaa automatisoitavaa prosessia toteutettavaksi asiakaslähtöisinä, organisaatiorajat ylittävinä tapahtumina. Mahdollistetaan etenemistä tarvittaessa kokeilulainsäädännöllä.
- c.Otetaan käyttöön elämäntilannelähtöiset palvelut mahdollistava kansallinen infrastruktuuri, erityisesti AuroraAI-ohjelmassa kehitetyt ydinkomponentit ja referenssipalvelut.
- d.Rakennetaan toimintamallit, joilla myös matalan kynnyksen järjestölähtöinen toiminta linkittyy saumattomasti palveluketjuun, tietosuoja huomioiden.
29. Otetaan käyttöön automaatiota julkisen sektorin omissa prosesseissa sovelletaan avoimesti uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja analytiikkaa toiminnan kehittämiseen.
- a.Kehitetään nykyisiä julkishallinnon prosesseja digitalisaation avulla ja kypsyystason kasvaessa prosesseja määritellään kokonaan uudelleen kohti automaatiota. Tavoitteena on systeeminen muutos, joka mahdollistaa uudet tehokkaat toimintamallit ja mielekkäät työn tekemisen tavat.
- b.Ensi vaiheessa selvitetään mahdollisuudet teknologian, erityisesti tekoälyn, mahdollisimman laaja-alaiseen käyttöön julkisen sektorin omissa prosesseissa, kuten lainsäädännön valmistelussa ja rutiininomaisissa tehtävissä. Hyödynnetään teknologisia ratkaisuja vuoropuhelun kehittämiseksi viranomaisten, yritysten ja kansalaisten välillä.
- c.Käyttöönotossa edetään asteittain käyttötapausten kautta. Valitaan keskeiset 5–10 käyttötapauskohdetta arvioiden suurin panos/tuotos–hyöty.
- d.Vahvistetaan tietojohtamisen käyttöönottoa julkishallinnossa muun muassa vakiinnuttamalla ja vauhdittamalla Tietokiri-hankkeen työtä.
30. Varmistetaan, että digitaalinen yhteydenotto- ja asiointitapa on julkishallinnossa tosiasiallinen ensisijainen asiointimuoto niin yksityishenkilöille kuin yrityksille. Huolehditaan digiosallisuudesta ja manuaaliset tavat ovat tarjolla niille, joille digitaalisten palveluiden käyttö ei ole mahdollista. Tämän toteutumiseksi muun muassa:
- a.Varmistetaan tosiasiallinen siirtymä digitaaliseen asiointiin lainsäädännöllä sekä digitalisaation muutosohjelmien jatkuvuudella ja rahoituksella. Samalla huolehditaan siitä, että palvelut ovat kaikkien ryhmien saavutettavissa.
- b.Toteutetaan digitaaliset julkiset yrityspalvelut, jotka sisältävät luvituksen ja valvonnan asiakaslähtöisen kehittämisen (Luvat ja Valvonta -hanke95). Perustetaan yhden luukun digitaalinen palvelupolku, jonka kautta yritykset voivat hoitaa kaikki investointeihin liittyvät ennakko- ja jälkivalvonta-asiat. Huolehditaan kuntien yrityspalvelujen digitalisoitumisesta YritysDigi-hankkeen tuotosten mukaisesti.
- c.Määritellään julkisille palveluille palvelulupaukset ja tarvittaessa säädetään niitä vastaavat enimmäisajat.
- d.Varmistetaan digitaalisen yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osaamisen toteutumisen yhteiskunnassa laajasti, muun muassa Digi arkeen -neuvottelukunta ja Digituki-työn kautta. Huolehditaan digitaalisten palveluiden kehittämisestä asiakaslähtöisesti, saavutettavasti ja eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden ja käyttäjät osallistaen.

VIII Digitaalinen pehmeä infrastruktuuri kuntoon

31. Kehitetään digitaalisen henkilöllisyyden käyttöönottoa yksityishenkilöille ja yrityksille sekä sähköistä tunnistautumista yli rajojen.
- a.Digitaalisen henkilöllisyyden kehittämishankkeen98 puitteissa varmistetaan digitaalisen identiteetin käyttöönotto, jonka pohjalta henkilöllisyyden osoittaminen eri asiointipalveluissa (sähköinen-, puhelin- ja käyntiasiointi) riippumatta asiakkuuksista onnistuu helposti, nopeasti ja vaivattomasti. Digitaalinen identiteetti tulee ottaa käyttöön sekä kaikille suomalaisille että Suomeen tuleville maahanmuuttajille.
- b.Vauhditetaan digitaalisen identiteetin käyttöönottoa yrityksissä lähtien käyttäjätarpeista.
32. Otetaan käyttöön ihmislähtöiset tietojen hallinnointi- ja valtuutuspalvelut.
- a.Tunnistetaan OmaDataan perustuvia liiketoimintamalleja ja käyttötapauksia ja niiden perusteella tarvittaessa selkiytetään OmaDataa koskevaa sääntelyä mahdollistamaan liiketoimintalähtöistä kehittämistä.
- b.Kehitetään yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa kyvykkyyttä ja alustoja, jotka mahdollistavat tietojen hallinnoinnin ja valtuutukset OmaData-lähtöisesti ja turvallisesti.
- c.Kehitetään henkilötietojen luovuttamista OmaData-periaatteiden mukaisesti niin, että henkilötiedot voi rajapinnan kautta hakea ja kopioida toisen palveluntarjoajan ja viranomaisen tietovarannosta henkilön suostumuksella tai henkilötiedot voidaan luovuttaa henkilön digitaaliseen lompakkoon, jonka avulla hän voi käyttää näitä tietoja oman tahdon mukaisesti eri palveluissa.
- d.Muodostetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen luottamusverkosto ja sille pelisäännöt datan vastuulliseen ja eettiseen hyödyntämiseen.
33. Otetaan käyttöön digitaalinen maksusitoumus julkisen sektorin palveluissa.
34. Rakennetaan edellytykset digitaalisen talousdatan hyödyntämisestä reaaliaikatalouden (Real Time Economy, RTE) pohjana.

IX Datatalouden toimintaympäristön rakentaminen

35. Varmistetaan julkisen sektorin datan laadukkuus, käytettävyys ja yhteentoimivuus.
- a.Varmistetaan, että julkisten tietovarantojen data on laadukasta, käytettävissä ja löydettävissä. Tehdään paremmin selkoa tietovarantoihin sisältyvistä tietoaineistoista, niiden laadusta, yhteentoimivuudesta ja palvelujen välisistä tietovirroista hyödyntäen tiedonhallintalain mukaisten tiedonhallintamallien ja tiedonhallintakartan informaatiota. Otetaan käyttöön julkishallinnon yhteiset tiedon laatukriteerit tiedon laadun todentamiseksi ja varmistamiseksi.
- b.Laaditaan tietoaineistosta ja sen käyttöehdoista metadatat standardien mukaisesti. Saatetaan tietoaineistot ja niitä kuvaavat metadatat koneluettavana ja ohjelmointirajapintojen kautta saataville. Näin edistetään tietoportaalien ja -katalogien toimivuutta, käytettävyyttä ja löydettävyyttä.
- c.Edistetään yhteentoimivuutta yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti. Datan jakamisen tulee perustua yksittäisratkaisujen sijaan yhteismitallisiin ratkaisuihin niin tietyn sektorin sisällä kuin myös sektorien välillä.
- d.Määritellään ydintiedot ja niiden vastuutahot. Varmistetaan lainsäädäntömuutoksin, että ydintiedot kerätään vain kerran.
- e.Varmistetaan kansallisesti arvokkaan terveystiedon laaja hyödyntäminen tutkimuksessa ja päätöksenteossa muun muassa liittymällä terveysdatan kansainväliseen tietokantaan FAIR-periaatteiden mukaisesti.
36. Suunnataan rahoitusta ja kehitetään toimintamalleja datan sektorirajat ylittävän hyödyntämisen ja ekosysteemikehityksen tueksi.
- a.Kehitetään data-avaruuksia yhteiskunnan keskeisten sektoreiden (kuten liikenne, terveys ja teollisuus) hyödynnettäväksi. Kohdennetaan kehittämisinvestointeja tiedon hyödyntämiseksi tarvittaviin yhteisiin rakenteisiin (muun maussa rajapinnat sekä identiteettien hallinta).
- b.Edistetään yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä yleiskäyttöisen infrastruktuurin syntymistä tietojen luotettavuuden varmistamiseen. Ensi vaiheessa edetään kokeiluhankkeen kautta ja tuetaan ekosysteemin kehitystä.
- c.Rakennetaan ekosysteemejä ja toimintamalleja datainfrastruktuurien tueksi. Pyritään luomaan synergioita julkisten ja yksityisten toimijoiden datan liikkuvuuden välille, jotta niitä voitaisiin hyödyntää yhteentoimivasti ja laajentaa palveluja skaalautuvasti. Huomioidaan työssä eri kokoisten yritysten tarpeet ja kyvykkyydet. Vahvistetaan voimakkaasti datatalouden osaamista ja tuetaan sektorirajat ja osaamisalueet yhdistävien osaamisekosysteemien syntymistä.
- d.Tuetaan avoimen lähdekoodin ratkaisuiden kehittämistä, kokeiluympäristöjä ja yhteentoimivuutta tukevia käytäntöjä. EU-kehyksen lisäksi huomioidaan eri sektorien työn yhteentoimivuutta tukeva datainfrastruktuurityö, kuten GAIA-X, IDSA (International Data Spaces) ja European Open Science Cloud.
- e.Luodaan EU-tason edellytykset tiedon hyödyntämiseksi tarvittaville rakenteille ja toimintamalleille.
37. Varmistetaan korkea tietoturvan taso laajalti yhteiskunnassa.
- a.Pannaan täytäntöön tietoturvan ja tietosuojan parantamista kriittisillä toimialoilla tarkastelleen työryhmän ehdotukset, joilla
  - huolehditaan tietoturvan korkeasta tasosta kaikilla hallinnonaloilla. Tämä edellyttää viranomaisten yhteistyön tiivistämistä ja lainsäädännössä asetettujen vaatimusten vahvistamista,
  - lisätään Kyberturvallisuuskeskuksen ja sekä muiden viranomaisten resursseja ja
  - vahvennetaan lainsäädännön vaatimuksia kriittisille toimijoille.
- b.Pannaan täytäntöön kyberturvallisuuden kehittämisohjelma ja vauhditetaan kyberturvallisuuden ekosysteemin kehittämistä.
- c.Otetaan käyttöön uusi määräaikainen tietoturvaseteli vauhdittamaan tietoturvan parantamista pk-yrityksissä, kansalaisjärjestöissä, kunnissa ja muissa julkisen sektorin toimijoissa.
38. Luodaan toimintamallit kaupungeissa tapahtuvalle laajan mittaluokan kokeilutoiminnalle, joka tukee julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja systeemisten dataan pohjautuvien ratkaisujen kehittämistä.

Question 4

Answer

X Suositeltavat teknologia-alueet

39. Kohdennetaan vuosina 2021–2030 julkisia panostuksia neuvottelukunnan työssä tunnistettuihin suositeltaviin teknologia-alueisiin.

XI Ilmasto- ja ympäristöratkaisujen edelläkävijä

40. Hyödynnetään tietoa ja teknologiakehitystä varmistamaan Suomen edelläkävijyys teollisuuden ja ICT-alan hiilineutraaliudessa ja kiertotalousratkaisuissa.
- a.Toteutetaan teollisuuden vähähiilitiekartat ja kohdennetaan investointeja puhtaan teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen. Tunnistetaan ja vahvistetaan eri toimin erityisesti sellaisten yritysten toimintaa ja menestymistä joiden hiilijalanjälki on pieni ja hiilikädenjälki merkittävä.
- b.Pannaan täytäntöön ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia.
- c.Pannaan täytäntöön kiertotalousstrategia ja toteutetaan teknologiapilotit ratkaisujen kehittämiseksi.
- d.Tehdään eri toimialoille kiertotalouskiekartat jatkona vähähiilitiekartoille.
41. Rakennetaan datapohja ilmasto- ja ympäristötilannekuvan seurantaan ja varmistetaan julkisten palvelujen kestävä digitalisaatio.
- a.Rakennetaan menettelyt ja tarvittavat data-alustat laajamittaiseen kansallisen ilmasto- ja ympäristötilannekuvan seurantaan ja mallinnukseen. Valtio, kunnat ja yritykset voivat seurata ympäristön tilan kehitystä ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Kunkin tarpeeseen räätälöity kokonaisuus antaa mahdollisuuden uusien palvelujen rakentamiseen.
- b.Rakennetaan ja otetaan käyttöön kokonaisvaltainen, mitattuun aineistoon perustuva toimintamalli tukemaan julkisten palveluiden digitalisaation systeemisten ympäristövaikutusten arviointia.
- c.Edistetään digitaalisen tuotepassin käyttöönottoa ja rakennetaan digitaalisia kaksosia kattavan elinkaaren hallinnan pohjaksi.
- d.Hyödynnetään julkishallinnon innovatiivisia hankintoja, myös vaikuttavuushankintoja, suomalaisen ympäristöteknologian kehittämiseksi sekä julkisen hallinnon ympäristökuormituksen vähentämiseksi.
- e.Osallistutaan kansainväliseen sääntely- ja standardointityöhön yhdenmukaisen ilmasto- ja ympäristövaikutusten arvioinnin ja raportoinnin määrittämiseksi.

XII Teknologia resilienssiä ja huoltovarmuutta vahvistamassa

42. Varmistetaan digitaalisen perustan vastaaminen huoltovarmuuden tarpeisiin sekä kyvykkyys uusien teknologioiden hyödyntämiseen osana huoltovarmuutta.
- a.Osana Huoltovarmuuskeskuksen ohjelmatoiminta
  - Kehitetään yritysten varautumista niin, että kaikki kriittiset tahot varautuvat paremmin kyberuhkien torjuntaan ja minimoidaan kriittisen digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden haavoittuvuus.
  - Rakennetaan toimivat ja tehokkaat yhteistyömekanismit varautumiseen ja kriisitilanteisiin.
  - Hyödynnetään kansainvälisiä verkostoja huoltovarmuuden tukena.
- b.Määritellään vastuutahot, jotta mahdollisessa kriisitilanteessa on käytettävissä täsmälliset luettelot kriittisistä tietoaineistoista ja huolehditaan tietoaineistojen ajantasaisuudesta.
- c.Tehdään selvitys kansallisen kokonaisturvallisuuden kannalta arvokkaista datavarannoista ja niiden käsittelystä.
- d.Vaikutetaan aktiivisesti EU-tason keskusteluun teknologisesta suvereniteetista ja strategisesta autonomiasta. Unionin strategisen autonomian ja kilpailukyvyn on perustuttava sen omien vahvuuksien kehittämiselle sekä reilulle kilpailulle ja maailmantalouteen osallistumiselle.

Toimenpide	Vastuutaho	Aikataulu	Päätös toteutuksesta	Ehdotus päätöksentekijälle	Päätökset tehty	Toteutus aloitettu	Toteutus valmis
1. Tieto- ja teknologiapolitiikan VSI	Hallitus	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
2. Parlamentaarinen tieto- ja teknologiapolitiikan toteuttaminen ja seuranta
2a. Tieto- ja teknologiavaliokunta eduskuntaan	Eduskunta	2023-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
2b. Tieto- ja teknologiapolitiikan parlamentaarinen seuranta	Eduskunta, hallitus	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
3. TIN-uudistus	VNK, OKM, TEM, TIN	2021-	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
4. Rahoituksen koordinaatio
4a. EU- ja kv-rahoitusinstrumenttien koordinaatio	TEM, muut ministeriöt, BF, Teknologiateollisuus	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
4b. Kansallisten rahoitusinstrumenttien selkiyttäminen	TEM, UM	2021-	Kyllä	Ei	Ei	Kyllä	Ei
5. Julkishallinnon ja päättäjien teknologiaosaaminen
5a. Teknologiapolitiikan koulutusohjelma päättäjille ja julkishallintoon	VNK, ministeriöt, Sitra, elinkeinoelämä, tutkimuslaitokset	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
5b. Julkishallinnon osaamisvaatimukset ja -verkostot	VNK, ministeriöt, elinkeinoelämä, tutkimuslaitokset	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
6. Yritys- ja innovaatiovaikutukset
6a. Yritys- ja innovaatiomyönteisyys tulosohjaukseen ja barometreihin	VNK	2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
6b. Innovaatiovaikutukset osaksi julkisen talouden suunnittelua	VM	2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
7. Teknologianeutraali sääntely
7a. Lainsäädännön "TechFit"-menettely	VNK, OM, TEM, VNK, VM, STM, LVM, UM	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
7b. Innovaatioperiaate lainsäädäntöä ohjaamaan	TEM, OM	2021-2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
7c. Kasvupotentiaali- ja innovaatiovaikutusten huomiointi talousarviossa	VM	2022-2023	Kyllä	Ei	Ei	Kyllä	Ei
8. EU- ja kv-vaikuttaminen	VNK, LVM, TEM, VM, kaikki sektoriministeriöt	2021-	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
9. T&K-tavoitteen nosto ja toimenpiteet	Hallitus	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
10. Rahoitus tutkimus- ja innovaatioekosysteemeille
10a. Lippulaivaekosysteemien vahvistaminen	OKM, TEM, TIN, SA, BF	2021-	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Ei
10b. Veturiyritysohjelman jatkaminen	TEM	2021-	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Ei
10c. Korkeakoulujen rahoitusohjaus yritysyhteistyötä tukemaan	OKM	2025-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
11. SA:n ja BF:n uusi koordinaatiomalli	OKM, TEM, TIN, SA, BF	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
12. BF:n rahoituksen lisääminen	Hallitus, TEM	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
13. Verokannusteet
13a. T&K-verokannustimet	Hallitus, VM	2022-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
13b. II-sähköveroluokan laajennus	Hallitus, VM	2022-	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Kyllä
14. Vauhditetaan investointeja ja omistajuutta
14a. Teknologiayritykset kiihdytyskaistaan	TEM	2021-	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
14b. Digitaalinen investointilupa	TEM	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
14c. Digitaalinen yritysrekisteröinti	TEM	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
14d. Säätiöpääomien hyödyntäminen	VM	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
14e. Riskirahoituksen saatavuus	TEM	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
14f. Ilmapiiri yrittäjyyttä ja omistajuutta kannustamaan	Kaikki toimijat	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
15. Pk-yritysten innovaatiotoiminta ja digitalisaatio
15a. Pk-yritysten 50 000 e kehittämisseteli	TEM, ELYt	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
15b. EDIH:it pk-yrityksiä tukemaan	TEM	2022-	Kyllä	Ei	Kyllä	Ei	Ei
15c. Datatalouden yritysohjelma	TEM	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
15d. Teknologiset kokonaistarjoomat	BF	2021-	Kyllä	Ei	Ei	Kyllä	Ei
16. Innovatiiviset julkiset hankinnat
16a. Hankintaosaamisen kehittäminen	TEM, KEINO, VM Hankinta- Suomi, hankintayksiköt	2021-	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Kyllä
16b. Toiminta- ja rahoitusmallit riskien jakoon	TEM, KEINO, VM Hankinta- Suomi, hankintayksiköt	2022	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
16c. Ideakilpailut hankintojen valmisteluun	TEM, KEINO, VM Hankinta- Suomi, hankintayksiköt	2021-	Kyllä	Ei	Ei	Kyllä	Ei
16d. Hankintojen kehittämiselle budjettimomentti	TEM, KEINO, VM Hankinta- Suomi, hankintayksiköt	2023-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
16e. Julkisen hallinnon alustat ja rajapinnat	TEM, KEINO, VM Hankinta- Suomi, hankintayksiköt	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
16f. Julkisten hankintojen sopimusehtojen päivitys	TEM, KEINO, VM Hankinta- Suomi, hankintayksiköt	2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
16g. Julkisten hankintojen paketoinnin vähentäminen	TEM, KEINO, VM Hankinta- Suomi, hankintayksiköt	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
16h. Kilpaillun markkinan varmistaminen	TEM, KEINO, VM Hankinta- Suomi, hankintayksiköt	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
17. LUMA-STEAM-strategia	OKM	2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä
18. Jatkuva oppiminen
18a. Laaja-alainen oppimisen kehittäminen	OKM, korkeakoulut ja oppilaitokset, elinkeinoelämä	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
18b. Digivision toteuttaminen	Korkeakoulut	2021-	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Ei
18c. Toimintamallit julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä	OKM, Korkeakoulut, elinkeinoelämä	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
18d. Osaamistarpeiden ennakointi	OKM, Korkeakoulut, elinkeinoelämä	2021-	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Ei
18e. Työllisyystoimien kohdennus jatkuvaan oppimiseen	TEM	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
19. Yrittäjyys- ja työelämätaitojen opetuksen lisäys
19a. Yrittäjyys- ja työelämätaitojen suunnitelmat	OKM, kunnat	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
19b. Yrittäjyyskasvatusorganisaatioiden jatkuvuus	TEM, OKM, kunnat, järjestöt, elinkeinoelämä	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
19c. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa	Oppilaitokset, järjestöt, elinkeinoelämä	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
20. Perus- ja 2. asteen digiloikka	OKM, OPH, kunnat, oppilaitokset, elinkeinoelämä	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
21. Lisätään korkeakoulujen profiloitumista ja yhteistyötä
21a. Huomioidaan yhteistyön kannustaminen korkeakoulujen rahoituksessa	OKM	2025-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
21b. Kansallinen oppimisekosysteemi Digivision päälle	OKM, korkeakoulut	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
21c. Korkeakouluista syntyvien yritysten seuranta	OKM, korkeakoulut	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
21d. IPR:ien hyödyntäminen	TEM, OKM, elinkeinoelämä	2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
22. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tavoitteet
22a. Kehitetään osaamistarpeiden ennakointi ja asetetaan tarkemmat tavoitteet	Hallitus, Migri, SM, TEM	2021	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
22b. Seuranta ja mittarointi sekä tavoitteiden tarkistus	Hallitus, Migri, SM, TEM	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
22c. Varmistetaan resurssit	Hallitus, SM, Migri, TEM	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
23. Maahanmuuton helppous ja houkuttelevuus
23a. Palvelulupaus 2 viikon pikalinjasta ja D-viisumin laajentaminen	Hallitus, TEM, UM, SM, Migri	2021-2022	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
23b. Tunnistautumisen nopeuttaminen	VM, TEM, SM	2021-	Kyllä	Kyllä	Ei	Ei	Ei
23c. Virtuaalinen palvelukanava maahanmuuttoon	SM, TEM, UM, STM, VM, virastot	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
23d. Opiskelijoiden proaktiivinen lupaprosessi	Hallitus, TEM	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
24. Parannetaan integroitumista
24a. Englanninkieliset julkiset palvelut	Kunnat, virastot	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
24b. Lisätään kotimaisten kielten kurssien tarjontaa	Oppilaitokset	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
25. Kv-strategia
25a. Houkutellaan kv-instituutioita Suomeen	Ministeriöt, kaupungit, korkeakoulut, tutkimislaitokset	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
25b. Vaikuttamistyö profiilia tukemaan	Ministeriöt	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
25c. Suomalaisia osaajia kv-organisaatioihin	Ministeriöt	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
25d. Kumppanimaatyö	UM	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
26. Maakuvatyö
26a. Toimialakohtainen maaviestintä	Team Finland	2021-	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
26b. Osaajien houkuttelu	Team Finland, Talent Boost	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
26c. Kaupunkiseutujen brändityö	Team Finland, kaupungit, korkeakoulut	2021-	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
27. Etä- ja alustatyö
27a. Etätyön hyödyntäminen ja sääntely	STM	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
27b. TYÖ2030-ohjelma	STM, TTL	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
27c. Joustava työn ja yrittäjyyden yhdistäminen	TEM, STM	2022	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
27d. Alustatyön edelläkävijyys	TEM	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
27e. Sääntelyn selkiyttäminen alustatyön turvaverkkojen osalta	TEM	2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
27f. Alustatyön seurantamalli	TEM	2022-	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
28. Elämäntilannelähtöiset ja ennakoivat palvelut
28a. Sääntely automaatiota tukemaan	VM, STM, OM	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
28b. Automaatiopilotit	STM, Kela, kunnat	2022-2023	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
28c. Palvelut mahdollistava infrastruktuuri	VM	2022-	Kyllä	Ei	Ei	Kyllä	Ei
28d. Järjestöjen palvelut mukaan palveluketjuut	STM, kunnat, Kela, järjestöt	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
29. Julkisen sektorin automaatio ja analytiikan hyödyntäminen
29a. Julkishallinnon prosessien digitalisointi ja automatisointi	VM	2021-2022	Kyllä	Kyllä	Ei	Ei	Ei
29b. Selvitys automatisoinnin tueksi	VM	2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
29c. Kokeilut	VM, ministeriöt, virastot, kunnat	2022-2023	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
29d. Vahvistetaan tietojohtamista julkishallinnossa	VM, ministeriöt, virastot, kunnat	2021-	Kyllä	Ei	Ei	Kyllä	Ei
30. Digitaalisen asioinnin ensisijaisuus ja digiosallisuus
30a. Varmistetaan tosiasiallinen siirtymä digitaalisiin palveluihin	VM, TEM, STM, kunnat, Kela	2021-2022	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
30b. Digitaaliset yrityspalvelut	VM, TEM	2021-2022	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
30c. Julkisten palveluiden palvelulupaus	VM	2021-2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
30d. Digiosallisuuden varmistaminen	VM, STM, kunnat, Kela, kaikki viranomaiset	2021-	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Ei
31. Digi-ID:n käyttöönotto
31a. Digi-ID henkilöille	VM, DVV, LVM, SM, Poha	2021	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
31b. Digi-ID yrityksille	VM, DVV, LVM	2021	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
32. Tietojen hallinointi- ja valtuuspalvelut
32a. OmaDatan käyttötapausten tunnistaminen ja säädösmuutokset	VM, TEM, STM, LVM, OM, kaupungit, kunnat, Kela	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
32b. Julkisen sektorin kyvykkyyden ja alustat OmaDatan hyödyntämiseen	VM, TEM, STM, LVM, OM, kaupungit, kunnat, Kela	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
32c. Rajapinnat ja sääntely OmaDataa tukemaan	VM, TEM, STM, LVM, OM, kaupungit, kunnat, Kela	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
32d. Julkisen ja yksityisen sektorin luottamusverkosto	VM, TEM, STM, LVM, OM, kaupungit, kunnat, Kela	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
33. Digitaalinen maksusitoumus julkisiin palveluihin	STM, Kela, kunnat	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
34. Reaaliaikatalouden ohjelma	TEM, VM, PRH, Verohallinto, kunnat/kaupungit, Kela, Suomen Pankki, Finanssivalvonta	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
35. Julkisen sektorin datan laatu, käytettävyys ja yhteentoimivuus
35a. Julkisten tietovarantojen laatu, käytettävyys ja löydettävyys	VM, sektoriministeriöt, julkisen sektorin tietovarantojen haltijat	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
35b. Julkisten aineistojen metadatat ja rajapinnat	VM, sektoriministeriöt, julkisen sektorin tietovarantojen haltijat	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
35c. Tiedon yhteentoimivuus EIF-mukaisesti	VM, sektoriministeriöt, julkisen sektorin tietovarantojen haltijat	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
35d. Määritellään ydintiedot	VM, sektoriministeriöt, julkisen sektorin tietovarantojen haltijat	2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
35e. Terveysdatan hyödyntäminen	STM	2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
36. Sektorirajat ylittävät ratkaisut ja ekosysteemit
36a. Data-avaruuksien kehittäminen	LVM, VM, TEM, STM	2022-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
36b. Tietojen luotettavuus	VM, LVM, Findy-osuuskunta	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei	Ei
36c. Ekosysteemit ja toimintamallit	LVM, VM, TEM, STM, BF	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
36d. Avoimen lähdekoodin ratkaisut	LVM, VM, TEM, STM, BF	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
36e. EU-vaikuttaminen	LVM, VM, TEM	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei	Ei
37. Tietoturvan korkea taso
37a. Tietoturva- ja tietosuoja kriittisillä aloilla	LVM, VM, UM, KTK, DVV, kunnat	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
37b. Kyberturvallisuuden kehittämisohjelma	LVM, VM, UM, KTK, DVV, kunnat	2021-	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
37c. Tietoturvaseteli	LVM, VM, UM, KTK, DVV, kunnat	2022-2023	Kyllä	Kyllä	Ei	Ei	Ei
38. 6-kaupungit datakokeilujen alustana	TEM, kaupungit, elinkeinoelämä	2022-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
39. Suositeltavien teknologia-alueiden tukeminen	TEM, OKM, BF, SA	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
40. Tieto ja teknologiakehitys ilmasto-ja ympäristöratkaisujen pohjaksi
40a. Vähähiilitiekarttojen toteuttaminen	Elinkeinoelämä, TEM	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
40b. ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia	LVM	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
40c. Kiertotalousstrategia ja teknologiapilotit	YM	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei	Ei
40d. Kiertotaloustiekartat	Elinkeinoelämä, TEM, YM	2022	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei	Ei
41. Datapohja ilmasto- ja ympäristötilannekuvan seurantaan
41a. Ympäristö- ja ilmastotilannekuvan data-alustat	YM, kaupungit	2022-2024	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
41b. Julkisten palveluiden ympäristöystävällisyys	VM	2021-2022	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
41c. Digitaalinen tuotepassi ja digitaaliset kaksoset	LVM	2022-	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
41d. Julkiset innovatiiviset hankinnat vihreitä ratkaisuja tukemaan	VM, TEM, Keino	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
41e. Kansainvälinen standardointi	YTL, elinkeinoelämä	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
42. Digitaalinen perusta huoltovarmuuteen
42a. Varautumisen parantaminen osana HVK:n ohjelmatoimintaa	HVK, TEM, LVM, UM, SM, kunnat, elinkeinoelämä	2021-	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
42b. Kriittisten tietoaineistojen vastuut ja ajantasaisuus	HVK, TEM, LVM, UM, SM, kunnat, elinkeinoelämä	2021-	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei
42c. Selvitys arvokkaista datavarannoista ja niiden käsittelystä	HVK, TEM, LVM, UM, SM, kunnat, elinkeinoelämä	2022	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
42d. EU-vaikuttaminen	TEM, LVM, HVK	2021-	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei

Teknologianeuvottelukunnan toimeenpanon seuranta

Tavoitteet ja toimenpiteet