EU:n vuotuinen talousarvio

EU:n vuotuinen talousarvio muodostuu unionin tuloista ja menoista yhdelle varainhoitovuodelle (kalenterivuodelle).  

Unionin talousarvion loppusumma on varsin pieni suhteessa jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun bruttokansantuloon ja niiden julkisen talouden kokoon. Unionin talousarviosta päättävät unionin budjettivallankäyttäjät eli EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti. 
 
Määrärahojen on noudatettava monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettuja enimmäismääriä. Käytännössä vuosittaisessa talousarviossa määrärahat budjetoidaan yleensä kehyksen enimmäismääriä pienemmiksi, jotta jää liikkumavaraa ennakoimattomiin tilanteisiin. Jos on perusteltua muuttaa talousarviota, esimerkiksi poikkeuksellisten tai ennakoimattomien olosuhteiden vuoksi, komissio voi varainhoitovuoden aikana tehdä lisätalousarvioesityksiä. 

Unionin talousarvion laatimisesta ja toimeenpanosta säädetään unionin varainhoitoasetuksessa. 

Komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Unionin talousarvioon sisältyy rahastoja, joiden kautta talousarvion menot kulkeutuvat pääosin jäsenvaltioihin.  Suomi saa EU-varoja muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan tukiin ja maaseudun kehittämiseen sekä rakennepoliittisia tukia Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Lisäksi esimerkiksi Horisontti Eurooppa – tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma ohjaa Suomen tutkimusrahoitusta. Suomi saa myös elpymisvälineestä rahoitusta muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitukseen.

Budjetin laadinta-aikataulu

Tammi-huhtikuu

Komissio keskustelee poliittisista painopistealueista ja budjettipolitiikan päälinjoista. Toimielimet laativat ennakkoarvion seuraavan vuoden menoistaan. Komissio laatii niistä talousarvioesityksen. 
EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät alkuvuodesta kumpikin omat seuraavan varainhoitovuoden talousarviota koskevat suuntaviivansa, jossa ne tuovat esille omia painopisteitään.

Touko-kesäkuu

Komissio antaa talousarvioesityksensä budjettivallankäyttäjille. Talousarvioesitys on yleensä käännetty kaikille virallisille kielille viimeistään kesäkuun puolivälissä. Neuvoston työryhmä (budjettikomitea) keskustelee komission talousarvioesityksestä valmistellakseen siihen neuvoston kantaa.

Kesä-heinäkuu

Komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin edustajat neuvottelevat esityksestä kolmikantaneuvotteluissa (trilogi)

Heinäkuu-syyskuu

Neuvosto hyväksyy oman kantansa talousarvioesitykseen. Neuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille oman kantansa talousarvioesitykseen. Parlamentin budjettivaliokunta ryhtyy käsittelemään talousarvioesitystä.

Lokakuu

Kolmikantaneuvotteluissa (trilogi) käsitellään esityksen avoinna olevia kysymyksiä ja kuluvan vuoden talousarvion toteutumista. Euroopan parlamentti hyväksyy oman kantansa täysistunnossaan. Komissio voi sovittelukomitean koolle kutsumiseen asti tehdä muutoksia omaan talousarvioesitykseensä eli laatia niin sanotun oikaisukirjelmän. Esimerkiksi maatalouden menotarpeita päivitetään perinteisesti lokakuussa annettavassa oikaisukirjelmässä.

Marras-joulukuu

Jos Euroopan parlamentin ja neuvoston kannat eroavat toisistaan, kutsutaan koolle sovittelukomitea.  Euroopan parlamentin ja neuvoston edustajien lisäksi komitean työskentelyyn osallistuu myös komissio. Sovittelukomitealla on 21 päivää aikaa päästä yhteisymmärrykseen seuraavan vuoden talousarviosta.

Sovittelukomitean yhteydessä kokoontuu myös budjettiasioita käsittelevä talous- ja rahoitusasioiden neuvosto.

Sovittelukomiteassa saavutettu yhteisymmärrys, toisin sanoen yhteinen teksti, tulee vahvistaa sekä parlamentissa, että neuvostossa seuraavan 14 päivän kuluessa. Talousarviota ei voi hyväksyä ilman Euroopan parlamentin hyväksyntää. Jos sovittelukomiteassa ei päästä yhteisymmärrykseen talousarviosta tai parlamentti hylkää yhteisen tekstin, komissio laatii uuden talousarvioesityksen.

Tammi-joulukuu

Komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio voi antaa korjaavia tai täydentäviä lisätalousarvioesityksiä varainhoitovuoden kuluessa väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai ennakoimattomissa olosuhteissa.

EU:n budjetti (Neuvosto)
EU:n budjetti, yleistä (Komissio) 
EU:n vuosibudjetti ja lisäbudjetit (komissio)
EU:n talousarvio online (EU:n säädöstietokanta Eurlex)
EU:n varainhoitoasetus (Eurlex)
Suomen kestävän kasvun ohjelma