Taloudellinen kestävyys
Taloudellinen kestävyys -teemaryhmän tehtävänä oli suunnitella ja käynnistää konkreettiset toimet, joilla tuetaan kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden toimeenpanoa. Teemaryhmä edisti strategian tahtotilaa: Edistämme hankinnoilla yhteiskuntavastuullisesti julkisen talouden kestävyyttä.
Taloudellisesti kestävät hankinnat tukevat julkisen talouden tasapainoa ja hankintayksikön kustannustehokasta toimintaa. Taloudelliseen kestävyyteen vaikuttavat esimerkiksi harmaan talouden ja kartellien torjuminen sekä verovastuullisuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen. Kustannustehokkuutta voidaan edistää kehittämällä uusia hankintatapoja, hyödyntämällä yhteishankintoja ja vaikuttavuusperusteisia hankintoja, kehittämällä elinkaaritaloudellisuuden arviointia sekä hankintojen digitalisaation ja automaation astetta.
Tavoitteet
- Torjumme hankinnoilla harmaata taloutta ja edistämme verovastuullisuutta
- Hankinnat ovat suunnitelmallisia ja kustannustehokkaita
- Vähennämme julkisten hankintojen hankinta- ja prosessikustannuksia
Tavoitteita edistävät toimenpiteet
Selvitetään tarjoajille kohdennettavan kyselyn avulla tarjoajien prosessikustannuksia, esimerkiksi perusteita, joiden pohjalta tarjous tehdään tai jätetään tekemättä. Kyselyn tuloksista julkaistaan yhteenveto.
Toimenpidettä toteutetaan yhteistyössä Toimivat hankinnat -teemaryhmän kanssa.
Selvitetään elinkaaren ja elinkaarikustannusten olennaisia piirteitä valituilla toimialoilla ja valituissa palveluissa. Selvityksen pohjalta laaditaan ohjeistusta hankintayksiköille.
Hankintalain mukaan hankintamenettelystä voidaan sulkea pois tarjoaja yhteiskunnallisten velvoitteiden, kuten verojen ja sosiaaliturvamaksujen, laiminlyönnin vuoksi. Hankintayksiköillä on mahdollisuus tarkistaa Verohallinnon velvoitteidenhoitoselvityksestä tarjoajayrityksen perustietoja, vakavaraisuuteen liittyviä tietoja sekä muun muassa se, onko tarjoajayritys hoitanut vero- ja työeläkevakuutusmaksunsa. Velvoitteidenhoitoselvitys on tarkistettavissa automaattisesti ja sähköisesti, mikä on vähentänyt hankintayksiköiden ja tarjoajien työtä merkittävästi. Hankintayksiköillä on kuitenkin oikeus saada velvoitteidenhoitoselvitys vain hankintamenettelyä varten.
Laajennetaan velvoitteidenhoitoselvityksen sisältö koskemaan yritysten vastuuhenkilöiden tietoja ja mahdollistetaan velvoitteidenhoitoselvitysten saaminen myös sopimuskauden aikana. Velvoitteidenhoitoselvityksiä voidaan näin hyödyntää myös kansallisissa hankinnoissa, pienhankinnoissa ja toimittajarekistereissä. Lisäksi tutkitaan velvoitteidenhoitoselvityksiin liittyviä automatisointimahdollisuuksia.
Mitä on tähän mennessä tehty?
Hilma-verkkopalveluun eli hankintailmoitukset.fi:hin on lisätty hankintoja tekeville viranomaisille mahdollisuus tarkistaa suoraan Verohallinnosta, että tarjoajayritykset ovat hoitaneet vero- ja työeläkevelvoitteensa. Hilmassa julkisen sektorin ostajat ilmoittavat tulevista hankinnoistaan, käynnissä olevista kilpailutuksistaan sekä päättyneiden kilpailutusten tuloksista.
Velvoitteidenhoitoselvitys on tarkistettavissa automaattisesti ja sähköisesti, mikä vähentää hankintayksiköiden ja tarjoajien työtä merkittävästi. Hankintayksiköillä on kuitenkin oikeus saada velvoitteidenhoitoselvitys vain käynnissä olevaa hankintamenettelyä varten. Hankintalain mukaan hankintamenettelystä voidaan sulkea pois tarjoaja yhteiskunnallisten velvoitteiden, kuten verojen ja sosiaaliturvamaksujen, laiminlyönnin vuoksi. Velvoitteidenhoitoselvityksen voi tehdä myös pienhankinnoissa. Pienhankintojen kilpailutus on jätetty hankintalain soveltamisen ulkopuolelle, minkä johdosta ne voidaan toteuttaa kevyemmillä menettelyillä.
Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtio, kunnat ja kuntayhtymät, ja ne noudattavat hankinnoissaan hankintalakia. Suurin osa hankintayksiköistä on merkitty Hilmaan y-tunnuksen perusteella jo valmiiksi, jolloin velvoitteidenhoitoselvityksen hakutoiminnallisuus on niillä automaattisesti käytettävissä. Jos organisaatiolla ei ole pääsyä viranomaistietoihin kilpailutuksen jälkeen, voi organisaatio lähettää Hilman kautta hakemuksen viranomaishankintayksikköstatuksen selvittämiseksi. Päätöksen asiasta tekee valtiovarainministeriö, joka kuulee ennen päätöstään Verohallintoa.
Hankintayksikön on ennen hankintasopimuksen tekemistä vaadittava valittua tarjoajaa toimittamaan rikosrekisteriotteet hankintalain pakollisten poissulkemisperusteiden selvittämiseksi. Rikosrekisteriotteiden käsittely tapahtuu nykyisin manuaalisesti ja rikosrekisteriotteet lähetetään postitse. Toimittaja esittää rikosrekisteriotteet hankintayksikölle tarkastettavaksi käytännössä menemällä hankintayksikön toimitiloihin paikan päälle. Prosessi nykymuodossaan on hankintayksiköille ja toimittajille hallinnollisesti raskas ja aiheuttaa merkittävästi lisätyötä.
Rikosrekisteriotteiden tarkastamista koskevaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että rikosrekisteriotteiden automaattinen tarkastaminen on mahdollista. Rikosrekisteriotteiden tarkastaminen mahdollistetaan myös puolustus- ja turvallisuushankinnoissa sekä pienhankinnoissa.
Julkisiin hankintoihin jätetyistä tarjouksista ja niiden sisällöstä ei ole keskitetysti saatavilla tarpeeksi kattavia tietoja ja niiden hankkiminen yksittäisin selvityspyynnöin hankintayksiköiltä on hallinnollisesti raskasta. Tarjoustietojen paremman saatavuuden avulla olisi mahdollista tehostaa kartellien ja harmaan talouden ilmiöiden havaitsemista. Varmistetaan valvontaviranomaisten tiedonsaanti julkisista hankinnoista luomalla tekninen rajapinta kilpailutusjärjestelmiin ja varmistetaan niiden analysointiresurssit.
Hankintayksiköiden tietoisuutta kartellien tunnusmerkeistä parannetaan. Tuetaan hankintayksiköitä laatimaan menettelytapaohjeet kartelliepäilyjen käsittelyn varalle ja eettiset toimintaohjeet muun muassa jääviyksien, sidonnaisuuksien, kaksoisroolien sekä tarjouskilpailujen kohdentamisen välttämiseksi. Koulutetaan sisäisiä tarkastajia harmaan talouden havaitsemiseksi.
Luodaan ohjeistus, jossa kuvataan Suomen rajojen ulkopuolelta tulevien tarjoajien tietojen selvittämisen prosessi ja keskeisten maiden rekisteritietojen sisältö.
Mitä on tähän mennessä tehty?
On laadittu opas ulkomaisten tarjoajien tietojen tarkistamiseen. Opas on työkalu, jota hankintayksikkö voi käyttää ulkomaalaisten tarjoajien tietojen tarkistamisen tukena. Opas toimii tukena ja ohjenuorana ulkomailta tulevien tarjoajien tietojen taustan tarkistuksessa tarjousvaiheessa ja sopimuskauden aikana.
Edistetään ja laajennetaan velvoitteidenhoitoselvityksen käyttöä sekä lisätään tietoutta harmaan talouden estämisestä julkisten hankintojen piirissä.
Mitä on tähän mennessä tehty?
Keväällä 2023 julkaistu hankintayksiköille tarkoitettu työohje auttaa tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään harmaan talouden riskejä julkisissa hankinnoissa.
Harmaan talouden torjunnan työohje esittelee harmaan talouden ilmiöitä, joihin hankintayksikkö voi toiminnassaan törmätä. Ohjeessa on tietoa tekijöistä, jotka altistavat harmaan talouden eri muodoille ja ehdotuksia riskien pienentämiseksi. Lisäksi siinä on kuvattu, miten toimia tilanteissa, joissa tällaisia riskejä on tunnistettu.