Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla

Muutoksia tulee muun muassa verotukseen ja kuntajakoon.

Korjattu 26.1.: Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on 0,41–0,90.

Täydennetty 29.12. kuntalakiin tulevat muutokset.

Tuloverotusta koskevia muutoksia

Valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon tulorajoja korotetaan noin 1,1 prosentilla. Alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia 31,75 prosentista 31,5 prosenttiin.

Valtion tuloveroasteikko vuodelle 2017

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 020 eurosta 3 060 euroon.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Työtulovähennys

Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee 1 260 eurosta 1 420 euroon. Vähennyksen kertymäprosentti nousee 11,8 prosentista 12 prosenttiin ja poistumaprosentti nousee 1,46 prosentista 1,51 prosenttiin.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Tulonhankkimisvähennys

Tulonhankkimisvähennyksen kaavamaista määrää korotetaan 620 eurosta 750 euroon.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Valtionverotuksen eläketulovähennys

Valtionverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan korottamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 3,80:stä 3,81:een ja alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 44 prosentista 38 prosenttiin.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri, Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Kunnallisverotuksen eläketulovähennys

Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan kertomalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 1,39:stä 1,393:een ja alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 54 prosentista 51 prosenttiin.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Eläketulon lisävero

Eläketulon lisäveron määräytymisperusteet muuttuvat siten, että lisäveron tulorajaa korotetaan 45000 eurosta 47000 euroon ja veroprosenttia alennetaan 6 prosentista 5,85 prosenttiin.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen vähennysprosentteja korotetaan viidellä prosenttiyksiköllä sekä maksetun työkorvauksen että palkan osalta.

Vähennykseen oikeuttavasta työkorvauksesta voi vähentää 45 prosentin sijasta 50 prosenttia. Kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksetusta palkasta voi vähentää 15 prosentin sijasta 20 prosenttia.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(a)vm.fi

Työnantajan entiselle työntekijälleen järjestämä terveydenhuolto

Työnantaja voi tarjota työterveyshuollon palveluita entiselle työntekijälleen verovapaasti kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättämisestä.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(a)vm.fi

Vapaaehtoisten lisäeläkkeiden eläkeiät

Vuoden 2017 alusta voimaan tulevien eläkelainsäädännön muutoksien vuoksi tarkistetaan vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten, pitkäaikaissäästämissopimusten ja työntekijän maksamien kollektiivisen eläketurvan maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä olevia eläkeikää koskevia vaatimuksia. Kyseessä on teknisluonteinen muutos, jonka myötä eläkeiät määritetään etukäteen täysin ikävuosin vakuutetun syntymävuoden mukaan siten, että eläkeikä ei jäisi minkään ikäluokan osalta riippumaan elinajanodotteen muutoksista tulevina vuosina. Muutoksilla ei ole vaikutusta verovelvollisen oikeuteen saada eläkettä aiemmasta eläkeiästä silloin ja siltä osin, kuin verovelvolliselle on kertynyt eläkesäästöä maksuista myös ajalta, jolloin vähennyskelpoisuuden edellytyksenä olevat eläkeiät ovat olleet alemmat. Eläkeikä, josta lähtien säästäjällä on oikeus saada eläkettä, määräytyy kyseisen eläkesäästön kerryttämisajankohtana voimassa olleen ikärajan perusteella.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(a)vm.fi

Perintö- ja lahjavero

Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään veroasteikkojen kaikissa portaissa. Perittävän kuoleman johdosta lähiomaiselle tai kuolinpesälle maksettavan vakuutuskorvauksen ja siihen verrattavan taloudellisen tuen osittainen verovapaus poistetaan.

Puolisovähennystä korotetaan 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä korotetaan 40 000 eurosta 60 000 euroon.

Perintöveroa ei peritä ulosottoteitse, sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin eikä tietoa siitä merkitä verovelkarekisteriin ennen kuin kaksi vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä.

Uusia säännöksiä sovelletaan, jos verovelvollisuus on syntynyt, eli perinnönjättäjä on kuollut tai lahja on annettu, lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Perintöveron perintää koskevaa säännöstä sovellettaisiin kuitenkin myös, jos verovelvollisuus on alkanut ennen lain voimaantuloa ja veron ensimmäinen eräpäivä on 1.11.2017 tai sen jälkeen. Eduskuntakäsittelyssä vakuutuskorvausten verovapauden poistamiselle myönnettiin vuoden mittainen siirtymäaika siten, että vanhoja säännöksiä sovelletaan yhden vuoden ajan lain tultua voimaan.

Tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä muutetaan samalla siten, että myytäessä perintönä tai lahjana saatu maatila, muu yritys tai sen osa, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä, hankintamenona pidetään huojennussäännösten mukaista aliarvostettua arvoa.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(a)vm.fi

Metsälahjavähennys

Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi metsätilan sukupolvenvaihdoksen johdosta suoritettavan lahjaveron perusteella myönnetään metsälahjavähennys, joka tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Vähennyspohja muodostuu lahjana saadun varojen arvostamisesta annetun lain mukaisen arvon 30 000 euroa ylittävään osaan, kuitenkin aina vähintään metsämaan 100 hehtaaria ylittävään osaan, kohdistuvan lahjaveron perusteella. Euromääräinen raja-arvo perustuu metsämaan hehtaarikohtaiseen tuottoon, jolla määriteltäisiin huojennuksen edellytyksenä oleva metsämaan vähimmäispinta-ala eri kunnissa.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(a)vm.fi

Yrittäjävähennys

Elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta voi vähentää verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos otetaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon vastaava vähennys.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki, puh. 02955 30398, anu.rajamaki(a)vm.fi

Nestemäisten polttoaineiden valmistevero sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmistevero

Liikennepolttonesteiden kuten moottoribensiinin, dieselöljyn ja niitä korvaavien bio-polttoaineiden veron sekä energia- että hiilidioksidiosuutta korotetaan. Hiilidioksidi-tonnin arvon nousee 58 eurosta 62 euroon ja energiasisältöveroon tehdään lähes vastaavan suuruinen korotus. Moottoribensiinin vero nousee yhteensä 2,12 senttiä litralta ja dieselöljyn 2,41 senttiä litralta.

Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron energia- ja hiilidioksidiosuutta korotetaan. Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksiditonnin arvo nousee 54 eurosta 58 euroon. Energiasisältöveroa korotetaan 0,4 eurolla megawattitunnilta.

Kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutettu sähkö siirtyy korkeammin verotetusta sähköluokasta I takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II. Lisäksi kaivostoiminta palautuu energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, puh. 02955 30372, leo.parkkonen(a)vm.fi

Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien verotus

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan. Virvoitusjuomaveron piiristä poistetaan maustamattomat kasvipohjaiset maitoa korvaavat juomat sekä jääpalat.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 02955 30183, pia.kivimies(a)vm.fi

Tupakkavero

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veronkorotuksia jatketaan vuonna 2017. Vuonna 2017 vero nousee tammikuun ja heinäkuun alussa. Vero nousee savukkeiden osalta keskimäärin 11 prosenttia.

Sähkösavukkeissa käytettäväksi tarkoitetut nesteet tulevat verollisiksi. Veron määrä on 0,30 euroa millilitraa kohden.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Jenni Oksanen, puh. 02955 30577, jenni.oksanen(a)vm.fi

Autovero ja ajoneuvovero

Autoveron alentamista jatketaan vuonna 2017. Pieni- ja keskipäästöisten autojen autoveroa alennetaan neljässä vaiheessa vuosina 2016–2019. Vero alenee auton ominaishiilidioksidipäästöstä riippuen vuoteen 2019 mennessä enimmillään 5,4 prosenttiyksikköä. Autojen ominaishiilidioksidipäästöjen oletettu aleneminen, ottaen huomioon keskipäästöisen auton vero, noin puolittuu vuoteen 2020 mennessä.

Suomessa määräaikaisesti käytettävien leasing- ja vuokra-autojen verotusmenettelyä muutetaan siten, että ensirekisteröinnin yhteydessä on mahdollista hakea ennakkoon ajoneuvojen viennistä ulkomaille maksettavaa palautusta. Palautus vähennetään kannettavasta autoverosta, joten maksettavaksi jää ajoneuvon Suomessa tarkoitettuun käyttöaikaan suhteutettu osuus verosta.

Ajoneuvoveron perusveroa korotetaan kaikilta henkilö- ja pakettiautoilta 36,50 euroa vuodessa.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen, puh. 02955 30719, markus.teravainen(a)vm.fi

Valmiste- ja autoverotustehtävien siirtäminen

Tullin tehtäviksi säädetyt valmiste- ja autoverotus siirtyvät Verohallinnon tehtäviksi. Tullille jää kuitenkin valmiste- ja autoverotusta koskeva valvontatehtävä ja rikostutkinta. Lisäksi Tulli vastaa edelleen Euroopan unionin ulkopuolelta maahantuotavien valmisteveronalaisten tuotteiden verotuksesta tietyissä tilanteissa.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 02955 30183, pia.kivimies(a)vm.fi

Kiinteistöveroprosenttien muutokset

Kunnat määräävät alueellaan sovellettavista kiinteistöveroprosenteista. Kiinteistöverolaissa määrätään veroprosenttien vaihteluväleistä. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit vuonna 2017 ovat:

• Yleinen kiinteistöveroprosentti: 0,93–1,80
• Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti: 0,41–0,90
• Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti: 0,9–1,80
• Erityinen voimalaitosten kiinteistöveroprosentti: 0,93–3,10
• Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti: 0,00–1,80
• Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti: 2,00–6,00
• Eräiden pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin on oltava vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnan soveltamaa yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi.

Lisätietoja:

Finanssineuvos Elina Pylkkänen, puh. 02955 30254, elina.pylkkanen(a)vm.fi

Kiinteistöjen arvonlisäverotus

Arvonlisäverolakiin tehdään neuvoston täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät muutokset kiinteistön määritelmän osalta. Käyttöön otetaan uusi kiinteistön määrittely, ja lisäksi muutokset vaikuttavat kiinteistön luovutusten verovapauden ja rakentamispalvelujen oman käytön verotuksen soveltamisalan laajuuteen, kiinteistöinvestointien tarkistusjärjestelmään sekä kiinteistöön kohdistuvien palvelujen verotuspaikkaan.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Risto Sakki, puh. 02955 30294, risto.sakki(a)vm.fi

Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys pienyrityksille

Yritykset, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, annetaan mahdollisuus tilittää myynnistä suoritettava arvonlisävero ja ostoista vähennettävä arvonlisävero maksuperusteisesti.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Tuula Karjalainen, puh. 02955 30553, tuula.karjalainen(a)vm.fi

Vuoden vaihteessa voimaan tulevat kuntaliitokset

Kuntien yhdistymisiä tulee vuoden 2017 alussa voimaan kaksi:

• Luvian kunta yhdistyy Eurajoen kuntaan
• Juankosken kaupunki yhdistyy Kuopion kaupunkiin.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa, puh. 02955 30027, anu.hernesmaa(at)vm.fi
Ylitarkastaja Suvi Savolainen, puh. 02955 30122, suvi.savolainen(at)vm.fi

Kuntalain muutokset voimaan

Kuntalakiin on lisätty vuoden 2017 alusta voimaan tulleella lailla säännökset poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä. Menettely koskee tilannetta, jossa kunta itse ei kykene ratkaisemaan hallinnon poikkeuksellisia vaikeuksia. Uusia säännöksiä sovelletaan ensi vuonna valittavan valtuuston toimikauden alusta eli 1.6.2017 lukien.

Myös seuraavat kuntalakiin tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.1.2017. Uudet säännökset varavaltuutettujen nimeämisestä ja tilapäisestä valiokunnasta turvaavat kunnan puhevallan käytön ja toiminnan jatkuvuuden myös laajoissa esteellisyystilanteissa. Kuntien yhteistoimintasopimukset tulee saattaa kuntalain mukaiseksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Äänioikeutta kuntavaaleissa koskeva säännös tulee sovellettavaksi jo vuoden 2017 kuntavaaleissa. Vastuukunnan yhteiseen toimielimeen ei enää edellytetä jäsentä jokaisesta yhteistoimintaan osallistuvasta kunnasta, vaan kunnat voivat sopia, että muut kunnat valitsevat osan yhteisen toimielimen jäsenistä.

Useita vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain säännöksiä sovelletaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Näitä ovat muun muassa uudet säännökset kuntastrategiasta, kunnanjohtajan johtajasopimuksesta, omistajaohjauksesta ja konserniohjeesta, vaikuttamistoimielimistä, keskeisten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuuksistaan, toimielimen sähköisistä päätöksentekotavoista sekä sähköisestä tiedottamisesta.

Lisätietoja:

Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266, eeva.maenpaa(at)vm.fi
Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, puh. 02955 30079, auli.valli-lintu(at)vm.fi (2.1.2017 alkaen)

Aluehallintovirastojen, maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen uudet maksuasetukset 

Aluehallintovirastojen, maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen uudet suoritteita koskevat maksut tulevat voimaan 1.1.2017. Joissakin suoritteissa ja suoriteryhmissä maksuja on korotettu tai laskettu kustannusvastaavuustavoitteen saavuttamiseksi. Yleisesti maksuissa ei ole merkittäviä tasomuutoksia nykyiseen nähden.

Lisätietoja:

Maistraatit: lainsäädäntöneuvos Sami Kouki, puh. 02955 30129, sami.kouki(at)vm.fi
Aluehallintovirastot: lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta, puh. 02955 30370, jaska.siikavirta(at)vm.fi
Väestörekisterikeskus: lainsäädäntöneuvos Assi Salminen, puh. 02955 30560, assi.salminen(at)vm.fi

Muutoksia peruspalvelujen valtionosuudessa

Vuonna 2017 valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen on 8 598 miljoonaa euroa. Luku on noin 389 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuutta vähentävät erityisesti

• kuntien ja valtion välillä kustannusneutraali perustoimeentulotuen Kelaan siirtoon liittyvä 331 miljoonan euron valtionosuuden vähennys
• kilpailukykysopimukseen liittyvä 349 miljoonan euron vähennys.

Valtionosuutta puolestaan lisää muun muassa 395 miljoonan euron verotulomenetysten kompensaatio. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on ensi vuonna 25,23.

Peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin on lisätty saaristo-osakunnan määritelmä. Saaristo-osakunnat saavat saaristoisuuden aiheuttamista kustannuksista korvausta valtionosuusjärjestelmän kautta yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Saaristo-osakuntia on kaikkiaan 40.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Arto Salmela, puh. 02955 30377, arto.salmela(at)vm.fi

Kunnan arviointimenettely

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä eli niin sanottua kriisikuntamenettelyä koskevaa kuntalain 118 pykälää sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2017 kuntakonsernitasolla uudistetuilla kriteereillä. Silloin käytössä on kaikista kunnista kerätyt vuosien 2015 ja 2016 kuntakonsernien täydelliset tilinpäätöstiedot. Siirtyminen peruskunnan talousluvuista konsernitason lukuihin mahdollistaa kokonaisvaltaisen näkökulman talouden arviointiin ja antaa entistä luotettavamman kuvan kunnan talouden kokonaisuudesta. Saman pykälän 2 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran peruskunnan vuoden 2015 taseeseen kertyneeseen alijäämään (jos sitä oli alle 500 €/asukas vuonna 2015), jos peruskunnan alijäämää ei ole katettu tilikauden 2020 tilinpäätöksessä. Edellä mainitussa 2 momentissa säädetyssä tapauksessa arviointimenettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneeseen alijäämään (jos sitä oli yli 500 €/asukas vuonna 2015), jos alijäämää ei ole katettu tilikauden 2022 tilinpäätöksessä. Tämän lisäksi kuntayhtymillä on mahdollisuus joutua arviointimenettelyyn, jos taseeseen kertynyttä alijäämää ei saada neljässä vuodessa katettua.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen, puh. 02955 30389, vesa.lappalainen(at)vm.fi

Kaikille oikeus tiliin, pankin vaihto helpottuu

Kaikki kuluttajat saavat oikeuden perusmaksutiliin ja verkkopankkitunnuksiin. Pankki voi kieltäytyä niiden myöntämisestä vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi rahanpesulainsäädännön perusteella.

Kuluttajan ei tarvitse enää itse huolehtia uusien maksuyhteystietojensa ilmoittamisesta, jos hän vaihtaa pankkia. Uuden palveluntarjoajan pitää ilmoittaa kuluttajan uudet yhteystiedot toistuvien tilisiirtojen, suoraveloitusten ja e-laskujen lähettäjille.

Lisätietoja:

Finanssineuvos Risto Koponen, puh. 02955 30355, risto.koponen(at)vm.fi
Lainsäädäntöneuvos Armi Taipale, puh. 02955 30399, armi.taipale(at)vm.fi

Finanssivalvonnan ja Rahoitusvakausviraston maksut muuttuvat

Vuodenvaihteessa tulee muutoksia niin Finanssivalvonnan valvontamaksuun kuin Rahoitusvakausviraston hallintomaksuun. Muutokset koskevat muun muassa pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja sijoituspalveluyrityksiä.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro, puh. 02955 30302, jaakko.weuro(at)vm.fi
Finanssineuvos Pauli Kariniemi, puh. 02955 30210, pauli.kariniemi(at)vm.fi

Suomi.fi, Katso-palvelu ja Avoindata.fi siirtyvät Väestörekisterikeskuksen vastuulle

Suomi.fi-portaali, Katso-palvelu ja avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelu Avoindata.fi siirtyvät Väestörekisterikeskuksen vastuulle 1.1.2017 alkaen. Hallinnollinen muutos ei näy palvelujen käyttäjille, vaan palvelut toimivat edelleen nykyisten periaatteiden mukaisesti.

Suomi.fi-portaali on ollut aikaisemmin Valtiokonttorin vastuulla, Katso-palvelu Verohallinnon vastuulla ja Avoindata.fi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin vastuulla.

Lisätietoja:

Väestörekisterikeskus, johtaja Janne Viskari, puh. 02955 35022, janne.viskari(at)vrk.fi