Ennakollinen talouden ohjauksen menettely on hyvinvointialueen ja valtiovarainministeriön neuvottelumenettely, jonka tavoitteena on ehkäistä hyvinvointialueen talouden tilan vaarantumista. Menettelystä säädetään hyvinvointialueesta annetun lain (jäljempänä hyvinvointialuelaki) 13 b §:ssä. Valtiovarainministeriö voi käynnistää neuvottelumenettelyn hyvinvointialueen kanssa, jos em. pykälässä säädetyistä kriteereistä yksikin täyttyy. Käynnistämisen kriteerit pohjautuvat talouden tunnuslukuihin tai alueen talouskehitykselle laissa tai päätöksissä asetettujen tavoitteiden noudattamiseen. Yleisesti ko. kriteerit kertovat tilanteesta, jossa hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on vaarantumassa.

Kesäkuun alussa 2026 tuli voimaan hyvinvointialuelain muutos koskien alijäämän kattamista koskevan määräajan jatkamista. Väliaikaisesti voimassa olevan sääntelyn mukaan valtiovarainministeriö voi hyvinvointialueen hakemuksesta päättää, että alijäämä on katettava vuoden 2027, 2028 tai 2029 loppuun mennessä, jos hyvinvointialue ei voi kattaa taseeseensa kertynyttä alijäämää 115§:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa. Määräajan jatkamisen pituus riippuu siitä, missä ajassa hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen sekä aluevaltuuston hyväksymän suunnitelman perusteella alijäämän kattaminen olisi aikaisimmillaan mahdollista. 

Hyvinvointialueen tulee liittää hakemukseensa aluevaltuuston hyväksymä suunnitelma, joka sisältää yksilöidyt toimenpiteet alijäämän kattamiseksi sekä toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset. Suunnitelmassa tulee ottaa kantaa siihen, mihin mennessä hyvinvointialueen on objektiivisesti arvioiden mahdollista kattaa kertynyt alijäämä. 

Valtiovarainministeriö voi tässä yhteydessä tarvittaessa käynnistää ennakollisen talouden ohjauksen menettelyn, jos hyvinvointialueen hakemus ei sisällä riittäviä tietoja määräajan jatkamista koskevan päätöksen tekemiseksi ja jos neuvottelumenettelyn käynnistämisen edellytykset täyttyvät.

Ennakollisessa talouden ohjauksen menettelyssä käsitellään hyvinvointialueen talouden ja toiminnan tilannetta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Tavoitteena on keskustella ja sopia tilanteen korjaamiseksi tehtävistä toimenpiteistä tai laadittavasta toimintasuunnitelmasta ja niiden seurannasta.  

Neuvottelumenettelystä laaditaan valtiovarainministeriön johdolla asiakirja, jossa todetaan menettelyssä käsitellyt asiat ja se, mihin neuvotteluissa on päädytty, sekä hyvinvointialueelle annetut talouden tervehdyttämistä ja palvelujen järjestämisen turvaamista koskevat mahdolliset toimenpidesuositukset ja niiden toteuttamisen seuranta ja raportointiaikataulu. Asiakirja julkaistaan julkisessa tietoverkossa. 

Menettelylle ei ole ennalta määrättyä kestoa, vaan se voi muodostua yhdestä neuvottelutilanteesta tai tarvittaessa useammasta neuvottelusta. Alijäämän kattamisen lisäaikahakemusten yhteydessä käynnistettävät ennakollisen talouden ohjauksen menettelyt pyritään käymään läpi nopeassa aikataulussa. Kesto on todennäköisemmin korkeintaan joitakin viikkoja. 
 

Menettely ja siinä mahdollisesti annettavat suositukset on tarkoitettu tukemaan hyvinvointialueen omaa päätöksentekoa. Menettelyssä mahdollisesti annettavat suositukset eivät ole hyvinvointialuetta oikeudellisesti sitovia, vaan ne ovat nimenomaisesti suosituksia. Hyvinvointialueen tulisi kuitenkin käytännössä päättää itsehallintonsa nojalla toimenpiteistä, joihin se ryhtyy neuvotteluissa sovitusti tai suositusten perusteella. 

Menettelyn ensisijainen tavoite on yhteisen tilannekuvan muodostaminen, ei hyvinvointialueen päätösvallan rajoittaminen. Menettelyssä voidaan antaa vain suosituksia, jotka eivät sido hyvinvointialuetta oikeudellisesti. Hyvinvointialue päättää itse tarvittavista toimenpiteistä. Neuvottelumenettely ei voi johtaa hyvinvointialueen itsehallintoa kaventavaan tilanteeseen.