Vaikutusarviot ja ennusteet
Valtiovarainministeriö laatii vaikutusarvioita muun muassa hallituksen esityksiin, hallitusneuvotteluihin ja hallituksen poliittisiin neuvotteluihin.
Ministeriössä tuotettavan tiedon avulla voidaan muun muassa
- tukea hallituksen talouspoliittista päätöksentekoa
- lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
- hoitaa EU:n ja kansalliset velvoitteet asianmukaisesti.
Valtiovarainministeriössä vaikutusarvioita tehdään riippumattomasti, avoimesti ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon nojaten. Vaikutusarvioita ja niissä käytettyjä menetelmiä ja oletuksia arvioidaan säännöllisesti muun muassa lainsäädännön arviointineuvoston, valtiontalouden tarkastusviraston ja talouspolitiikan arviointineuvoston toimesta. Menetelmiä ja käytäntöjä myös kehitetään.
Valtiovarainministeriö laatii riippumattoman talousennusteen päätöksentekijöiden käyttöön
Valtiovarainministeriö seuraa ja ennustaa talouden kehitystä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Talouden seuranta toimii talouden ennustamisen pohjana. Ministeriön kansantalousosasto toimii budjettikehysdirektiivin tarkoittamana itsenäisenä ennustajana.
Lue lisää: Talouden seuranta ja ennusteet
Kysymyksiä ja vastauksia
Vaikutusarvio on selvitys siitä, millaisia seurauksia suunniteltu toimenpide, hanke tai säädös voi aiheuttaa. Sen tehtävänä on varmistaa, että ratkaisut ovat perusteltuja ja vaikuttavia. Taloudellisten vaikutusten arviointi voi keskittyä esimerkiksi yrityksiin, kotitalouksiin tai julkiseen talouteen kohdistuviin vaikutuksiin.
Vaikutusarvioinnin keskeinen tehtävä on tuottaa objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi.
Lakien vaikutusten arviointi on osa hyvää säädösvalmistelua. Sen tehtävänä on tunnistaa ja arvioida valmisteilla olevan lainsäädännön ja sille vaihtoehtoisten ratkaisujen keskeiset vaikutukset. Arviointiin kuuluu myös jo voimaan tulleen lainsäädännön vaikutusten seuranta ja jälkiarviointi.
Valtiovarainministeriö asetti marraskuussa 2025 työryhmän selvittämään, miten ministeriön vaikutusarviointia voitaisiin kehittää. Tavoitteena on löytää keinoja, joiden avulla taloudellisen vaikutusten arviointia voitaisiin edelleen parantaa.
Selvitystyön osana arvioidaan muun muassa muiden maiden kokemusten perusteella, onko ministeriössä tarvetta valtioneuvoston lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta täydentävälle valtiovarainministeriön omalle ohjeistukselle, jossa avattaisiin tarkemmin vaikutusarvioinnin prosesseja sekä arvioinnissa käytettäviä oletuksia ja menetelmiä.
Työryhmä tarkastelee myös, miten tutkimustietoon ja arviointiin sisältyvää epävarmuutta tulisi vaikutusarvioissa huomioida yhteneväisellä tavalla. Työryhmä tarkastelee lisäksi, miten päätöksenteon kannalta relevantin tutkimustiedon tuottamista ja koostamista voitaisiin ministeriössä edistää.
Työryhmän suositukset valmistuvat syksyllä 2026.
Lisäksi valtiovarainministeriö asetti tammikuussa poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointia. Ryhmän toimikausi päättyy kesäkuussa 2026.
Asettamispäätös: vaikutusarvioinnin kehittämistyöryhmä
Työryhmä selvittää, miten ministeriön vaikutusarviointia voitaisiin kehittää (tiedote 10.11.2025)
Asettamispäätös: Työryhmä ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi
Hankkeen tiedot: Työryhmä ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi
Ministeriön talousennuste arvioi, miten talous kehittyy tulevina vuosina. Ennusteessa tarkastellaan esimerkiksi bruttokansantuotteen, inflaation, työllisyyden, investointien ja julkisen talouden kehitystä.
Ennuste julkaistaan neljä kertaa vuodessa, keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella, Taloudellinen katsaus -nimisessä julkaisussa. Keväällä julkaistava ennuste on taustana hallituksen kehyspäätöksille ja syksyn ennuste hallituksen seuraavan vuoden valtion budjettia koskevalle esitykselle.
Ennuste koostuu lyhyen aikavälin suhdanne-ennusteesta ja keskipitkän aikavälin kehitysarviosta. Lisäksi keväällä ja syksyllä ennusteen yhteydessä laaditaan arvio talouden kehityksestä vuosikymmenten päähän ulottuvalla aikavälillä ja sen perusteella arvio julkisen talouden rahoituksen riittävyydestä ja julkisen talouden velkaantumisesta pitkällä aikavälillä.
Ministeriö laatii ennusteita, jotta julkisen talouden suunnittelu ja talouspoliittiset päätökset perustuisivat ajantasaiseen tietoon talouden tilasta ja kehityksestä.
EU:n budjettikehysdirektiivi sekä kansallinen valtion budjetista annettu asetus edellyttävät virallisia ennusteita julkisen talouden tilanteesta. Ministeriön talousennuste on valtion virallinen talousennuste.
Ministeriö on kuvannut käyttämiään menetelmiä menetelmäkuvauksissa. Ne sisältävät tietoa talouden seurannassa ja analysoinnissa käytettävistä laskentakäytännöistä ja -oletuksista sekä lähdeaineistoista.
Lue lisää: Menetelmäkuvaukset
Valtion budjetin laatimista varten tarvitaan näkemystä talouden kehityksestä, käytettävissä olevista verotuloista ja menoista. VM:n ennusteet tuottavat tätä tietoa. Keväällä julkaistava ennuste on taustana hallituksen kehyspäätöksille ja syksyllä julkaistava ennuste valtion budjettiesitykselle.
Ennuste ja skenaario liittyvät molemmat talouden kehityksen arviointiin, mutta niillä on eri tarkoitus ja lähestymistapa. Ennusteet ovat arvioita siitä, miten talous todennäköisesti kehittyy ennusteessa käytettyjen tietojen ja oletusten valossa. Skenaariot esittävät mahdollisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja, jotka perustuvat eri oletuksiin.
Taloudelliset katsaukset löytyvät valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtosta: Julkaisuarkisto Valto
Työllisyystoimien vaikutusten arviointeja: Työllisyystavoitteiden seuranta
Valtiovarainministeriö arvioi ennusteitaan kerran vuodessa omana valvontanaan ja julkaisee tulokset ennustepoikkeamaraportissaan. Vuoden 2026 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi ja vahvistaa keväisin ja syksyisin ministeriön kansantalousosaston riippumattoman makrotalouden ennusteen. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto jälkikäteisarvioi säännöllisesti ministeriön ennusteiden osuvuutta.
Ministeriön vaikutusarvioita ja niissä käytettyjä menetelmiä ja oletuksia arvioi säännöllisesti muun muassa lainsäädännön arviointineuvosto, Valtiontalouden tarkastusvirasto sekä talouspolitiikan arviointineuvosto.