Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen:
Ministeriöiden vaikutusarviointiin voi luottaa jatkossakin
Vaikutusten arviointi on keskeinen osa hyvää päätöksentekoa, mutta siihen liittyy aina epävarmuuksia. Valtiovarainministeriössä vaikutusarvioita tehdään itsenäisesti, avoimesti ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon nojaten. Menetelmiä ja käytäntöjä myös kehitetään.
Hallitus linjasi puoliväliriihessään toimenpidekokonaisuudesta, joka koostuu veronkevennyksistä ja muista kasvutoimista sekä niitä osin rahoittavista julkisen talouden sopeutustoimista. Valtiovarainministeriö laati hallituksen neuvotteluja varten verotoimien vaikutuksia koskevia arvioita, joihin viitattiin puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa 23. huhtikuuta.
Arviot ovat herättäneet keskustelua erityisesti koskien sitä, kuinka paljon yhteisöveron kevennyksen voi odottaa kasvattavan yhteisöveropohjaa ja siten osin rahoittavan itsensä. Kun Suomessa viimeksi vuonna 2014 alennettiin yhteisöveroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat arvioivat kansainvälisiin tutkimuksiin pohjautuen, että verokannan alennuksen itserahoitusaste voisi olla noin 50 prosenttia. Valtiotalouden tarkastusvirasto piti tuolloin tätä arviota perusteltuna.
Tämän kevään puoliväliriihtä varten tehdyissä laskelmissa valtiovarainministeriön oletus yhteisöverokannan kevennyksen pitkän aikavälin itserahoitusasteesta oli 60 prosenttia, kun otettiin huomioon myös muun muassa hallituksen muita toimia, joiden voi arvioida voimistavan veronalennuksen vaikutuksia. Vaikutuksiin nähtiin liittyvän suurta epävarmuutta.
On syytä huomata, että osa yhteisöverokannan alentamisen vaikutuksista yhteisöveropohjaan ei toteudu varsinaisesti talouskasvun kautta vaan siten, että monikansalliset yritykset näyttävät voittojaan Suomessa jonkin toisen maan sijaan. Kuten valtiovarainministeriö on myös aiemmin tuonut esiin, empiirisen tutkimustiedon valossa yhteisöverokannan alentamisen vaikutukset talouskasvuun ovat epävarmat, eikä sen ole syytä odottaa rahoittavan itseään kokonaisuudessaan.
Vaikutusarvioihin sisältyy aina epävarmuustekijöitä
Ministeriöissä tehtävän vaikutusarvioinnin tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi tieteellistä tutkimusta hyödyntäen. Politiikkaan sisältyy aina myös arvovalintoja. Vaikutusarviointi voi tuoda nämä arvovalinnat esiin arvioimalla muun muassa sitä, miten päätökset kohdistuvat eri väestöryhmiin ja miten päätökset vaikuttavat ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen.
Vaikutusarvioihin sisältyy aina epävarmuustekijöitä, eikä päätöksenteon tueksi toteutettuihin vaikutusarvioihin tule suhtautua lupauksina siitä, mitä tulee tapahtumaan, vaan arviona siitä, mikä on todennäköisin lopputulos. Vaikutusarviot usein myös tarkentuvat. Hallitusneuvotteluihin ja hallituksen poliittisiin neuvotteluihin tehdyt tausta-arviot ovatkin usein vasta alustavia arvioita, jotka tarkentuvat jatkovalmistelussa. Lakimuutosten osalta tarkempia ja laajempia vaikutusarviointeja sekä toimenpiteistä että vaihtoehtoisista keinoista annetaan hallituksen esitysten yhteydessä.
Vaikutusarvioinnit pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen ja siten vaikutusarviointien tietopohjaa voidaan vahvistaa päätöksenteon näkökulmasta relevantin tutkimustiedon avulla. Tätä pyrimme myös ministeriössä edistämään. Esimerkiksi nyt parhaillaan on käynnistymässä ulkopuolinen tutkimushanke, jossa selvitetään Suomen näkökulmasta tarkemmin niin sanottuja finanssipolitiikan kertoimia eli sitä, miten julkisen talouden eri sopeutustoimet vaikuttavat talouskasvuun.
Ministeriöissä tehdään riippumatonta ja avointa vaikutusarviointia
Valtiovarainministeriössä ja muissa ministeriöissä vaikutusarviointia tehdään itsenäisesti ja virkavastuulla. Ministeriöiden vaikutusarvioinnin uskottavuutta arvioidaan ulkoisten arviointien ja avoimuuden avulla. Valtiovarainministeriön vaikutusarvioita ja niissä käytettyjä menetelmiä ja oletuksia arvioidaan säännöllisesti muun muassa lainsäädännön arviointineuvoston, valtiontalouden tarkastusviraston ja talouspolitiikan arviointineuvoston toimesta.
Virallisten arviointitahojen lisäksi ministeriöiden vaikutusarvioinnin tärkeänä takeena on avoimuus. Valtiovarainministeriö julkaisee säännöllisesti ja oma-aloitteisesti päätöksenteon pohjaksi tuotettuja vaikutusarvioita ja muistioita, joissa on avattu arvioinnissa käytetyt menetelmät ja oletukset sekä niihin liittyvät epävarmuustekijät. Esimerkiksi puoliväliriihen päätösten jälkeen valtiovarainministeriö julkaisi verkkosivuillaan kaikki neuvotteluihin toimitetut muistiot – yhteensä yli 100 kappaletta.
Valtiovarainministeriössä tehdään poliittisten päätösten vaikutusarviointia itsenäisesti parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuen. Meille on tärkeää, että vaikutusarvioihimme ei voi vaikuttaa poliittisesti tai ulkoisella paineella.
Julkisessa keskustelussa on esitetty ehdotuksia siitä, pitäisikö vaikutusarvioinnin riippumattomuutta vahvistaa lainsäädännön avulla tai ulkoistamalla se erillisille ministeriöiden ulkopuolisille instituutioille. Itse näen nykymallin hyödyksi sen, että vaikutusarviointiosaaminen on lähellä lainvalmistelua. Koen myös, että virkavastuun, avoimuuden ja ulkoisten arviointien kautta saamme riittävän takeen vaikutusarviointiemme objektiivisuudelle. En kuitenkaan sulje pois pohdintaa keinoista, joilla voisimme ministeriön toiminnan uskottavuuden ja riippumattomuuden takeita vielä vahvistaa.
Vaikutusarvioinnin kehittämistarpeita selvitetään
Käynnistämme valtiovarainministeriössä vaikutusarvioinnin kehittämiseen liittyvän selvitystyön. Tässä työssä tulemme tarkastelemaan muun muassa sitä, kuinka tutkimustietoon ja arviointiin sisältyvää epävarmuutta tulisi vaikutusarvioissa huomioida.
Selvitämme myös muun muassa muiden maiden kokemusten perusteella tarvetta lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta täydentävälle valtiovarainministeriön ohjeistukselle, jossa avattaisiin tarkemmin vaikutusarvioinnin prosesseja sekä arvioinnissa käytettäviä oletuksia ja menetelmiä.
Vaikutusarviointia voidaan tehdä kaikkien päätösten osalta, mutta on suuri määrä uudistuksia, joiden vaikutuksille ei ole mahdollista antaa tarkkaa numeerista arviota muun muassa puuttuvan tutkimustiedon takia. Käynnistettävässä selvitystyössä tarkastelemme myös sitä, miten voisimme ministeriönä edistää päätöksenteon kannalta relevantin tutkimustiedon tuottamista ja koostamista, jotta jatkossa yhä useampiin kysymyksiin voitaisiin antaa yhä parempia vaikutusarvioita.
Selvitystyössä tulemme kuulemaan myös meitä arvioivien tahojen kuten talouspolitiikan ja lainsäännön arviointineuvostojen asiantuntijoiden näkemyksiä. Nyt käynnistyvä selvitystyö valmistuu syksyllä 2026, ja tulemme kehittämään sen suositusten perusteella ministeriömme vaikutusarviointiin liittyvä käytäntöjä ja menetelmiä. Meille on tärkeää, että ministeriömme vaikutusarvioihin ja niiden objektiivisuuteen voidaan luottaa jatkossakin.
Juha Majanen
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä