Työryhmä:
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei pystytä nykyisin arvioimaan riittävän tarkasti

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamien riskien sekä vihreän siirtymän kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmien kehittäminen on merkittävä haaste sekä Suomessa että kansainvälisesti. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä esittää toimia, joilla päätöksenteon tietopohjaa voidaan vahvistaa.

Tällä hetkellä taloutta koskevat arviot, kuten kasvuennusteet ja velkakestävyysanalyysit, perustuvat oletuksiin vakaista luonnonjärjestelmistä. Ilmastonmuutos, luontokato ja vihreä siirtymä vaikuttavat kuitenkin yhteiskuntaan ja talouden rakenteisiin tavalla, jota nykyiset arviointimenetelmät eivät riittävästi huomioi. Siksi on riski, että talouskasvua yliarvioidaan ja julkisen talouden menoja aliarvioidaan etenkin pidemmällä aikavälillä. 

Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat talouteen monien kanavien kautta. Vaikutuksia syntyy esimerkiksi ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä, sään ääri-ilmiöistä ja politiikkatoimista, ja niiden yhteisvaikutukset voivat olla merkittäviä myös julkisen talouden kestävyyden ja rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta. Toisaalta talouden rakenteiden muutos luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmiön kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan uudenlaista osaamista.  

Valtiovarainministeriö asetti 15. tammikuuta työryhmän ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä vihreään siirtymään liittyvien kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Työryhmä kartoitti osana työtään Suomen nykytilan ja parhaita kansainvälisiä käytänteitä sekä kokosi ehdotuksia kehittämistoimiksi. 

”Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset ulottuvat laajasti talouteen ja julkiseen talouteen. Päätöksenteon tueksi tarvitaan nykyistä vahvempaa talouden kokonaisuuden kattavaa analyysikyvykkyyttä”, sanoo valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen.  

Suomessa puutteita tiedossa ja rakenteissa 

Työryhmän mukaan malleja ilmastonmuutoksen ja luontokadon kokonaistaloudellisia vaikutusten arviointiin on saatavilla vähän ja niiden käytössä on puutteita. Päätöksenteon tueksi tarvittavia skenaariolaskelmia ja analyyseja ei pystytä tuottamaan kaikilta osin. Lisäksi eri toimijoiden välinen koordinaatio on riittämätöntä, eikä politiikkaprosessien ja vaikutusarviointien aikatauluja ole sovitettu riittävästi yhteen. Tämä vaikeuttaa tiedon tehokasta hyödyntämistä päätöksenteossa. 

Kansainväliset esimerkit korostavat pitkäjänteisen rahoituksen, ministeriöiden osaamisen ja yhteistyörakenteiden merkitystä. Suomi ei tällä hetkellä yllä verrokkimaiden, kuten Tanskan ja Norjan, tasolle. Suomessa keskeiset kehitystarpeet liittyvät sekä tietopohjaan että institutionaalisiin rakenteisiin.  

"Ilman suunnitelmallisia ja selkeitä kehitysaskelia emme kykene vastaamaan riittävästi niihin analyysi- ja arviointitarpeisiin, joita ilmasto- ja luontoriskit ja niiden hallitseminen meille asettavat”, toteaa työryhmän puheenjohtaja Mikko Spolander. 

Valinnoilla ratkaiseva merkitys kehityksen suunnalle 

Työryhmä tunnisti kaksi kehityssuuntaa nykytilan haasteiden korjaamiseksi. Valinta näiden välillä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka hyvin Suomi kykenee vastaamaan ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vihreän siirtymän etenemisestä ja näihin liittyvistä ratkaisuista syntyviin analyysi- ja arviointitarpeisiin. 

Tarvelähtöinen malli perustuu pysyviin rakenteisiin, osaamisen vahvistamiseen ja pitkäjänteiseen rahoitukseen. Se mahdollistaa ajantasaiset skenaariot ja analyysit päätöksenteon tueksi. 

Nykyresursseihin nojaava malli etenee hitaammin, vaatii nykyresurssien uudelleenkohdentamista ja jää pitkälti hankepohjaiseksi. Tällöin analyysikyvykkyys kehittyy rajallisesti. 

Työryhmän keskeiset ehdotukset 

Työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä ilmastonmuutoksen, vihreän siirtymän ja luontokadon kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi: 

• selkeytetään ministeriöiden ja tutkimuslaitosten välistä työnjakoa 
• vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä 
• yhtenäistetään analyysiprosesseja ja toimintatapoja 
• määritetään pysyvät mallinnuksesta vastaavat tahot  
• turvataan rahoitus osaamisen ja mallien ylläpitoon ja kehittämiseen sen mukaan, kumpi kehittämismalli valitaan. 

Työryhmä katsoo myös, että vaikutusarvioinnin edistämiseksi tulisi perustaa pysyvä työryhmä. Sen tehtävänä olisi edistää, kehittää ja yhteensovittaa työryhmän raportissa esitettyjä toimia, mukaan lukien rahoituksen rakenteet ja tarpeet pidemmälle aikavälille.

Muutos edellyttää poliittisia päätöksiä 

Analyysikyvykkyyden kehittäminen vaatii valittavasta suunnasta riippumatta toimia useilta organisaatioilta, kuten ministeriöiltä, tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja keskuspankeilta. Osa toimista voidaan toteuttaa hallinnollisesti, mutta keskeiset ratkaisut – erityisesti rahoitukseen ja rakenteisiin liittyvät – edellyttävät poliittista sitoutumista. 

Työryhmän työhön osallistuivat valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus Syke, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Suomen Pankki, Tilastokeskus sekä asiantuntijoita Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. 

Lisätietoja: 
Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander (VM), puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi 
Työryhmän varapuheenjohtaja, johtava asiantuntija (VNK) Saara Tamminen, puh. 02951 60895, saara.tamminen(at)gov.fi