Suomen talouden toipuminen on viivästynyt

Suomen talous on toipunut tänä vuonna odotettua heikommin. Julkisen talouden alijäämä on syvä ja velkasuhde kasvaa, arvioi valtiovarainministeriö 18. joulukuuta julkaisemassaan talousennusteessa.

Vuositasolla bruttokansantuote (bkt) kasvaa tänä vuonna 0,2 prosenttia. Talouden odotetaan kuitenkin toipuvan ensi vuodesta alkaen. Bkt kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2026, 1,7 prosenttia vuonna 2027 ja 1,6 prosenttia vuonna 2028.

Kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän puute. Tulojen kasvusta huolimatta kotitalouksien kulutus ei ole kasvanut. Rakentamisen toipuminen odottaa asuntomarkkinoiden selkeämpää piristymistä. Työmarkkinoihin, geopoliittiseen tilanteeseen ja julkisen talouden sopeuttamistarpeisiin liittyvät epävarmuudet ovat heikentäneet kuluttajien luottamusta poikkeuksellisen pitkäkestoisesti ja saaneet lykkäämään hankintapäätöksiä. 

”Taantuma on pitkittynyt, ja kasvun käynnistyttyäkin työllisyys kasvaa aiemmin arvioitua hitaammin. Kun bkt:tä kertyy vähemmän, julkisen talouden alijäämät syvenevät ja velka kasvaa nopeammin kuin aiemmin arvioimme”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander. 

Kotitalouksien kulutus toipuu, ja investoinnit lisääntyvät selvästi 

Kotitalouksien ostovoiman kasvu nopeutuu vuonna 2026, kun työllisyys paranee, palkankorotukset jatkuvat ja ansiotuloverotus kevenee. Myös inflaatio on maltillista ja hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kotitalouksien kulutusta vauhdittaa myös se, että säästäminen palautuu lähemmäs normaalia tasoa.  

Investoinneissa pohja on ohitettu. Asuntorakentaminen toipuu hitaasti, mutta pidemmällä aikavälillä on tarvetta selvästi nykyistä vilkkaamalle rakentamiselle. Tuotannollisia investointeja vauhdittaa erityisesti energiasiirtymä, joka lisää investointeja sekä sähkön tuotannossa, siirrossa ja sähköä käyttävässä tuotannossa. Lisäksi puolustusinvestoinnit kasvavat merkittävästi ensi vuodesta alkaen. 

Maailmankaupan näkymät ovat yllättävänkin myönteiset epävarmuudesta huolimatta. Suomen vienti kasvaa maailmankaupan kysynnän tahtiin. Kasvun ajuriksi ulkomaankaupasta ei kuitenkaan ole, sillä myös tuonti kasvaa erityisesti investointien myötä. 

Työmarkkinoilla on paljon työvoimaa – työllisyyden odotetaan kääntyvän kasvuun 

Työttömyys on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana. Kasvu johtuu työvoiman määrän lisääntymisestä, ei enää työllisyyden vähenemisestä. Työvoiman määrää kasvattavat maahanmuutto ja hallituksen työllisyystoimet. Työllisyys on viime kuukausina jopa hieman kasvanut, ja kasvun odotetaan vahvistuvan ensi vuonna.  

Työllisyys kasvaa vuosina 2026–2028 keskimäärin vajaan prosentin vuosivauhtia, kun talous vahvistuu. Työttömyysaste laskee vuoden 2025 9,6 prosentista 8,5 prosenttiin vuonna 2028. 

Julkinen talous on ahdingossa 

Julkisyhteisöjen tilanne on ollut heikko koronapandemiasta lähtien, eikä talouden suhdanne ole tuonut merkittävää helpotusta tilanteeseen tänäkään vuonna. Heikosta suhdanteesta huolimatta julkisyhteisöjen alijäämä pienenee tänä vuonna 3,9 prosenttiin suhteessa bkt:hen, kun hallituksen sopeutustoimet alkavat vaikuttaa.  

Vuonna 2026 julkisyhteisöjen alijäämä kasvaa 4,5 prosenttiin, sillä aiemmin vuodelle 2025 odotetut hävittäjähankinnat kirjataan alijäämään vasta tuolloin. Vuonna 2027 alijäämä pienenee 4,0 prosenttiin, koska talouden suhdanne vahvistuu ja puolustushankintojen kasvu hidastuu. Pitkällä aikavälillä alijäämä pysyy syvänä: puolustus- ja korkomenojen kasvu sekä maltillinen talouskehitys pitävät sen yli 3,5 prosentissa suhteessa bkt:hen vielä vuonna 2030.  

Syvät alijäämät, verkkainen talouskasvu sekä muun muassa korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvien käteisvakuuksien tarpeen kasvu nostavat julkisen velan tänä vuonna yli 89 prosentin suhteessa bkt:hen. Velkasuhteen ennustetaan kohoavan 91,6 prosenttiin vuonna 2026 ja 92,4 prosenttiin vuonna 2027. Velkasuhteen kasvu jatkuu koko vuoteen 2030 ulottuvan ennustejakson ajan, ja vuonna 2030 velka on jo yli 96 prosenttia suhteessa bkt:hen.  

Suomen julkisen talouden haasteet eivät johdu pelkästään pitkittyneestä matalasuhdanteesta, vaan ongelmien juurisyy on talouden ja julkisen talouden rakenteissa.  

Lisätietoja: 

Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi 
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous) 
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)