Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen:
Kestävä julkinen talous vaatii pitkäjänteistä työtä
Hallitus on päättänyt useista toimista, jotka pyrkivät kääntämään Suomen julkisen sektorin velkaantumisen laskuun. Julkisen talouden tilanne on silti vaikea. Julkista taloutta vahvistavia toimia tarvitaan myös tulevilla vaalikausilla osin puolustusmenojen kasvattamisen tarpeen takia.
Hallitus on päättänyt useista toimista, jotka pyrkivät kääntämään Suomen julkisen sektorin velkaantumiskäyrää alaspäin. Ne jarruttavat menojen kasvua, lisäävät verotuloja ja vauhdittavat talouskasvua. Toimet ovat uskottavia, ja moni niistä on taloutta arvioivien kansainvälisten järjestöjen ja valtiovarainministeriönkin suosittamia. Julkisen talouden tilanne on silti vaikea. Uutena tekijänä etenkin puolustusmenojen kasvu painaa raskaasti sen näkymiä seuraaville kahdelle eduskuntavaalikaudelle, ja samaan suuntaan vaikuttaa velanhoitomenojen kasvu. Suomen velanhoitokyvyn turvaaminen on nyt tavoitteena entistäkin tärkeämpi.
Vaalikauden alussa näytti siltä, että julkisen talouden vahvistaminen 6 miljardin euron verran taittaisi velkasuhteen kasvun laskuun kuluvalla vaalikaudella ja pidempiaikainen lasku edellyttäisi 3 miljardin euron lisävahvistamista seuraavalla vaalikaudella. Vuosi sitten todettiin, että samaan tavoitteeseen tarvitaankin kuuden sijaan 9 miljardia euroa jo tällä vaalikaudella. Nyt näyttää siltä, että velkasuhteen kasvun pysäyttämiseksi vaalikauden lopussa tarvitaan 1 miljardia euroa lisäsopeutusta ja myös ensi vaalikaudella aiemmin arvioitua suurempia toimia.
Seuraavalla vaalikaudella velkasuhde on saatava käännettyä laskevalle uralle samaan aikaan, kun uudet linjaukset puolustusmenojen lisäämisestä 3,5 prosenttiin alkanevat vaikuttaa. Tämän puolustusmenoja koskevan tavoitteen saavuttaminen vaatii 2030-luvulla yli 4 miljardia euroa lisää verrattuna vuoden 2025 puolustusmenotasoon. Lisäksi valtion vuotuisten velanhoitomenojen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 3 miljardista eurosta niin, että ne ovat vuosikymmenen lopussa noin 5 miljardia euroa.
Ottaen huomioon näköpiirissä olevat menopaineet ja ennustetun hitaahkon kasvun, velkasuhteen taittaminen maltillisesti laskevalle uralle ensi vaalikaudella ilman tälle vaalikaudelle ajoittuvia lisätoimia vaatisi mittaluokaltaan noin 6–10 miljardin euron julkisen talouden lisävahvistamisen. Arvio on monella tavoin karkea ja tietysti epävarma, mutta kertoo siitä, kuinka vakavasti ja pitkäjänteisesti julkisen talouden hoitoon on suhtauduttava.
Kun velkasuhde on tarpeen pitää selkeästi laskevalla uralla myös vuonna 2031 alkavalla vaalikaudella, voi vielä sinnekin nykynäkymien mukaan jäädä julkisen talouden lisävahvistamista jopa useamman miljardin euron edestä. Tarve on sitä pienempi, mitä enemmän vahvistamista tehdään tällä ja ensi vaalikaudella. Kun tällaiset toimet tehdään kahdella seuraavalla vaalikaudella, ei sen jälkeiselle ajalle ole näköpiirissä tarvetta lisätoimiin julkisen talouden vahvistamiseksi.
Talouden epävarmuus jarruttaa nyt julkisen talouden vahvistumista
Keskeinen syy maalin karkaamiseen tällä vaalikaudella liittyy meillä ja maailmalla yleisesti vallitsevaan epävarmuuteen, joka on saanut kuluttajat ja yritykset pitämään käsijarrun päällä huolimatta inflaation hellittämisestä, palkkojen noususta ja korkojen laskusta. Sama vaivaa meidän perinteisiä vientimarkkinoitamme. Valtiovarainministeriö ja muut ennustelaitokset ovat jo pidempään ennustaneet, että käänne parempaan on tapahtumassa ja talous piristyy pian selvästi. Taustalla on ollut se oletus, että joko epävarmuudet poistuvat tai sitten talous lopulta sopeutuu uusiin olosuhteisiin.
Talousdata meillä ja muualla Euroopassa näytti vuoden 2025 talvella varsin lupaavalta. Vaikka selkeää näkymää Venäjän hyökkäyssodan päättymisestä ei ollut, sodan aiheuttamia epävarmuuksia oli ehkä jo opittu hallitsemaan ja luottamus oli paranemassa. Tilanne kääntyi taas huonommaksi, kun mukaan tulivat uudet kauppapoliittiset jännitteet. Ne näyttävät aiheuttaneen uuden vakavan epävarmuuden aallon, johon talouden ei edes ole ihan helppo sopeutua. Tällä kertaa jännitteet lisäksi toivat mukanaan uuden piirteen valtioiden velkamarkkinoille. Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjamarkkinoiden ajoittaisten huolien vetämänä valtioiden velka on joutumassa aiempaa selkeämmin valokeilaan.
Toinen syy velkaantumisen pysäyttämisen hitaaseen etenemiseen liittyy ajoitukseen sekä negatiivisten riskien toteutumiseen. Yhdeksän miljardin euron julkisen talouden vahvistamisesta arvioidaan vuoteen 2027 mennessä toteutuvan suurin osa mutta ei kaikkea. Mittavien, lähes 90 000 lisätyölliseen yltävien työllisyystoimien vaikutukset näkyvät selkeämmin vasta, kun työvoiman kysyntä alkaa elpyä. Vaikka hyvinvointialueilta on viime aikoina kuultu hyviäkin uutisia, on epävarmaa, kuinka paljon ne onnistuvat kohentamaan talouskehitystään vaalikauden loppuun mennessä.
Lisäksi julkista taloutta vahvistavien toimien rinnalla hallitus on tehnyt toisen suuntaisia toimia kuten turvallisuusmenojen lisäyksiä sekä kasvupanostuksia, jotka heikentävät julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Alijäämää ovat kasvattaneet myös merkittävät sosiaaliturvamaksujen alennukset etenkin työttömyysvakuutusmaksujen osalta. Vaalikautta on kuitenkin vielä jäljellä, ja on mahdollista, että julkinen talous vahvistuu enemmän kuin nyt arvioidaan.
Nopea talouskasvu vaatisi rauhaa, innovaatioita ja vahvempaa yksityisen sektorin panosta
Taloudenkin näkökulmasta nyt todella kaivattaisiin Venäjän oikeudettoman hyökkäyssodan loppumista ja kestävää, oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan sekä pitkäaikaisia ratkaisuja tullikysymyksiin. Näkymä seuraaville vaalikausille korostaa sitä, että talouskasvulla ja sitä kautta laajenevilla veropohjilla on aivan keskeinen merkitys tulevaisuudellemme. Kun yleisen talouskehityksen käänne parempaan lopulta tapahtuu, tällä vaalikaudella toteutetut Suomen talouden suorituskyvyn parannukset alkavat näkyä. Innovatiivisena, osaavana ja kilpailukykyisenä taloutena meidän on mahdollista tarttua esimerkiksi puolustusteollisuuden, kaksikäyttötuotteiden, tekoälyn, kyberturvallisuuden, kvanttilaskennan, matkailun, meriteollisuuden, radioteknologian, sähkön ja vedyn tai puhtaan teräksen kysynnän kasvun tuomiin mahdollisuuksiin. Entistä toimivammat työmarkkinat allokoivat osaajat tehokkaasti töihin, ja työllisyysasteessa on mahdollisuus päästä pohjoismaiselle tasolle. Suomesta tulee kyllä vauraampi.
Yksityisen sektorin merkitys on ratkaiseva. Julkinen valta on tehnyt poikkeuksellisen paljon yritysten toiminta- ja investointiympäristön eteen. Esimerkiksi verotuloja vähentäviin reformeihin ei ole varaa, vaikka niitä eri puolilla haaveissa olisikin. Nyt yritysten ja yksityisen sektorin on otettava vetovastuuta taloudesta.
Talouden vakaus edellyttää vastuullista finanssipolitiikkaa
Julkisen sektorin tehtävä keskittyy lähitulevaisuudessa keskeisesti velkaantumisen pysäyttämiseen ja velkasuhteen kääntämiseen laskevalle uralle. Kaukana ovat ne nelisen vuotta sitten vallinneet ajat, jolloin Suomen valtion vuotuiset velanhoitokulut olivat alle miljardin euron ja alaa valtasi käsitys, jonka mukaan maailma on siirtynyt pitkän nollakorkojen ja nollainflaation ajan myötä maailmaan, jossa valtioiden velalla ei ole oikeastaan merkitystä eivätkä korot koskaan nouse. Nyt on toisin. Valtion velanhoitokyky, finanssipolitiikan ennakoitavuus ja kyky tehdä tarvittaessa ikäviäkin päätöksiä tavoitteissa pysymiseksi korostuvat, kun markkinat arvioivat valtioita velallisina. Valtioiden velkamarkkinoihin liittyy myös se piirre, että velka voi kasvaa suureksikin ilman merkittävää kasvua valtion velanoton hinnassa, mutta jos luottamus syystä tai toisesta kerran horjuu, sillä voi olla suuria vaikutuksia velanhoitokustannuksiin ja jopa velan saatavuuteen. Jatkuvasti ylöspäin kipuava velkakäyrä hermostuttaa valtion papereihin sijoittavia ja luottoluokittajia. Se myös luo epävarmuutta laajemminkin talouteen, muun muassa yrityspäättäjien ja kuluttajien mielialoihin. Osa houkuttelevaa investointiympäristöä on vastuullinen ja ennakoitava julkisen talouden hoito.
On varmistettava, että päätetty 9 miljardin kokonaisuus toteutuu, ja lisäksi on oltava valmis jopa uusiin sopeutustoimiin vielä tällä vaalikaudella, jotta velkaantuminen saadaan pysäytettyä ja helpotettua samalla seuraavan vaalikauden urakkaa. Kuluvalle vaalikaudelle suositeltava lisäsopeutustoimien mittaluokka on noin 1 miljardia euroa, jonka jälkeen seuraavalla vaalikaudella velkakäyrän taittaminen alaspäin edellyttäisi mittaluokaltaan noin 5–9 miljardin euron julkisen talouden lisävahvistamistoimia, kun otetaan huomioon muun muassa EU:n finanssipoliittiset säännöt. Mittakaava riippuu muun muassa puolustusmenojen kasvuvauhdista ja velanhoitomenojen kehityksestä sekä talouskasvusta eli paljolti siitä, kuinka hyvin Suomen talous, meidän yrityssektorimme, työntekijämme ja kuluttajamme sopeutuvat uuteen tilanteeseen ja luottavat pärjäämiseensä. Helppoa ei tule olemaan, mutta tulevaisuuden eteen kannattaa tehdä työtä.
Juha Majanen
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä