Valtiovarainministeri Annika Saarikko:
Talouden uudistuminen ja velkakestävyys varmistavat kriisien sietokykyä
Hallituksen talouspolitiikkaa on tehty tällä vaalikaudella poikkeuksellisen vaihtelevassa toimintaympäristössä.
Koronakriisin aikana valtio velkaantui nopeasti mutta onnistui samalla ylläpitämään työllisyyttä ja kasvun edellytyksiä. Kriisin aikana valmisteltiin merkittäviä tulevaisuuteen suuntaavia rakenteellisia toimia oppivelvollisuus-, sote- ja työllisyyspalveluiden uudistukset mukaan lukien. Tämän vuoden tammikuussa hallitus antoi tähän asti viimeisen lisätalousarvion koronan haittojen torjumiseksi.
Kolmannen pandemiavuoden alkaessa kasvaneesta epävarmuudesta näytti tulleen pysyvämpi ilmiö. Virus muutti jatkuvasti muotoaan, ja ulkopolitiikan jännitteet olivat jo ilmenneet muun muassa kohonneina maakaasun hintoina. Koronan jälkeinen nopea kasvu oli tuonut pullonkauloja tuotantopanosten saatavuuteen. Uhka inflaation kiihtymisestä ja keskuspankkien koron nousun ennakointi ruokki epävarmuutta korkeasti velkaantuneiden julkisten talouksien oloissa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan merkitsi siirtymistä aivan uudenlaiseen kriisiin. Hyökkäys on vastenmielinen ja tuomittava. Sydämemme ovat ukrainalaisten puolella. Hyökkäys palautti kansakunnan, valtion ja politiikan perusasioiden äärelle. Syntyi uusi tärkeysjärjestys. Kaikinpuolisesta turvallisuudesta huolehtiminen, huoltovarmuus sekä kotimaisen ruoan ja energian saanti nousivat yhdessä yössä tärkeysjärjestyksen kärkeen.
Mitä uusi tilanne tarkoittaa Suomen talouspolitiikan kannalta?
Koronan oloissa hallinto on oppinut toimimaan sittenkin varsin ketterästi. Hallituksen sisällä ymmärrys kokonaisuuden johtamisesta on vahvistunut. Valtion, kuntien ja elinkeinoelämän välillä on haettu toimivaa kumppanuutta. Ukrainan sodan vaikutusten ja akuuttien tarpeiden vaatimien panostusten linjaamiseksi on perustettu erillinen varautumisen ministerityöryhmä, joka toimii johdollani. Sen työtä tehdään yhdessä eri ministeriöiden, muiden viranomaisten sekä yritysten kanssa.
Valtion on näissäkin oloissa otettava iskuja vastaan ja varmistettava turvallisuutta. Huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta välttämättömien panostusten tarpeita on kartoitettu viimeisten viikkojen aikana valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden välisissä kahdenvälisissä kehysneuvotteluissa. Menotarpeissa on sekä pitkän aikavälin että lähiviikkojen tarpeita.
Kriisiin vastaamisen ohella valtion on huolehdittava julkisen talouden kestävyydestä. Kestävä julkinen talous on välttämätön osa Suomen huoltovarmuutta. Liikkumavara on koronakriisin kaventama. Kaikkia markkinoiden aiheuttamia ongelmia valtio ei pysty paikkaamaan.
Niin pandemiakriisissä kuin Venäjän hyökkäykseen reagoinnissakin on kyse sekä kansallisista että Euroopan unionin linjauksista. Poikkeuksellisen ripeästi päätetyt EU:n ja Yhdysvaltain pakotteet tulevat eristämään Venäjän markkinoista määräämättömäksi ajaksi. Niin kotimaisin kuin eurooppalaisin toimin on vauhditettava riippuvuuksien purkamista. Venäjästä irtautuminen antaa lisäpontta eurooppalaisille, niin julkisille kuin yksityisillekin investoinneille vihreään siirtymään eli irrottautumiseen fossiilisesta energiasta.
Maailma on muuttunut epävarmaksi. Talouden painuminen kohti taantumaa on mahdollista. Riskinä on valtion velanhoidon kulujen kasvu korkojen noustessa jollain aikavälillä. Suomen julkisen talouden on edelleen suunnattava kohti velkasuhteen taittamista ja pidemmällä aikavälillä menojen ja tulojen tasapainoa. Tämän tavoitteen toteutumisen varmistaminen on hallituksen kevään kehysriihen tehtäviä.
Valtiovarainministeriössä katsomme kauaksi. On vahvistettava talouden joustavuutta ja kykyä reagoida erilaisiin tilanteisiin. Kaikki lisämenot on harkittava tarkkaan. Menojen kasvun hillinnän ohella on huolehdittava vahvan, pitkäjänteisen ja ympäristön kannalta kestävän talouskasvun edellytyksistä. Se tarkoittaa panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen, suotuisaa investointiympäristöä yrityksille sekä investointikyvyn varmistamista.
Vihreän kasvun vauhdittamisessa yksityiset investoinnit ja myös yksityisen rahoituksen kanavointi investointeihin on ensisijaista. Julkisen vallan tärkeä tehtävä on varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta niin koulutuksen, tutkimuksen, työperäisen maahanmuuton kuin toimivien työllisyyspalveluidenkin avulla.
Tutkimus- ja kehitysmenot kasvuun
Kasvun vauhdittamiseksi julkiset tutkimus- ja kehitysmenot on tarpeen saada kasvuun parlamentaarisen työryhmän ehdottamalla tavalla, kohti neljää prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt). Tämän mukainen linjaus on lähtökohtana valtiovarainministeriön esityksessä julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2023–2026. Ehdotan tutkimus- ja kehitysmenoja lisättäväksi noin 300 miljoonalla eurolla vuonna 2023 suhteessa edelliseen kehykseen. Lisäksi t&k-verokannustimella yrityksille tavoitellaan 100 miljoonan euron osuutta. Verokannustin vauhdittaa myös yksityisiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia, joita ilman 4 prosentin bkt-osuuden tavoitteeseen ei päästä.
Kannattaa palauttaa mieliin myös aiemmat talouden kriisit ja niistä toipuminen. 1990-luvulla vahvaan investointien ja tuottavuuden kasvuun päästiin tutkimus- ja kehitysrahoitukseen määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti panostamalla. Velkakehitys taittui tuolloin bkt:n nopean kasvun ja työllisyyden lisäyksen ansiosta. Finanssikriisin jälkeen vastaavalle uralle ei päästy. 1990-luvulla kasvun moottorina oli toki myös mobiiliteknologia. Nyt vastaavaa ”sampoa” on etsittävä vihreää siirtymää edistävistä investoinneista, joissa meillä on vahvaa kilpailukykyä ja edelläkävijyyttä.
Kestävää talouskasvua vauhditetaan myös panostuksilla vihreään siirtymään. Julkisen talouden suunnitelma sisältää Suomen kestävän kasvun ohjelman vuoden 2023–2026 panostukset. EU-rahoitteisessa ohjelmassa kohdistettiin yhteensä miljardi euroa vihreään siirtymään. Käynnissä on lisäksi arviointi uusista toimista, joilla voisimme kasvattaa energiaomavaraisuutta mahdollisimman nopeasti yhteiskunnan eri toiminnoissa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Venäjän hyökkäyksen aiheuttamiin lyhyen aikavälin menotarpeisiin otetaan kantaa jo tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa, joka annetaan eduskunnalle näillä näkymin toukokuussa. Huhtikuun alussa kehysriihessä teemana on pidempi aikaväli: tulevien vuosien vahva kasvu ja kestävä julkinen talous kaikissa olosuhteissa. Entistä paremmin on kyettävä yhdistämään kriisinhoito sekä talouden rakenteiden uudistaminen sekä kasvupotentiaalin vahvistaminen.
Uusia menotarpeita kuitenkin on. Täytyy lisätä energiaomavaraisuutta, turvata ruuantuotanto sekä puolustuksen tarpeet. Kyber- ja hybridiriskeihin on varauduttava. Velvollisuutemme on auttaa. Edessämme voi olla merkittävä pakolaisten lisämäärä. Samalla meidän täytyy muistaa koko ajan päätöksissämme lapset ja nuoret: heidän jaksamista ja tulevaisuudenuskoa on kaikin tavoin tuettava.
Menojen asettaminen tärkeysjärjestykseen on siten entistäkin välttämättömämpää. Koko ajan on huolehdittava siitä, että valtion kyky rahoittaa välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan tarpeita on kestävällä pohjalla.
Valtiovarainministeri
Annika Saarikko