Hyppää sisältöön
Media

Osastopäällikkö Pauli Kariniemi:
Ukrainan sota – rahoitussektorin pakotteista ja niiden taloudellisista vaikutuksista

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 7.3.2022 13.29
Kolumni
Pauli Kariniemi

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla. EU ja laajemmin länsimaat ovat reagoineet Venäjän aloittamaan sotaan päättämällä nopealla aikataululla historiallisen laajoista pakotteista. Pakotteiden tavoitteena on nostaa sodan hintaa Venäjän talouden kannalta ja siten vaikuttaa Venäjän kannustimiin lopettaa sota.

Pakotteet kattavat rahoitussektorin ohella myös henkilöpakotteita, aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja, ns. kaksikäyttötuotteiden vientikieltoja ja sensitiivisen teknologian vientikieltoja sekä myös temaattisia pakotteita. 

Rahoitussektorin pakotteet tähän mennessä

Rahoitussektorin osalta tähän mennessä päätetyn pakotekokonaisuuden voi tiivistää seuraavasti: 

  • EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteiden piiriin kuuluu tavalla tai toisella yli 80 % Venäjän pankkisektorista taseiden koon perusteella mitattuna. Pakotteet kattavat pankkien rahoitus-kieltoja, maksujen välityskieltoja sekä eräiden pankkien sulkemisen SWIFT-viestinvälitysjärjestelmän ulkopuolelle;
  • Venäjän keskuspankin ulkomaisten valuuttavarojen käyttö on jäädytetty;
  • Varakkaiden venäläisten yksityishenkilöiden ja yritysten ulkomaisia sijoituksia on rajoitettu. Esimerkiksi yli 100 000 euron talletukset on kielletty;
  • Euromääräisten arvopaperien myynti venäläisille tahoille ja niiden säilytys on kielletty; 
  • Venäläisten valtionyhtiöiden osakkeiden uusemissiot ovat kielletty EU-alueen markkina-paikoilla ja uusia yhtiöitä lisätty kiellettyjen luototettavien listalle;
  • Venäjän valtion ja sen hallinnoimien rahastojen rahoitus on kielletty.

Alustavia arvioita vaikutuksista

Tässä vaiheessa sodan ja rahoitussektorin pakotteiden vaikutuksista voidaan tehdä vasta alustavia arvioita. Pakotteiden yksityiskohdat täsmentyvät yhä, eikä meillä ole vielä näkymää siihen, kuinka suuri osa Venäjän ja Euroopan energiakaupasta jää lopulta pakotteiden ulkopuolelle. Emme myöskään tiedä mitä vastatoimia Venäjä päättää länsimaiden pakotteiden johdosta tehdä. Venäjä on jo pyrkinyt estämään ulkomaisten yhtiöiden varojen siirtoa pois Venäjältä. Lisäksi on mahdollista, että sodan ja pakotteiden epäsuorat vaikutukset, kuten yleisen luottamuksen heikkeneminen ja muut kerrannaisvaikutukset, ovat merkittävästi suurempia kuin niiden suorat vaikutukset ulko-maankauppaan tai energian hintoihin. 

Sodan seurauksena markkinatilanne Euroopassa on joka tapauksessa muuttunut parissa viikossa merkittävästi ja epävarmuus tulevasta on noussut aivan uudelle tasolle. Jo tässä vaiheessa esimerkiksi raaka-aineiden hinnat ja inflaatio-odotukset ovat olleet selkeässä nousussa ja osakkeiden hinnat Euroopassa ovat laskeneet. Osakekurssien lasku on ymmärrettävästi ollut voimakkainta Venäjä-liitännäisten yritysten kohdalla. Valtionlainojen korot ovat olleet laskusuunnassa sekä turvasatamakysynnän vuoksi, että myös siksi, että odotukset keskuspankkien koronnostojen osalta ovat ainakin Euroopassa lykkääntyneet. Valuuttamarkkinoilla turvasatamina pidetyt dollari ja jeni ovat vahvistuneet muita päävaluuttoja vastaan.

Venäjällä sodan ja pakotteiden vaikutukset ovat olleet jo paljon voimakkaampia. Venäjän ruplan arvo päävaluutoissa mitattuna on laskenut merkittävästi, Moskovan pörssi on pidetty suljettuna, venäläisyritykset tiputettu pois kehittyvien maiden osakeindekseistä ja Venäjän valtion luottoluokitus on laskettu roskalainaluokkaan. Rahoitussektorin pakotteet vaikeuttavat jatkossa pankkien välistä maksuliikennettä Venäjän rajojen yli, ja siten myös ulkomaankauppaa. 

Venäjän keskuspankin valuuttavarannon jäädytys heikentää pankin kykyä tukea ruplan kurssia tai pankkijärjestelmää. Ruplan vapaasta vaihdettavuudesta joudutaan todennäköisesti luopumaan ja asetelma lisää myös riskiä talletuspaosta ja pankkijärjestelmän epävakaudesta Venäjällä. Talletusten nosto pankeista onkin jo käynnistynyt. Useat yksityiset rahoitustoimijat, kuten Mastercard ja Visa, ovat jo ilmoittaneet lopettavansa toimintojaan Venäjällä. Jää nähtäväksi kuinka laajaksi ilmiö leviää lähiviikkoina ja -kuukausina. Joka tapauksessa investointi-ilmapiiri Venäjällä on jo romahtanut sodan johdosta. Tämä kaikki heikentää Venäjän taloudellisia näkymiä ja kansalaisten elintasoa laajemmin ja paluu sääntelytalouteen voi olla edessä.

Sota heikentää myös Suomen talouden näkymiä

Sota tulee luonnollisesti heijastumaan negatiivisesti myös Suomen talouteen. Kuten laajemmin Euroopassa energian ja ruoan hinnat todennäköisesti nousevat myös Suomessa, kasvu hidastuu ja inflaatio kiihtyy, ainakin väliaikaisesti. Stagflaation riski kasvaa. Venäjän osuus Suomen koko viennistä on vajaat 5 %. Venäjän viennin loppuminen leikkaisi arviolta 1-1 ½ % Suomen BKT:sta. Huomattavasti heikompikin skenaario on hyvinkin mahdollinen mm. epäsuorien vaikutusten ja arvaamattomien kehityskulkujen kautta. 

Lieneekin itsestään selvää, että sodan loppuminen ja aselevon aikaansaaminen olisi nykytilanteessa kaikkein tärkeintä niin inhimillisten kärsimysten, kuin myös negatiivisten taloudellisten vaikutusten rajaamiseksi. Onnistuvatko pakotteet tämän tavoitteen saavuttamisessa jää nähtäväksi.

Pauli Kariniemi
Osastopäällikkö
 

Rahoitusmarkkinat Talousnäkymät Talouspolitiikka