VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:68

Taloudellinen katsaus, talvi 2024

Suomen talous kääntyi taantumasta hienoiseen kasvuun alkuvuoden aikana, mutta vuositasolla bruttokansantuote (BKT) jää 0,3 prosenttia pienemmäksi vuonna 2024 kuin edellisvuonna. Eniten tuotantoa on heikentänyt rakentamisen merkittävä vähentyminen ja tänä vuonna myös yksityinen kulutus vähenee. Suomen viennin kasvu vauhdittuu, mutta odotettua hitaammin, sillä euroalueen vaimea talouskasvu jarruttaa erityisesti tavaraviennin kysyntää. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku kääntävät sekä kulutuksen että investoinnit kasvuun ensi vuonna. BKT kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuosina 2026 ja 2027. Työmarkkinoiden käänne parempaan siirtyy vuoteen 2025. Vuosina 2026–2027 työllisyys paranee talouden vahvistuessa, ja työttömyysaste laskee vuoden 2025 8,4 prosentista 7,4 prosenttiin vuonna 2027.

Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan olevan 4,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2024. Heikko talouden suhdanne heijastuu julkiseen talouteen monin tavoin, minkä lisäksi viime vuosien nopea inflaatio kasvattaa menoja tuntuvasti vielä tänä vuonna. Alijäämä alkaa kuitenkin vähitellen supistua talouden elpymisen sekä hallituksen toimien myötävaikutuksella. Vuonna 2025 alijäämä on 3,5 prosenttia ja vuonna 2029 2,0 prosenttia. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon suuret alijäämät sekä talouden heikko suhdanne kasvattavat velkasuhdetta nopeasti ennustejakson alussa. Tänä vuonna velkasuhde nousee yli 82 prosentin suhteessa BKT:hen, josta se kasvaa vähitellen 87 prosentin vuonna 2029. Kestävyysvajeen arvioidaan olevan 1,5 % suhteessa BKT:hen.

Ohita sisällysluettelo
Palaa sisällysluetteloon

Taloudellinen katsaus talvi 2024

Katsauksessa esitetään vuosien 2024–2027 taloudellista kehitystä koskeva ennuste. Lyhyen ajan talousennusteen ohella se sisältää myös vuoteen 2029 ulottuvan talouden keskipitkän ajan kehitysarvion.

Katsauksessa esitetyt ennuste ja kehitysarvio on laadittu kansantalousosastolla riippumattomasti perustuen lakiin talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista (869/2012).

Katsauksen tarkastelujen pohjana ovat Tilastokeskuksen marraskuussa 2024 julkaisemat kansantalouden neljännesvuositilinpidon tiedot sekä muut julkiset tilastot, jotka on saatu käyttöön 13.12.2024 mennessä.

Helsingissä joulukuussa 2024

Valtiovarainministeriön kansantalousosasto

Mikko Spolander Osastopäällikkö, ylijohtaja

Janne Huovari Finanssineuvos Reaalitalouden yksikön päällikkö

Jenni Pääkkönen Finanssineuvos Julkisen talouden yksikön päällikkö

Esipuhe

Suomen talous on käännekohdassa. Taloudesta kuuluu sekä hyvää että huonoa, mutta näkymä on kohti nopeampaa kasvua.

Aloitetaan hyvistä uutisista. Taantuma on jäänyt taakse. Talous on kasvanut kuluvan vuoden jokaisella neljänneksellä edellisestä. Inflaatio on talttunut. Korot ovat alentuneet ja niiden odotetaan alenevan nopeammin kuin aiemmin odotettiin. Kotitalouksien ostovoima kasvaa. Yritysten kustannuskilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla on hyvä. Asuntojen kauppa on piristynyt ja rakentamisen syöksy päättynyt. Lisäksi työikäisen väestön määrä kasvaa. Vaikka maahan muuttaneet työikäiset työllistyvät keskimäärin heikommin ja huonommin palkattuihin töihin kuin Suomessa syntyneet, kasvava työvoiman tarjonta kääntyy työllisyydeksi ja tuotannoksi vähitellen ennustejakson edetessä, kun talous on siirtynyt taantumasta vahvemman kasvun vaiheeseen.

Entä huonot uutiset? Voimakkaampi kasvu kaipaisi tuekseen vahvempaa uskoa tulevaisuuteen. Kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus on toki noussut vuoden mittaan, mutta on edelleen keskimääräistä heikompaa. Kotitalouksien uskoa heikentää työttömyyden pelko. Työllisyys on heikentynyt, vaikka talous on kasvanut. Samalla työikäisiä on virrannut maahan runsaasti. Ilman vahvaa käännettä ja työn kysynnän kasvua työvoiman kasvu on lisännyt työttömyyttä.

Lisäksi Eurooppa yskii. Taantuma Saksassa ei ota taittuakseen ja ennusteita euroalueen talouden kasvusta on tarkistettu heikomman kasvun suuntaan. Geopoliittiset jännitteet ja kauppasodan uhka ovat kasvaneet. Tilannetta eivät helpota hallituskriisit Saksassa ja Ranskassa.

Arvioimme kuitenkin, että käänne talouden kasvua tukevissa tekijöissä on jo niin vahva, että kasvu käynnistyy toden teolla vuonna 2025. Kasvun vahvistuminen alkaa kohentaa työllisyyttä ja lisää kotitalouksien ja elinkeinoelämän tulevaisuudenuskoa, mikä tukee kasvua entisestään. Arvioimme myös, että kasvu jatkuu keskimääräistä nopeampana useamman vuoden.

Koska heikompi työllisyys ja nihkeämpi yksityinen kulutus kurittavat julkista taloutta aiemmin arvioitua rajummin tänä ja ensi vuonna, julkisen talouden alijäämät ovat aiemmin arvioitua suurempia koko ennustejaksolla. Toisaalta talouden nopeutuva kasvu ja hallituksen sopimien säästöjen ja verokorotusten toimeenpano alkavat kohentaa julkista taloutta vähitellen. Lisäksi erilaiset uudistukset ja yksityisiä investointeja edistävät toimet tukevat työllisyyden ja tuotannon kasvua pidemmällä aikavälillä. Arvioimme, että julkisen talouden alijäämät pienenevät ensi vuodesta alkaen ja velan kasvu alkaa hidastua suhteessa kokonaistuotantoon.

Jos hallituksen sopima sopeutuskokonaisuus – hyvinvointialueiden ja kuntahallinnon omat sopeutussuunnitelmat mukaan lukien – toteutuu suunnitellussa määrin ja suunnitellussa aikataulussa eikä talouden kasvu yllätä negatiivisesti, velka vakiintuu suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2027 mennessä. Se, että arvioimme talouden kasvavan pidempään keskimääräistä vauhtiaan nopeammin, auttaa tasaannuttamaan velkasuhteen kasvua.

Kulloisenkin hallituksen agendalla on – hallituksen kokoonpanosta riippumatta – rakentaa elinvoimaista ja vakaata yhteiskuntaa. Useampi työryhmä ja muu taho etsiikin parhaillaan hallitukselle keinoja, joilla se voisi tukea talouden elinvoimaa ja kestävää julkista taloudenpitoa.

Talouden ja julkisen taloudenpidon näkökulmasta elinvoima tarkoittaa työtä, koulutusta, osaamista ja osaavaa pääoma, innovaatioita, teknologiaa, tehokkuutta ja kilpailukykyä. Kestävyys tarkoittaa puolestaan julkisen vallan palvelulupauksia, jotka täytetään vaikuttavasti ja tehokkaasti ja jotka ovat sopusoinnussa talouden elinvoiman ja sen kautta syntyvän tulonmuodostuksen kanssa.

Suomessa monet talouden elinvoimaa määrittävät tekijät ovat hyvällä tolalla. Talouden rakenteet ja julkinen rahankäyttö ovat mainettaan parempia – mutta eivät riittävän hyvällä tolalla.

Talouden tuottavuus ja tulot kasvavat hitaasti samalla, kun julkisen vallan palvelulupausten täyttäminen kasvattaa julkisia menoja nopeaa tahtia vuodesta toiseen. Talouden tulonmuodostuksen ja julkisen vallan palvelulupausten välinen epäsuhta uhkaa ajaa julkisen taloudenpidon kestämättömään tilanteeseen – ei lyhyellä aikavälillä mutta pidemmällä kyllä – huolimatta siitä, että harjoitetun talouspolitiikan ansiosta arvio julkisen talouden kestävyysvajeesta on pienentynyt siitä, mitä se oli takavuosina.

Voisimme ja meidän on pystyttävä parempaan. Keinoja on varmasti. Suomen talouden elinvoima ja suomalainen yhteiskunta rakenteineen ei ole saavuttanut sellaista kehityksen lakipistettä, josta poikkeaminen voisi ajaa meidät vain nykyistä huonompaan jamaan. Pelkkä vertailu meille läheisiin muihin Pohjoismaihin riittää vahvistaman väitteen.

Vaikuttava talouspolitiikka ja kestävä julkinen taloudenpito ponnistavat talouden elinvoiman ja julkisen vallan palvelulupausten huolellisesta ja kattavasta analyysistä. Mitä ovat elinvoiman keskeiset ajurit tulevaisuudessa ja niihin liittyvät mahdollisuudet ja epävarmuudet? Millaisia hyötyjä palvelulupauksista syntyy yhteiskunnalle suhteessa niistä syntyviin kustannuksiin julkiselle taloudelle? Mitä ovat todetusti tehokkaat toimet elinvoiman edistämiseksi ja edessämme avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Mahdollisuudet avaavat tien kohti elinvoimaista ja vakaata yhteiskuntaa. Eikä maailmasta puutu mahdollisuuksia – etenkään nyt, kun ilmastonmuutos, uudet teknologiat, tekoäly, energiamurros, materiaalien kierrättäminen sekä näihin liittyvä tuotannon ja kulutuksen rakenteen muutos huutavat ratkaisuja ja luovat uusia markkinoita globaalisti. Näitä mahdollisuuksia hyödyntämällä voidaan luoda talouteen sellainen elinvoima, jota vastaan pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvat palvelulupaukset voidaan lunastaa kestävällä tavalla.

Yhteenveto

Talouden suhdannenäkymät vuosina 2024–2027

Suomen talous kääntyi taantumasta hienoiseen kasvuun alkuvuoden aikana, mutta vuositasolla bruttokansantuote (BKT) jää 0,3 prosenttia pienemmäksi vuonna 2024 kuin edellisvuonna. Eniten tuotantoa on heikentänyt rakentamisen merkittävä vähentyminen ja tänä vuonna myös yksityinen kulutus hieman laskee. Kasvua sen sijaan tulee ulkomaankaupasta. Vienti on kasvanut haastavasta ympäristöstä huolimatta. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku kääntävät sekä kulutuksen että investoinnit kasvuun ensi vuonna. Kasvua heikentävät kuitenkin julkisiin menoihin kohdistuvat säästöt ja verojen korotukset. Vuonna 2025 BKT kasvaa 1,6 prosenttia ja 1,5 prosenttia vuosina 2026 ja 2027.

Kuvassa esitetään Suomen bruttokansantuotteen ja kysyntäerien vuosimuutokset sekä kontribuutiot kasvuun lyhyellä aikavälillä. Kysyntäeriä ovat yksityinen kulutus, investoinnit, julkinen kulutus sekä nettovienti. Lisäksi esitetään varastokontribuutio. Suomen bruttokansantuote elpyy ennustejakson alussa ja tasaantuu sen lopulla.

Maailmantalouden positiivisia näkymiä varjostavat riskit

Maailmantalouden näkymät ovat varovaisen positiiviset, mutta niitä varjostavat merkittävät riskit. Kasvu on säilynyt kohtuullisen vahvana huolimatta kauppapoliittisista jännitteistä ja geopoliittisista haasteista. Euroalueella inflaation hidastuminen, reaalitulojen kasvu ja korkojen lasku tukevat elpymistä, mutta Saksan teollisuuden vaikeudet ja poliittiset riskit keskeisissä maissa luovat epävarmuutta ja ovat heikentäneet kasvunäkymiä. Yhdysvalloissa vahva työllisyystilanne ylläpitää yksityistä kulutusta, vaikka erittäin nopea kasvu hidastuukin ennustejaksolla. Kiinassa viennin elpyminen ja elvyttävä talouspolitiikka tukevat taloutta, mutta kotimaisen kysynnän heikkous ja deflaation uhka varjostavat näkymiä.

Keskeinen uhka maailmantalouden kasvulle on Yhdysvaltojen tuleva kauppapolitiikka ja muiden maiden vastaus siihen. Yhdysvaltojen tullien nostolla olisi negatiivisia vaikutuksia etupäässä sen omaan talouteen. Vastatoimet ja kauppasodan eskaloituminen sen sijaan heikentäisivät koko maailmantalouden kasvua.

Suomen viennin kasvu vauhdittuu, mutta odotettua hitaammin, sillä euroalueen vaimea talouskasvu jarruttaa erityisesti tavaraviennin kysyntää. Palveluiden viennin kasvu sen sijaan on jo nopeutunut. Viennin kasvusta huolimatta nettoviennin vaikutus talouskasvuun jää tulevina vuosina pieneksi, sillä myös tuonti kasvaa reippaasti investointien lisääntymisen myötä. Suomen vaihtotase onkin lievästi negatiivinen koko ennustejakson.

Reaalitulojen kasvu lisää kulutusta

Inflaatio on hidastunut selvästi ja lähivuosina se pysyy maltillisena. Veronkorotukset, kuten arvonlisäveron ja tupakkaveron nousut, nostavat kuluttajahintoja ja hidastavat inflaation laskua. Näiden välillisten veromuutosten vaikutus inflaatioon on vuosina 2025–2027 kumulatiivisesti yli prosenttiyksikön. Tästä huolimatta inflaatio säilyy hitaana, ja se on keskimäärin 1,5 prosenttia vuosina 2024–2027. Palveluiden hintojen nousu ylläpitää inflaatiota, mutta muuten hintapaineet ovat varsin maltilliset. Erityisesti energian hintojen lasku ja korkojen aleneminen tukevat inflaation hidastumista.

Inflaation hidastumisen myötä kotitalouksien reaalitulot ovat kääntyneet kasvuun. Tämä ei ole kuitenkaan heti näkynyt kulutuksessa, sillä kulutus on laskenut ja kotitalouksien säästäminen on kasvanut selvästi. Reaalitulojen kasvu hidastuu vuonna 2025, mutta yksityisen kulutuksen odotetaan silti kasvavan. Lainakorkojen lasku keventää asuntovelallisten velanhoitomenoja ja kertyneet säästöt alkavat suuntautua kulutukseen. Kulutuksen kasvu kiihtyy vuonna 2026 työllisyystilanteen kohentuessa.

Investoinnit lisääntyvät ensi vuodesta lähtien

Rakentamisen jyrkkä lasku näyttäisi pysähtyneen. Ensi vuodesta lähtien asuntorakentamisen odotetaan toipuvan, kun korkojen lasku piristää asuntomarkkinoita. Toipuminen kuitenkin kestää, sillä markkinoilla on edelleen paljon uusia asuntoja tarjolla. Muussa rakentamisessa nousu on nopeampaa. Sekä rakentamista että kone- ja laiteinvestointeja vauhdittavat osaltaan energiasiirtymä ja siihen liittyvät hankkeet. Erityisesti ensi vuodelle odotetaan paljon uusia investointeja, kun myös puolustushankinnat kasvattavat investointien määrää huomattavasti. Myös tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit sekä digitalisaatioon liittyvät panostukset ovat kasvussa, ja niiden kasvua tukevat myös julkisten panostusten kasvu ja verokannusteet.

Työllisyyden toipuminen viivästyy

Työmarkkinoiden käänne parempaan siirtyy vuoteen 2025, jolloin talouden elpyminen lisää työvoiman kysyntää. Vuonna 2024 työllisyys heikkenee erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, ja työttömyysaste nousee lähes 8,5 prosenttiin. Vaikka osaavan työvoiman puute hillitsee irtisanomisia, avoimet työpaikat vähenevät ja työttömyys kasvaa laaja-alaisesti. Vuonna 2025 työmarkkinat alkavat elpyä, mutta työttömyyden lasku on hidasta.

Vuosina 2026–2027 työllisyys paranee talouden vahvistuessa, ja työllisyysaste kääntyy uudelleen nousuun. Kasvua tukevat hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet ja lisääntynyt maahanmuutto. Työttömyysaste laskee hitaasti ja on vuonna 2027 noin 7,4 prosentissa, mikä on yhä hieman rakenteellisen työttömyyden tasoa korkeampi. Työikäisen väestön kasvu lisää työvoimaa ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä, mutta suhdannejaksolla se näkyy erityisesti alempana työllisyysasteena.

Työikäisen väestön määrän kasvu lisää potentiaalista tuotantoa

Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2028–2029 Suomen talouden odotetaan kasvavan 1,4 prosenttia vuosittain. Kasvua pitää yllä se, että taantuman myötä Suomen talouden tuotanto on jäänyt alle potentiaalisen tasonsa ja ennustejaksolla tuotanto kuroo kiinni eroa potentiaaliseen tasoonsa. Maahanmuuton myötä työikäisen väestön määrä on kääntynyt kasvuun ja se on omiaan kasvattamaan Suomen talouden potentiaalista tuotantoa. Ennusteessa on nostettu oletusta maahanmuutosta myös tulevina vuosina, ei tosin niin paljon kuin Tilastokeskuksen tuoreessa väestöennusteessa.

Potentiaalisen tuotannon kasvua jarruttaa puolestaan jo pitkään jatkunut tuottavuuden erittäin heikko kasvu. Ennustevuosina kokonaistuottavuuden ei juuri arvioida kasvavan, kun 2000-luvun alkupuolella kasvu oli vielä keskimäärin noin kaksi prosenttia vuosittain.

Alun nopean kasvun jälkeen velkasuhde vakiintuu alijäämien supistumisen ja talouden elpymisen myötä

Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä on vuonna 2024 4,2 prosenttia suhteessa ­BKT:hen. Heikko talouden suhdanne heijastuu julkiseen talouteen monin tavoin, minkä lisäksi viime vuosien nopea inflaatio kasvattaa menoja tuntuvasti vielä tänä vuonna. Heikon suhdanteen vuoksi verotulot ovat kasvaneet maltillisesti. Omaisuustulot sen sijaan ovat kasvaneet tänä vuonna voimakkaasti, mikä näkyy erityisesti sosiaaliturvarahastoilla sekä vähäisemmissä määrin valtiolla. Menojen kasvu on jatkunut nopeana kaikilla sektoreilla, vaikkakin osittain eri syistä. Valtion menot kasvoivat erityisesti varautumiseen ja turvallisuuteen tehtyjen investointien vuoksi. Paikallishallinnossa menojen kasvua on ajanut henkilöstömenojen ja ostopalveluiden kasvu. Sosiaaliturvamenot puolestaan ovat kasvaneet eläkkeiden suurten indeksikorotusten takia sekä voimakkaasti kasvaneen työttömyyden myötä.

Vuonna 2025 verotulojen odotetaan kasvavan kuluvaa vuotta nopeammin, kun talouden toipuminen saa vauhtia ja veroja korotetaan. Omaisuustulojen nopea kasvu sen sijaan hidastuu. Lisäksi hallituksen päättämät toimet, joita on ennusteessa yhteensä noin 8 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla, vahvistavat valtion taloutta voimallisesti ensi vuodesta alkaen.

Vuodesta 2025 alkaen eläkemenojen kasvu hidastuu, kun indeksikorotukset ovat viime vuosia maltillisemmat. Paikallishallinnossa nopein menojen kasvu näyttää nyt olevan takana, mutta paljon on kiinni tulevista palkkasopimuksista. Valtiontaloudessa erityisesti puolustusinvestoinnit nostavat menoja ensi vuonna ja pitävät ne korkealla tasolla lähitulevaisuudessa. Sopeutustoimien seurauksena työttömyysmenot kääntyvät laskuun korkeasta työttömyydestä huolimatta. Näiden tekijöiden vaikutuksesta julkisyhteisöjen alijäämän ennakoidaan pienenevän 3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025. Alijäämä pienenee alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2026, josta se jatkaa pienenemistään 2 prosentin tuntumaan vuonna 2029.

Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee yli 82 prosentin, josta se nousee 85 prosenttiin ensi vuonna. Alijäämien supistuminen ja ennustettu talouskasvu riittävät hidastamaan velkasuhteen kasvua ja vakiinnuttavat sen hetkellisesti vuosikymmenen vaihteessa. Mikäli hallituksen koko 9 miljardin euron toimenpidekokonaisuus toteutuu suunnitelmien mukaisesti, velkasuhde vakiintuu jo vaalikauden taitteessa ja pysyy vakaana pidemmän aikaa. Sen jälkeen velkasuhde kääntyy loivaan nousuun. Velkaennusteen ja -skenaarion epävarmuus on kuitenkin huomattava, ja näkymä useamman vuoden päähän on epäselvä. Väestöennusteen päivityksen ja muiden ennustemuutosten jälkeen kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema on tänä vuonna selvästi alijäämäinen, noin 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämä alkaa parantua hitaasti seuraavina vuosina. Valtionhallinto on kaikista alijäämäisin sektori. Kunta- ja hyvinvointialuesektorit ovat myös hieman alijäämäisiä. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema on ylijäämäinen.

Riskit

Ennusteeseen epävarmuutta tekevät sekä maailmantalouden riskit että kotimainen talouskehitys. Yhdysvaltojen tuleva talouspolitiikka ja erityisesti kauppapolitiikka ovat riski maailmantalouden kasvulle. Toipuvalle eurotaloudelle eskaloituva kauppasota olisi myrkkyä jo aiempien geotalouden riskien lisäksi. Euroalueen ja koko maailmantalouden odotettua heikompi kasvu näkyisi myös Suomen taloudessa viennin kasvun hyytymisenä ja investointien lykkääntymisinä.

Kotimaan taloudessa kulutuksen kasvu on lykkääntynyt kotitalouksien säästämisen kasvaessa. Jos kuluttajat pysyvät varovaisina, vaikka korot laskevat ja tulot kasvavat, ei talouskaan kasva ennustetulla vauhdilla. Suomen taloudessa on kuitenkin myös positiivisia riskejä. Investointisuunnitelmia on varsin paljon ja niistä saattaa tulla talouteen ennustettua suurempi vetoapu. Maahanmuuton lisääntyminen on kasvattanut myös reilusti työvoiman ja talouden potentiaalia. Hyvien kysyntäolosuhteiden koittaessa taloudessa on myös hyvin kasvunvaraa ja tuotannon määrä saattaa yllättää myös positiivisesti.

Kuvassa esitetään talouskasvuennusteeseen liittyvä epävarmuutta menneisiin ennustevirheisiin perustuvilla luottamusväleillä ennusteen ympärillä. 80 prosentin todennäköisyydellä talouskasvu on vuonna 2025 välillä -1 - +4.

Talouskasvuennusteen epävarmuutta voidaan kuvata menneisiin ennustevirheisiin perustuvilla luottamusväleillä ennusteen ympärillä. Luottamusvälit kuvaavat väliä, jolle toteutunut kehitys on aiemmissa ennusteissa osunut 80 prosentin todennäköisyydellä. Nämä luottamusvälit sisältävät kuitenkin vain normaalin ennusteisiin liittyvän epävarmuuden, eivätkä ne ota huomioon kullakin ennustekierroksella olevia erityisiä riskitekijöitä.

Taulukko 1. Keskeiset ennusteluvut
 20232024*2025*2026*2027*
Volyymin muutos, %     
Bruttokansantuote markkinahintaan-1,2-0,31,61,51,5
Tavaroiden ja palvelujen tuonti-6,6-0,34,43,02,8
Kokonaistarjonta-2,9-0,32,41,91,9
Tavaroiden ja palvelujen vienti0,20,43,43,12,4
Kulutus1,30,10,71,01,1
    yksityinen0,3-0,41,21,81,6
    julkinen3,41,2-0,5-0,40,1
Investoinnit-9,0-5,67,42,64,1
    yksityiset-10,1-8,15,34,24,8
    julkiset-3,66,015,9-2,91,2
Kokonaiskysyntä-2,8-0,32,41,91,9
    kotimainen kysyntä-4,2-0,62,01,41,7
Taulukko 2. Julkisen talouden keskeiset ennusteluvut
 20232024*2025*2026*2027*
Suhteessa BKT:hen, %     
Julkisyhteisöjen menot55,757,456,955,955,1
Veroaste42,542,142,542,442,4
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto-3,0-4,2-3,5-2,9-2,5
Valtionhallinnon nettoluotonanto-3,3-3,5-3,9-3,5-3,2
Julkisyhteisöjen velka77,182,585,086,186,3
Valtionvelka57,161,263,264,164,4
Taulukko 3. Muut keskeiset ennusteluvut
 20232024*2025*2026*2027*
Bruttokansantuote, arvo, mrd. euroa273276287298310
Bruttokansantuotteen hinta, muutos, %3,91,42,22,42,4
Palvelut, volyymin muutos, %0,40,20,51,01,1
Koko teollisuus, volyymin muutos, %2,1-0,13,02,01,5
Työn tuottavuus, muutos, %-0,80,40,90,40,2
Työlliset, muutos, %0,3-1,00,21,21,2
Työllisyysaste (20–64-vuotiaat), %77,976,676,376,877,4
Työttömyysaste, %7,28,38,47,97,4
Kuluttajahintaindeksi, muutos, %6,21,61,11,41,8
Ansiotasoindeksi, muutos, %4,23,13,43,13,0
Vaihtotase, mrd. euroa-1,1-0,2-1,2-0,8-1,4
Vaihtotase, suhteessa BKT:hen, %-0,4-0,1-0,4-0,3-0,4
Lyhyet korot (euribor 3 kk), %3,43,62,42,12,0

1Talousnäkymät

1.1Maailmantalous

Maailmantalouden näkymät ovat melko myönteiset, mutta merkittävät riskit varjostavat niitä. Erityisesti kauppapoliittisten jännitteiden kiristyminen hidastaisi kasvua ja voisi kiihdyttää inflaatiota. Ne hidastaisivat myös maailmankaupan odotettavissa olevaa elpymistä.

Maailmantalouden kasvu on pysytellyt melko vahvana monista epävarmuustekijöistä huolimatta, ja näkymä ennustejaksolla on varovaisen toiveikas. Euroalueen talous elpyy kasvuun inflaation hidastuttua ja reaalitulojen kasvaessa, mutta näkymät ovat hyvin haastavat. Yhdysvaltojen talouden vahva veto jatkuu yksityisen kulutuksen kannattelemana, vaikkakin talouskasvu hidastuu ennustejaksolla. Kiinan kasvu hidastuu ennustejaksolla viennin elpymisestä huolimatta. Maailmantalous kasvaa 3,1 prosenttia kuluvana vuonna, ja kasvu hidastuu 2,9 prosenttiin 2025 ja edelleen 2,8 prosenttiin 2026.

1.1.1Kasvunäkymät

Euroalueen pidempään jatkunut hitaan kasvun vaihe päättyy kasvun elpymiseen ensi vuonna, kun inflaation hidastuminen ja melko vahva nimellispalkkakehitys tukevat yksityisen kulutuksen elpymistä. Tähän viittaa kuluttajien luottamuksen koheneminen viimeisen kahden vuoden aikana. Monenlaiset haasteet kuitenkin varjostavat näkymiä, päällimmäisenä Saksan teollisuuden vaikea tilanne. Euroalueen tilannetta vaikeuttavat myös haastava geopoliittinen tilanne sekä poliittinen tilanne Saksassa ja Ranskassa. Sen sijaan eteläisen Euroopan melko hyvät näkymät kannattelevat euroalueen elpymistä. Euroalueen kasvu elpyy kuluvan vuoden 0,8 prosentista 1,2 prosenttiin 2025 ja edelleen 1,3 prosenttiin 2026.

Yhdysvaltojen myönteinen talouskehitys jatkuu ennustejaksolla pitkälti suotuisan työllisyystilanteen mahdollistaman vahvan yksityisen kulutuksen kannattelemana. Vaikka työmarkkinoiden veto on hidastumassa, työttömyys on yhä lähes ennätyksellisen matalalla tasolla. Kuluttajien luottamus nykytilanteeseen on yhä vahvaa, ja luottamus tulevasta kehityksestäkin on elpynyt. Voimakkaasti elvyttävä finanssipolitiikka ylläpitää kasvua, mutta julkisen talouden korkea velkaantuneisuus aiheuttaa huolta. Epävarmuus uuden hallinnon kauppapolitiikasta varjostaa näkymiä. Kokonaistuotannon kasvu hidastuu kuluvan vuoden 2,8 prosentista kahteen prosenttiin vuosina 2025 ja 2026.

Kiinan talouskehitykseen liittyy monenlaisia epävarmuuksia, mutta melko vahva kasvu jatkuu ennustejaksolla. Kuluttajien luottamus on yhä alamaissa, joten kotimainen kulutus kehittyy vaatimattomasti. Elvyttävä finanssipolitiikka on lähinnä keskittynyt paikallishallinnon velan rakenteeseen. Kotimaista kysyntää elvyttävää politiikkaa odotellaan vielä. Heikko juan tukee vientiä, mikä onkin kasvanut voimakkaasti, osin myös valtion voimakkaiden teollisuuspoliittisten toimien ansiosta. Viennin vahvan kasvun odotetaankin jatkuvan ennustejaksolla, joskin maailmanlaajuisen protektionismin uhka varjostaa näkymiä ja kauppapoliittiset toimet voivat vaikuttaa kauppavirtoihin. Talouden kasvu hidastuu kuluvan vuoden 4,2 prosentista neljään prosenttiin 2025 ja edelleen 3,8 prosenttiin 2026.

Kuvassa esitetään Kiinan, euroalueen ja Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen volyymin muutos 2005 – 2026. Vuodet 2024 – 2027 ovat valtiovarainministeriön ennusteita. Kiinan kasvu hidastuu ja euroalueen sekä Yhdysvaltain kasvu elpyvät ennustejaksolla.

Intian nopeaa talouskasvua ylläpitää ekspansiivinen finanssipolitiikka. Erityisesti investointien kasvu on vahvaa. Reaalipalkkojen vaatimaton kehitys varjostaa yksityisen kulutuksen elpymistä Japanissa. Isossa-Britanniassa kasvu on ollut odotettua vahvempaa, mutta heikko tuottavuus sekä työvoimaan osallistumisaste varjostavat näkymiä. Hallituksen odotetaan lisäävän julkisia menoja selvästi. Ruotsin talouden elpymistä ensi vuonna kannattelee yksityinen kulutus.

Yllä kuvattuun maailmantalouden perusnäkymään liittyy merkittäviä riskejä. Päällimmäisenä negatiivisena riskinä on odotettavissa olevat Yhdysvaltojen uuden hallinnon kauppapoliittiset toimet. Sellaisenaan ne vaikuttaisivat lähinnä Yhdysvaltojen talouteen, erityisesti hintojen nousun muodossa. Suorat vaikutukset muuhun maailmantalouteen olisivat vähäisiä. Jos kuitenkin muut taloudet vastaisivat Yhdysvaltojen toimiin, vaikutukset maailmanlaajuisesti voisivat olla merkittäviä. Maailmantalouden kasvu hidastuisi ja inflaatio voisi kiihtyä uudelleen. Geopoliittiset haasteet varjostavat maailmantalouden kasvua. Erityisesti Euroopan näkymiä varjostaa Ukrainan tilanteen heikkeneminen. Lähi-idän tilanne voi vaikuttaa energiamarkkinoihin. Saksan ja Ranskan poliittisen tilanteen paheneminen voi jatkuessaan heikentää sentimenttiä Euroopassa. Kiinan talouskehitykseen liittyy monia riskejä, jotka voivat vaikuttaa maailmantalouteen. Päällimmäinen riski on talouden ajautuminen deflaatioon. Toinen keskeinen riski liittyy teollisuuspoliittisten toimien vaikutukseen vientiin ja sitä kautta kauppasuhteisiin. Lisäksi paikallishallinnon ja velkaantuneen kiinteistösektorin ongelmat ovat yhä toisiinsa nivoutunut riski.

Positiivisena riskinä voi mainita Yhdysvaltojen ja euroalueen odotettua nopeampi elpyminen ja niiden heijastuminen laajemmin maailmantalouteen. Myös geopoliittisten jännitteiden lieventyminen kohentaisi sentimenttiä maailmanlaajuisesti.

1.1.2Rahoitusmarkkinat ja raaka-aineet

Maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden tilanne on säilynyt yllättävän vakaana erilaisten jännitteiden kasvusta huolimatta. Osakemarkkinat ovat etenkin Yhdysvalloissa nousseet vahvasti kuluvana vuonna. Lyhyet markkinakorot ovat laskeneet inflaation hidastuttua ja rahapolitiikan kevennyttyä laajalti. Keskuspankkien odotetaan jatkavan ohjauskorkojen alentamista myös ensi vuonna. Valtionlainojen markkinoilla koroilla ei ole ollut selvää suuntaa tämän vuoden aikana pois lukien Ranskassa, jossa korot ovat nousseet kesästä alkaen. Valuuttamarkkinoita on leimannut Yhdysvaltojen dollarin vahvistuminen ja Kiinan juanin heikkeneminen. USA:n mahdollisten kauppapoliittisten toimien odotetaan vahvistavan dollaria lyhyellä aikavälillä. Kullan hinta on noussut ennätystasoille johtuen pitkälti kiristyneistä geopoliittisista jännitteistä. Kryptovaluutat ovat bitcoinin johdolla olleet vahvassa vedossa USA:n presidentinvaalien jälkeen, mutta niiden kehitykseen liittyy poikkeuksellisen suuria riskejä.

Myös raaka-ainemarkkinat ovat olleet rauhallisia jännitteistä huolimatta. Lähi-idän kireä tilanne tai OPEC+ -maiden tuotannonleikkaukset eivät ole juurikaan nostaneet raakaöljyn hintaa. Maakaasumarkkinoiden tilanteen odotetaan jatkuvan vakaana Euroopassa. Sähkön hintafutuurit viittaavat vakaaseen kehitykseen ennustejaksolla. Teollisuuden raaka-aineiden hinnoissa ei ole merkittäviä paineita ala- tai yläsuuntaan. Pohjoismaisen sellun hinta on kehittynyt melko suotuisasti kuluneen vuoden aikana.

Kuvassa esitetään raakaöljyn (Pohjanmeren Brent-laatu) sekä teollisuuden raaka-aineiden hintakehitys vuodesta 2015 vuoden 2024 loppupuolelle. Lisäksi esitetään valtiovarainministeriön ennuste raakaöljyn ja teollisuuden raaka-aineiden hinnoista vuoteen 2027. Raakaöljyn hinta laskee maltillisesti ennustejaksolla, raaka-aineiden hinnat pysyttelevät nykytasollaan.

1.1.3Maailmankauppa

Maailman tavarakaupan pidempään jatkuneen vaimean kehityksen odotetaan päättyvän kaupan elpymiseen vuonna 2025. Elpyminen on laaja-alaista, ja erityisesti Euroopan kauppa piristyy pitkän alhon jälkeen. Maailmankauppa kasvaa vaatimattomat 0,9 prosenttia 2024, mutta kasvu kiihtyy 3,6 prosenttiin 2025 ja tasaantuu 3,1 prosenttiin 2026.

Keskeinen riski maailmankaupan perusnäkymälle on Yhdysvaltojen odotettavissa olevat kauppapoliittiset toimet ja muiden maiden todennäköiset vastaukset niihin. Tavarakaupan kasvu voi hidastua kauppasodan takia merkittävästi. Myös maailmantalouden blokkiutuminen hidastaisi globaalia kauppaa. Geotaloudellisia jännitteitä kiristää Kiinan asema merkittävänä strategisten raaka-aineiden tuottajana. Toisaalta maailmankauppa voi elpyä odotettua nopeammin, jos pelätyt kauppapoliittiset jännitteet toteutuvat perusnäkymää vähäisempinä.

Kuvassa esitetään maailman tavarakaupan volyymin sekä Suomen viennin volyymin kasvu 2005 – 2026. Vuoden 2024 – 2027 ovat valtiovarainministeriön ennusteita. Sekä maailmankauppa että Suomen vienti elpyvät ennustejaksolla.

Taulukko 4. Bruttokansantuote
 20232024*2025*2026*2027*
Volyymin muutos, %     
Maailma (PPP)3,33,12,92,83,1
Euroalue0,50,81,21,31,2
EU0,50,91,31,31,2
    Saksa-0,1-0,10,81,11,0
    Ranska1,11,11,31,21,0
    Ruotsi-0,10,41,82,22,0
Iso-Britannia0,31,01,41,41,3
Yhdysvallat2,92,82,02,02,1
Japani1,70,20,70,40,5
Kiina5,24,24,03,84,0
Intia18,27,06,66,45,8
Venäjä3,63,31,00,81,2

1 Tilivuosi (1.4.-31.3)

Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, VM

Taulukko 5. Taustaoletukset
 20232024*2025*2026*2027*
Maailmankauppa, volyymin muutos, %-2,00,93,63,12,4
USD/EUR1,081,081,071,101,11
Teollisuuden raaka-ainehinnat, EA, %-16,70,91,80,00,0
Raakaöljy (Brent), $/barreli82,079,770,168,767,8
3 kk euribor, %3,43,62,42,12,0
Valtion obligaatiot (10 v), %3,02,92,82,72,6
Tuontihinnat, muutos, %-2,7-1,01,71,81,9

Lähteet: CPB, Macrobond, HWWI, Tilastokeskus, VM.

1.2Ulkomaankauppa

Suomen ulkomaankauppa elpyy odotettua hitaammin euroalueen tavarakaupan supistumisen vuoksi. Maailmantalouden odotetaan kuitenkin vauhdittuvan tulevina vuosina, jonka seurauksena investoinnit kasvattavat myös tuontia. Talouden elpyessä hintojen kasvun odotetaan jatkuvan maltillisesti.

1.2.1Vienti ja tuonti

Suomen vienti on elpynyt kuluneen vuoden aikana etenkin Aasiaan ja Eurooppaan myytyjen palveluiden voimakkaan kasvun vetämänä. Vastaavasti euroalueella tavarakaupan supistuminen on jatkunut, mikä selittää Suomen tavaraviennin alakuloa. Tavaraviennin heikkous hidastaa Suomen talouden elpymistä, vaikka ulkomaankaupan suhdanteen pohja on ohitettu ja vienti kehittyviin talouksiin ja Yhdysvaltoihin vahvistuu. Euroalueen hitaan talouskasvun ja tavarakaupan odotettua hitaamman toipumisen seurauksena Suomen ulkomaankaupan kasvunäkymät ovat aiemmin odotettua vaimeammat myös tulevina vuosina.

Vaikka alkuvuoden lakkojen vaikutus jäi tavarakaupan osalta varsin lyhytkestoiseksi, tavaroiden vienti on ollut vaimeaa loppuvuotta kohden. Tavarakaupan odotetaan kuitenkin kehittyvän myönteisesti ensi vuonna, kun kysyntä Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla piristyy. Elpyminen on tulevien vuosien aikana laaja-alaista, kun tavara- ja palveluvienti kuroo kiinni syntynyttä kasvuvaraa. Myös hintakilpailukyky tukee vientiä ja auttaa omalta osaltaan tasapainottamaan vaihtotaseen alijäämää. Viennin kasvu on kuitenkin osoittautumassa odotuksia hitaammaksi johtuen euroalueen talouksien hitaasta toipumisesta, joka vaikuttaa Suomen vientikysyntään etenkin tavarakaupan myötä.

Myös tuonti kasvaa ensi vuonna voimakkaasti, kun vienti ja kotimainen talous elpyvät. Tuonnin kasvua tukee erityisesti ensi vuonna investointien kasvu. Vihreän siirtymän hankkeet, uudet datakeskukset ja hävittäjähankinnat sisältävät paljon tuontipanoksia. Tuonti kuitenkin hiipuu hieman ensi vuoden jälkeen ja tasaantuu lähemmäs kohti pandemiaa edeltävää tasoa vuonna 2027.

Kuvassa esitetään Suomen, Ruotsin ja Euroalueen nimelliset yksikkötyökustannusten vuosimuutokset vuodesta 2010. Kuvassa esitetään myös valtiovarainministeriön ennuste Suomen seuraavan kahden vuoden kehityksestä ja Euroopan komission ennuste Ruotsin ja euroalueen ensi vuoden kehityksestä. Suomen yksikkötyökustannukset ovat vaihdelleet enemmän kuin Ruotsissa tai euroalueella. Suomessa kustannukset nousivat erityisen voimakkaasti tarkastelujakson alussa ja laskivat jyrkästi 2010-luvun loppupuolella ennen kääntymistä uudelleen nousuun. Kustannukset laskivat uudelleen jyrkästi tarkastelujakson lopussa ennen hieman vakaampaa nousua ennustejaksolla.

Taulukko 6. Ulkomaankauppa
 20232024*2025*2026*2027*
Muutos, %     
Viennin volyymi0,20,43,43,12,4
Tuonnin volyymi-6,6-0,34,43,02,8
Vientihinnat1-4,8-2,32,12,01,9
Tuontihinnat1-2,7-1,01,71,81,9

1 Kansantalouden tilinpidon mukaan.

Palvelutaseen vaje ja sen ajurit

Palvelukaupan tase on edeltävän vuosikymmenen aikana ollut lähes poikkeuksetta alijäämäinen. Vaje on kuitenkin jopa sen historiallisia arvoja vasten tarkasteltuna ollut kuluneen vuoden alussa poikkeuksellisen syvä. Palveluiden vienti ja tuonti kehittyivät lähes käsi kädessä aina pandemiaan saakka, mutta palveluiden tuonti on pandemian jälkeen kasvanut niiden vientiä nopeammin. Merkittävin yksittäinen muutosajuri on ollut Suomen palveluviennin verrattain voimakas riippuvuus Yhdysvalloista. Etenkin pandemian jälkeisenä ajanjaksona Yhdysvaltojen kanssa käyty kauppa on heiluttanut palvelutasetta voimakkaasti.Kuvassa esitetään Suomen palveluiden tase vuodesta 2017. Etenkin televiestintä, tietotekniikka- ja tietopalvelut sekä henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut ovat pääsääntöisesti tasetta kasvattavia, kun taas esimerkiksi muut liike-elämän palvelut sekä matkailu- ja kuljetuspalvelut supistavat tasetta. Tasetta kasvattavia palveluita tuotetaan enemmän kuin niitä kulutetaan ja vastaavasti tasetta supistavia kulutetaan enemmän kuin tuotetaan. Palveluiden tase vaihtelee huomattavasti ajanjakson aikana, ja on pysynyt lähes koko jakson alijäämäisenä. Palvelutase on kuitenkin parantunut jakson loppua kohti.

Suomen palveluvienti on Yhdysvaltojen kehityksestä riippuvainen

Merkittävin muutosajuri palvelukaupan taseen alijäämän syvenemisessä on ollut ICT-palveluiden Yhdysvaltoihin suuntautuneen viennin väheneminen vuoden 2021 huipun jälkeen. Vuonna 2021 Yhdysvaltojen osuus muodosti yksinään lähes 75 prosenttia Suomen ICT-palveluiden viennistä ja 15 prosenttia kaikista ulkomaille myydyistä palveluista. ICT-palveluiden kauppa Yhdysvaltojen kanssa on kuitenkin lähes puolittunut vuoden 2021 huipusta.

Yhdysvaltojen IT-sektorin alustojen kautta myyvillä yrityksillä kuten Amazonilla, Netflixillä ja muilla vastaavilla on verotuksellisista syistä paljon toimintoja myös Irlannissa. Yhdessä Yhdysvaltojen ja Irlannin palvelutaseen muutokset selittävät hieman yli puolet Suomen palvelutaseen vaihteluista. Maiden kahdenvälisen palvelutaseen tarkastelun lisäksi muutoksia voidaan tarkastella palveluerittäin. ICT-, muiden liike-elämän- ja matkailupalveluiden vaihtelut selittävät jo lähes 90 prosenttia palvelutaseen muutoksista.

Ulkoistaminen ulkomaille, palveluvaltaistuminen ja teknologinen murros ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen palvelutaseeseen

ICT-palvelut ovat huippuvuosina muodostaneet likimain puolet Suomen palveluiden viennistä, mutta erän suhteellinen osuus on kuluneen vuoden aikana laskenut lähemmäs edeltävän vuosikymmenen keskiarvoa, muodostaen nyt noin kolmanneksen palveluviennistä. Vaikka ICT-palveluviennin väheneminen – etenkin kahdenvälisesti Yhdysvaltojen kanssa – on merkittävin yksittäinen palvelutaseen alijäämää selittävä tekijä, se ei ole ainoa.

Kehityksessä näkyy merkittävästi myös kansainvälinen trendi, jossa palveluita ulkoistetaan ulkomaille. Tämän takia kahdenvälisen palvelutaseen merkitys etenkin Intian ja Hollannin kanssa on kasvanut edeltävän vuosikymmenen aikana. Hollantiin on Rotterdamin suurten logististen keskusten vuoksi siirretty merkittävästi tuotannollisia ja kuljetuspalveluja, ja vastaavasti Intiaan muihin liike-elämän palveluihin lukeutuvia asiakaspalvelutoimintoja.

Muiksi liike-elämän palveluiksi luetaan myös konsultointi, markkinointi sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut. Kokonaisuutena erä muodostaa merkittävimmän osan Suomen palvelutuonnista ja sen voikin ajatella eräänlaisena vientiä mahdollistavana välituotteena. Viennin hitaan palveluvaltaistumisen vuoksi Suomessa kuitenkin kulutetaan enemmän palveluita kuin niitä tuotetaan. Tätä kehitystä selittää osaksi se, että muita liike-elämän palveluta välituotteena kuluttavat etenkin suomalaiset suuryritykset, jotka harjoittavat pääsääntöisesti tavarakauppaa.

Laskentatekniset seikat vaikeuttavat taseen laskentaa

Myös muut tekijät voivat selittää palvelutaseen vajetta. Yksi esimerkki on käsitteellisen rajan ylitys kansainvälisen kaupan tilastoinnissa, jossa tulkintaeron vuoksi osa palvelukaupasta on siirtynyt tavarakaupaksi. On myös mahdollista, että globaalin talouskasvun hidastuminen välittyy nopeammin vientiin kuin tuontiin. Lisäksi tarkastelua hankaloittaa se, että tuonti ei välttämättä aina jaksotu samoin kuin lopullinen vienti.

Ulkomaankaupan erissä esiintyy myös ajoittain voimakkaita kausittaisia vaihteluita, johtuen esimerkiksi konsernin sisäisistä rahaliikkeistä tai kirjanpidollisista tulojen ja menojen kirjauksista. Suomen kansallinen erikoisuus on palveluviennin korostunut keskittyminen suurille teollisuusyrityksille. Täten yksittäisen yrityksen vaikutus palvelukaupan tasetta ja sen alaeriä tarkasteltaessa voi olla hyvinkin merkittävä. Tästä johtuen suurten yritysten toteuttamat toimet, rahaliikkeet ja kaupat saattavat heiluttaa merkittävissä määrin Suomen koko palvelutasetta. Etenkin ICT-palveluiden viennissä on ajoittain kirjattu merkittäviä vuoden lopun vaihteluita.

Lisäksi palvelutaseen vajeeseen on etenkin kuluvan vuoden osalta vaikuttanut Tilastokeskuksen matkailuviennin tilastoinnin laskentatekninen muutos, jossa palvelutase on elpynyt voimakkaasti lähelle tasapainoa, kun aikasarjaa on tarkistettu takautuvasti. Tämä puolestaan on vahvistanut merkittävästi myös Suomen vaihtotasetta. Tämän lisäksi palvelutaseen kuluvan vuoden muutosta selittää ICT-palveluiden viennin elpyminen ja muiden liike-elämän palveluiden tasoittuminen lähemmäs pidemmän aikavälin keskitasoa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelutaseen kehitys heijastaa sekä kansainvälisiä että kotimaisia trendejä. Palvelutaseeseen on viime vuosien aikana vaikuttanut etenkin globalisaatio, teknologinen murros ja talouden palveluvaltaistuminen. Suomen palveluviennin riippuvuus yksittäisistä maista ja toimialoista tekee palvelutaseen kehityksestä kuitenkin haavoittuvan. Vaikka tilastointitapojen ja laskentateknisten seikkojen muutokset voivatkin tasapainottaa palvelutasetta, monipuolisempi vientirakenne vähentäisi yksittäisten markkinoiden sekä toimialojen vaikutusta palvelukaupan kokonaiskuvaan.

1.2.2Vaihtotase

Viennin ja tuonnin hinnat laskevat vielä kuluvan vuoden ajan, mutta merkittävästi viime vuotta vähemmän. Hintojen laskua on ajanut yleisen hintatason laskun jatkuminen etenkin raakaöljyn ja muiden energiatuotteiden hintojen osalta. Ensi vuodesta lähtien maailmankaupan elpyessä myös tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat, vaikka palkankorotusten vaikutuksesta palveluiden hintojen kasvu on vauhdittunut jo kuluneen vuoden aikana. Palveluiden ja tavaroiden hinnat jatkavat tasaisella kasvu-uralla ensi vuodesta eteenpäin maailmantalouden piristyessä.

Vaihtotase on kuluvan vuoden osalta lähellä tasapainoa, mutta pysyy alijäämäisenä koko ennustejakson palvelutaseen alijäämän ajamana. Alijäämää on viime vuosien aikana kasvattanut etenkin teollisuusalan ulkomailta hankkimat muut liike-elämän palvelut. Näiden lisäksi myös matkailu- ja kuljetuspalvelut ovat kasvattaneet alijäämää. Vaihtotaseen alijäämä tasoittuu vajaaseen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kauppataseen ylijäämän tasatessa palveluiden taseen vajetta. Investointitavaroiden tuonti kuitenkin pienentää kauppataseen ylijäämää. Tavaroiden tuonnin odotetaan kasvavan vuoden 2025 aikana noin viisi prosenttia ja vuosille 2026–2027 sen ennustetaan vakautuvan noin kolmeen prosenttiin.

Kuvassa esitetään Suomen vaihtotase sekä tavaroiden ja palveluiden tase vuodesta 2005. Tämän lisäksi kuvassa esitetään valtiovarainministeriön ennuste näiden seuraavan kahden vuoden kehityksestä. Vaihtotase oli pitkään ylijäämäinen, kunnes vuoden 2010 jälkeen se on pysytellyt tyypillisesti alijäämäisenä. Palvelutaseen alijäämä supistui koko 2010-luvun, jonka jälkeen se on uudelleen syventynyt. Palveluiden tase on ollut koko jakson alijäämäinen ja sen ennustetaan pysyvän noin kahden prosenttiyksikön tuntumassa suhteessa BKT:een. Vastaavasti tavaroiden tase on ollut lähes poikkeuksetta ylijäämäinen, etenkin vuosina 2005–2010. Tavaroiden taseen ylijäämän odotetaan pysyvän noin kahdessa prosentissa suhteessa BKT:een.

Taulukko 7. Vaihtotase
 20232024*2025*2026*2027*
Miljardia euroa     
Tavaroiden ja palvelujen tase0,80,1-0,6-0,2-0,8
Tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot, netto-1,9-0,3-0,6-0,6-0,6
Vaihtotase-1,1-0,2-1,2-0,8-1,4
Suhteessa BKT:hen, %     
Vaihtotase-0,4-0,1-0,4-0,3-0,4

1.3Hinnat ja kustannukset

Veronkorotukset nostavat kuluttajahintoja, mutta muut hintapaineet ovat pysyneet maltillisina. Omistusasumisen hinta laskee ennustejaksolla korkojen laskiessa. Inflaatio on lähivuosina selvästi viime vuosia hitaampaa.

Inflaatio on viime kuukausina pysytellyt yhden prosentin molemmin puolin. Hintojen nousua ylläpitävät ennen kaikkea palvelut, kun omistusasumisenkin hinta on kääntynyt laskuun. Energian hintojen lasku on jatkunut viime kuukausina polttoaineiden hintojen laskun ajamana.

Kuvassa esitetään kuluttajahintaindeksin alaerien, eli elintarvikkeiden, energian, tavaroiden, palveluiden ja omistusasumisen kontribuutiot hintojennousuun kuukausittain vuosina 2017–2024. Energian osuus hinnannoususta kasvoi ensin, minkä jälkeen muidenkin erien hinnat nousivat. Tällä hetkellä hinnat nousevat enää lähinnä palveluissa ja energian sekä omistusasumisen hinnat laskevat.

Välillisten verojen (etenkin arvonlisäveron ja tupakkaveron) korotukset kiihdyttävät inflaatiota ennustejaksolla. Kaikkien välillisten veromuutosten suora vaikutus inflaatioon on vuosina 2025–2027 kumulatiivisesti yli prosenttiyksikön. Ennusteessa on oletettu, että lähes kaikki veromuutokset menevät suoraan hintoihin. Yritykset eivät välttämättä kuitenkaan pysty siirtämään veromuutoksia täysin hintoihin, jolloin vaikutus inflaatioon jäisi pienemmäksi.

Lukuun ottamatta veronkorotuksista johtuvia inflaatiopaineita, ennakoivat indikaattorit viittaavat edelleen melko maltillisiin hintapaineisiin. Tuontihinnat laskevat edelleen, eikä kesäinen rahtihintojen nousu Aasiasta Eurooppaan ole näkynyt tuontihinnoissa. Öljyn hinta on syksyn aikana laskenut. Toisaalta ruoan maailmanmarkkinahinnat ovat kääntyneet uudelleen nousuun. Kotimaassa tuottajahinnat laskevat edelleen maataloudessa ja teollisuudessa vuodentakaiseen verrattuna. Palveluissa tuottajahintojen nousu on jatkanut hidastumistaan, ja yritysten myyntihintaodotuksissa ei ole tapahtunut suurta suunnanmuutosta. Heikentynyt työmarkkinatilanne ei tue kysynnän nopeaa elpymistä.

Palvelut ylläpitävät inflaatiota eniten ennustejaksolla. Elintarvikkeiden ja tavaroiden hintojen nousu on hidasta, joskin tavaroiden hintojen ei odoteta palaavan aiemmalle laskevalle trendille. Energian vaikutus inflaatioon pysyy negatiivisena ennustejaksolla, kun sähkön kuluttajahinnat jatkavat maltillista normalisoitumista ja öljyn hinnassa ei tapahdu suuria käänteitä.

Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen vaikutus on viime vuosina korostunut kansallisessa kuluttajahintaindeksissä (KHI), ja näin on myös ennustejaksolla. Korkojen nousun vuoksi KHI:llä mitattu inflaatio on viimeiset kaksi vuotta ollut yhdenmukaistetulla indeksillä (YKHI) mitattua nopeampaa. Toisaalta vuosina 2025 ja 2026 korkojen laskiessa vaikutus tulee olemaan päinvastainen ja inflaatio YKHI:llä mitattuna KHI:tä nopeampi.

Vuonna 2024 inflaatio on keskimäärin 1,6 prosenttia, vuonna 2025 1,1 prosenttia, vuonna 2026 1,4 prosenttia ja vuonna 2027 1,8 prosenttia. Inflaation hidastuminen ensi vuonna on seurausta omistusasumisen vaikutuksen kääntymisestä negatiiviseksi korkojen laskiessa. Sen sijaan YKHI:llä mitattu inflaatio kiihtyy, kun energian negatiivinen vaikutus pienenee, välillisten verojen korotukset nostavat hintoja ja muiden hyödykkeiden kysyntä elpyy vähitellen.

Kuvassa esitetään kuluttajahintaindeksin, yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja pohjainflaation vuosimuutokset vuosien 2005 ja 2027 välillä. Kuluttajahintaindeksi ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ovat kehittyneet historiassa melko samalla tavalla, mutta ennustejaksolla yhdenmukaistettu indeksi kasvaa nopeammin. Pohjainflaatio seuraa näiden kahden kehitystä tasaisemmin.

Riskit hintakehityksen suhteen ovat lyhyellä aikavälillä melko tasapainossa, mutta painottuvat pitkällä aikavälillä ylös. Korkea hintataso, arvonlisäveron nousu, ja heikko työllisyystilanne saattavat jatkossakin vähentää kysyntää odotettua enemmän. Toisaalta yläsuuntaisina riskeinä lyhyellä aikavälillä ovat uuden työehtosopimusneuvottelukierroksen vaikutukset palkkoihin, sekä geopoliittisista jännitteistä ja mahdollisesta kauppasodasta seuraavat hintavaikutukset. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista, että globalisaation hidastuminen edelleen, tuotantoketjujen kriisivarmuuden parantaminen, sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja sen vaikutukset nostavat hintoja totuttua enemmän tulevina vuosina.

Taulukko 8. Hintaindeksejä
 20232024*2025*2026*2027*
Muutos, %     
Vientihinnat1-4,8-2,32,12,01,9
Tuontihinnat1-2,7-1,01,71,81,9
Kuluttajahintaindeksi6,21,61,11,41,8
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi4,31,02,11,91,9
Pohjainflaatio24,12,22,62,11,9
Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi-2,2-1,30,71,61,9
Rakennuskustannusindeksi3,00,00,40,91,1

1 Kansantalouden tilinpidon mukaan.

2 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, ilman energiaa ja elintarvikkeita.

Arvolisävero nousi – nousivatko kuluttajahinnat?

Yleinen arvonlisäverokanta nousi syyskuussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Tämä tarkoitti laskennallisesti 1,2 prosentin hinnannousua yleiseen ALV-kantaan kuuluviin tuotteisiin. Yleiseen ALV-kantaan kuuluu vajaa puolet kulutuskorin hyödykkeistä. Laskennallisesti ALV:n noston vaikutus kuluttajahintaindeksiin olisi siis ollut noin 0,6 prosenttiyksikköä, jos kaikissa kannan tuotteissa hinnat olisivat nousseet täsmälleen korotuksen verran. Ennusteessa on aiemmin oletettu, että lähes kaikki veromuutokset (ml. ALV) menevät suoraan hintoihin. Yritykset eivät välttämättä kuitenkaan pysty siirtämään veromuutoksia täysin hintoihin, jolloin vaikutus inflaatioon jäisi pienemmäksi. Miten kävi syyskuussa?

Kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos syyskuussa oli 0,3 prosenttia. Se jäi siis selvästi laskennallisesta ALV-korotuksesta. Kuviosta 1 nähdään, että tämä johtui kahdesta syystä. Ensiksi, vaikka yleiseen ALV-kantaan kuuluvien hyödykkeiden hinnat nousivat enemmän kuin keskimäärin syyskuussa, jäi hintojen nousu laskennallisesta vaikutuksesta. Toiseksi, muiden hyödykkeiden hinnat laskivat kuukausitasolla, vaikka ne yleensä keskimäärin nousevat hieman syyskuussa. Tästä osan selittää asuntolainojen korkojen laskun vaikutus indeksiin, mutta myös palveluissa ja tavaroissa muiden kuin yleiseen kantaan kuuluvien hyödykkeiden hinnat laskivat.

Kuvio 1Kuvassa verrataan yleiseen ALV-kantaan kuuluvien hyödykkeiden ja muiden hyödykkeiden hintojen nousua toisiinsa syyskuussa 2024, sekä kummankin nousua keskimääräiseen syyskuuhun.

Toisaalta, kun katsotaan tarkemmin vain yleiseen ALV-kantaan kuuluvia hyödykkeitä (kuvio 2) huomataan, että myös energian hinnanlasku kompensoi osaltaan ALV:n noston vaikutusta. Sen sijaan palveluiden ja jalostettujen elintarvikkeiden hinnat nousivat kutakuinkin ALV:n noston verran. Tavaroissa hinnat nousivat jopa enemmän kuin veronnousun verran, mutta niissä hinnat nousevat myös yleensä syyskuussa. Tämä huomioon ottaen vaikuttaa, että tavaroissa hintojen nousu jäi siis laskennallisesta korotuksesta.

Kuvio 2Kuvassa esitetään yleiseen ALV-kantaan kuuluvien hyödykkeiden vaikutus KHI:n kuukausimuutokseen syyskuussa 2024, niiden keskimääräinen muutos syyskuussa ja näiden kahden suhteutuminen ALV-noston laskennalliseen vaikutukseen. Kuviossa on esitetty erikseen palvelut, tavarat, jalostetut elintarvikkeet, energia, muut ja kaikki yhteensä.

Vaikka palveluissa ja jalostetuissa elintarvikkeissa hinnat nousivat keskimäärin korotuksen verran ei tämä tarkoita, että kaikissa niissäkään hinnat olisivat nousseet 1,2 prosenttia. Tarkastelemalla hyödykeluokkien määrän mukaan (kuvio 3) havaitaan, että palveluissa hinnat nousivat ALV:n verran tai enemmän vain noin 54 prosentissa yleiseen ALV-kantaan kuuluvista palveluista. 1 Jalostetuissa elintarvikkeissa vastaava luku oli 42 prosenttia ja tavaroissa 45 prosenttia. Esimerkiksi tavaroissa tuotteiden kuukausimuutokset vaihtelivat syyskuussa -10 prosentin ja 12 prosentin välillä.2 Tuotteen hinnanmuutos kuluttajahintaindeksissä ei myöskään kerro mitään yksittäisten yritysten erilaisista hintamuutoksista.

Kuvio 3Kuvassa esitetään palveluiden määrä, joissa kuukausimuutos oli yhtä suuri tai suurempi kuin 1,2 prosenttia vuodesta 2020 lokakuuhun 2024. Syyskuussa 2024 nähtiin selkeä nousu suhteessa aiempaan, mutta lokakuussa palattiin normaalille tasolle.

Hinnannosto ainakin tämän indikaattorin mukaan ajoitettiin palveluissa syyskuulle, ei ennakkoon elokuulle tai jälkikäteen lokakuuhun (kuvio 3). Toki on mahdollista, että hintoja nostetaan pienemmissä erissä, osassa hyödykkeitä hinnat nousevat vasta vuoden vaihteessa tai sitten kun kysyntä elpyy.

Tammikuussa alennettu 10 prosentin arvonlisäverokanta nousee 14 prosenttiin (pl. sanoma- ja aikakausilehdet) ja intiimihygienian ALV:a alennetaan 25,5 prosentista 14 prosenttiin. Laskennallisesti tammikuun ALV-muutosten vaikutus kuluttajahintoihin on noin 0,2 prosenttiyksikköä, mutta hintavaikutusten odotetaan tällöinkin vaihtelevan paljon. Hintojen nostaminen matkailussa ja tapahtumissa riippuu enemmän kysynnästä kuin esimerkiksi reseptilääkkeissä.

Tässä teemakehikossa esitetyt arviot eivät kerro syy-seuraussuhteesta, vaan hintojen nousun taustalla voi olla myös muita tekijöitä kuin veronnousu, kuten esimerkiksi energian hinnanvaihtelusta nähtiin. Palveluiden hinnoissa on muutenkin eniten nousupaineita jäljellä. Kunnollisen kontrafaktuaalin puuttuminen ja esimerkiksi tavaroiden kausivaihtelun viime vuosien muutokset vaikeuttavat arviointia.


1 Hinnat nousivat syyskuussa 82 prosentissa yleisen ALV-kannan palveluita.    

2 Tavaroissa on paljon tuotekohtaista kausivaihtelua.    

1.4Palkat ja tulot

Palkkojen nousuvauhti lähivuosina riippuu lähiaikoina solmittavista uusista työehtosopimuksista. Nimellispalkkojen nousuvauhdin odotetaan ylittävän inflaation. Kotitalouksien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa vuonna 2024, kun kuluttajahintojen nousu laantuu. Vuonna 2025 ostovoiman kasvu hidastuu selvästi heikon työllisyystilanteen, sosiaalietuuksien leikkausten sekä arvonlisäverokantojen noston niukentaessa kotitalouksien käytettävissä olevia reaalituloja.

Nimellispalkkojen nousuvauhti hidastui vuoden 2024 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttiin viime vuoden 4,0 prosentista. Kolmannella vuosineljänneksellä palkat kasvoivat 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Hidastuminen oli seurausta sopimuspalkkojen nousuvauhdin pienenemisestä, sillä palkkaliukumat suurenivat. Lisäksi viime vuonna maksetut kertapalkkiot nostavat vertailuajankohdan palkkoja. Erityisesti paikallishallinnon sektorilla sopimuspalkkojen nousuvauhti hidastui, mutta muillakin julkisen ja yksityisen sektorin toimialoilla maksettiin yleisesti viime vuotta pienempiä sopimuspalkkoja. Toimialoista etenkin kiinteistöpalveluiden ja kaupan sekä sosiaalipalveluiden ansioiden nousuvauhti hidastui viime vuoteen verrattuna. Reaalipalkat nousivat alkuvuonna puolitoista prosenttia, sillä ansiotason nousu ylitti inflaation neljänä peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

Kuvassa esitetään kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksien vuosimuutokset vuosina 2005–2027. Kuluttajahintojen nousu on selvästi ylittänyt ansiotason kasvun viime vuosina, mutta ennustejaksolla ansiotaso kasvaa nopeammin kuin kuluttajahinnat. Nimellisten ansioiden nousuvauhti hidastuu ennusteen mukaan vuoteen 2023 verrattuna, jolloin ansiotasoindeksi kasvoi nopeimmin yli vuosikymmeneen.

Kaksivuotiset työehtosopimukset loppuvat vuoden 2024 lopussa tai vuoden 2025 alkupuolella hyvin monella yksityisen ja julkisen sektorilla toimialalla. Solmittujen sopimusten korotukset olivat vuonna 2023 yleisimmin noin 4,5 prosenttia vuositasolla. Vuonna 2024 sopimuskorotusten vuosivaikutus on noin puolitoista prosenttiyksikköä, sillä edellisenä vuotena maksettuja kertapalkkioita ei sisälly enää sopimuksiin. Lisäksi ansioita nostaa lisääntyvä palkkaliukuma. Monella alalla sopimuskorotukset ajoittuvat vuotta 2023 aikaisemmiksi. Paikallishallinnossa korotukset ovat muuta taloutta selvästi suurempia myös vuonna 2024. Nimellisansiot nousevat vuonna 2024 noin kolme prosenttia.

Reaalipalkat laskivat vuodesta 2021 vuoteen 2023 runsaat 6,5 prosenttia. Tämä reaalinen ansiotasokuilu ei kuroudu vielä umpeen parina seuraavana vuotena. Vuosille 2025–2027 ei ole montakaan työehtosopimusta voimassa, joten reaaliansioiden nousuoletus koko taloudessa kytkeytyy ennustettuun vaimeaan tuottavuuden kasvuun. Paikallishallinnon korotukset jatkuvat suurina vuonna 2025. Nimellisansioiden ennustetaan lisääntyvän keskimäärin runsaat kolme prosenttia vuodessa vuosina 2025–2027. Rakenteelliset tekijät viittaavat maltillisiin nimellispalkkapaineisiin, sillä työttömyys on rakenteellista tasoaan suurempaa.

Palkkasumma lisääntyi alkuvuonna puolitoista prosenttia. Palkkasummaa nostivat käytännössä pelkästään ansioiden kohentuminen, sillä työllisten määrä supistui. Nopeinta palkkasumman nousu oli julkisella sektorilla, varsinkin paikallishallinnossa. Yksityisellä sektorilla palkkasumma lisääntyi rahoitus- ja vakuutus- sekä sote-palveluissa, mutta supistui rakentamisessa työllisyyden laskun vuoksi.

Palkkasumman kehitykseen vaikuttaa nimellisansioiden lisäksi työllisyyden kokonaiskehitys ja sen uudelleenkohdentuminen eri aloille. Työllisyyden supistuessa palkkasumman ennakoidaan vuonna 2024 lisääntyvän noin kaksi prosenttia, samalla kun nimellisansioiden nousuvauhdin odotetaan hidastuvan. Vuonna 2025 ansioiden nousuvauhdin odotetaan nopeutuvan tästä vuodesta ja työllisyyden lisääntyvän hieman, joten palkkasumma lisääntyy noin neljä prosenttia. Vuosina 2026 ja 2027 ansioiden nousuvauhdin odotetaan säilyvän noin kolmessa prosentissa, mutta työllisyyden lisääntyvän keskimäärin runsaan prosentin vuodessa. Näillä oletuksilla palkkasumma lisääntyy noin neljä ja puoli prosenttia vuodessa vuosina 2026 ja 2027.

Palkansaajien reaalinen ansiotaso on kääntynyt kasvuun vuoden 2024 aikana, mutta samaan aikaan palkkasumman kasvu on hidastunut heikon työllisyystilanteen takia. Asuntolainakannan keskikorko kääntyi laskuun kesällä 2024 ja lainakorkojen laskun odotetaan jatkuvan myös vuonna 2025, mikä hieman helpottaa asuntovelallisten kotitalouksien tilannetta.

Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo muodostuu pääosin palkansaajakorvauksista, omaisuus- ja yrittäjätuloista sekä saaduista rahamääräisistä sosiaalietuuksista, joissa ovat mukana myös saadut eläkkeet. Reaalituloa vähentävät maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut sekä yksityisen kulutuksen hintojen nousu. Käytettävissä oleva reaalitulo kasvoi melko tasaisesti vuoteen 2021 saakka, mutta vuonna 2022 kuluttajahintojen äkillinen nousu pienensi reaalituloja noin kahdella prosentilla.

1 Maksettujen verojen ja sosiaaliturvamaksujen kontribuutio sekä yksityisen kulutuksen hinta esitetään kuviossa vastakkaismerkkisinä, sillä niiden kasvu pienentää kotitalouksien käytettävissä olevaa reaalituloa.

Kotitalouksien yhteenlaskettua ostovoimaa mittaavan käytettävissä olevan reaalitulon ennakoidaan kasvavan noin kaksi prosenttia vuonna 2024. Ostovoimaa on kasvattanut etenkin inflaation nopea hidastuminen, jonka seurauksena yksityisen kulutuksen hintojen nousu jää huomattavasti edellisiä vuosia matalammaksi. Lisäksi ostovoimaa nostavat eläkkeiden suurten indeksikorotusten ajama saatujen rahamääräisten sosiaalietuuksien voimakas kasvu sekä maksettujen sosiaaliturvamaksujen pieneneminen työttömyysvakuutusmaksun laskun seurauksena.

Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu hidastuu selvästi vuonna 2025. Rahamääräisten sosiaalietuuksien kasvu pysähtyy eläkkeiden indeksikorotusten pienentymisen ja sosiaalietuuksiin kohdistuvien leikkausten seurauksena. Yksityisen kulutuksen hintojen nousu kiihtyy hieman arvonlisäverokantojen nostojen seurauksena, mikä heikentää kotitalouksien ostovoimaa. Ostovoimaa kasvattaa palkkasumman kasvu, joka johtuu ensisijaisesti keskiansioiden noususta.

Vuonna 2026 ostovoiman ennakoidaan paranevan, kun työllisyyden ja palkkasumman kasvu kiihtyy.

Taulukko 9. Palkansaajien ansiotasoindeksi ja työkustannukset tuoteyksikköä kohti
 20232024*2025*2026*2027*
Muutos, %     
Sopimuspalkkaindeksi3,92,52,72,42,3
Palkkojen liukuminen yms. tekijät0,30,60,70,70,7
Ansiotasoindeksi4,23,13,43,13,0
Reaalinen ansiotaso1-2,01,52,31,71,2
Palkkasumma5,01,94,04,54,4
Keskiansiot23,82,53,63,43,3
Työkustannukset tuoteyksikköä kohti koko kansantaloudessa35,51,33,12,73,1

1 Ansiotasoindeksi jaettuna kuluttajahintaindeksillä.

2 Laskettu jakamalla koko kansantalouden palkkasumma palkansaajien tehdyillä työtunneilla. Lukuihin vaikuttavat kansantalouden rakennemuutokset.

3 Palkansaajakorvaukset jaettuna bruttoarvonlisäyksen volyymilla perushintaan.

1.5Kulutus

Inflaation hiipumisesta ja laskevista lainakoroista huolimatta kotitaloudet ovat vähentäneet kulutustaan ja lisänneet säästämistä. Heikko työllisyystilanne painaa kuluttajien luottamusta, mutta korkotason laskiessa kertyneitä säästöjä aletaan vähitellen purkamaan ja yksityinen kulutus kääntyy noin prosentin kasvuun vuonna 2025. Julkista kulutusta hidastavat hallituksen sopeutustoimet.

Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ovat inflaation hiipuessa kääntyneet kasvuun vuonna 2024, mutta tämä ei ole näkynyt kotitalouksien kulutuksessa, joka on ollut laskusuuntaista kuluvan vuoden aikana. Kasvaneiden tulojen ja vähäisen kulutuksen seurauksena kotitalouksien säästäminen on kasvanut selvästi.

Vaikka kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuukin selvästi vuonna 2025, ennakoidaan yksityisen kulutuksen kääntyvän kasvuun korkotason laskun vähentäessä asuntovelallisten velanhoitorasitetta ja kertyneiden säästöjen ohjautuessa vähitellen kulutukseen. Kasvu nopeutuu vuonna 2026 työllisyystilanteen parantuessa.

Yksityisen kulutuksen hintojen arvioidaan nousevan noin prosentin vuonna 2024 energiahintojen laskiessa ja muiden hintojen noustessa edellisvuotta hitaammin. Arvonlisäverokantojen korotukset ja energiahintojen tasaantuminen nostavat yksityisen kulutuksen hintoja kaksi prosenttia vuonna 2025.

Kuluttajien luottamus oli keskimääräistä vahvempaa vuosina 2017-2018, mutta heikkeni vuosina 2019-2020. Luottamus vahvistui uudelleen vuonna 2021, mutta putosi koko 2000-luvun heikoimmalle tasolle Venäjän hyökkäyssodan alkaessa vuonna 2022. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on ollut vakaampaa kuin luottamus Suomen talouteen.

Kuluttajien luottamus on syksyn aikana hieman parantunut, mutta se on edelleen selvästi keskimääräistä heikompaa. Kuluttajat näkevät Suomen talouden tilanteen ja työttömyyden uhan erityisen synkkänä, mutta oman talouden tilanteen koetaan kuitenkin parantuneen alkuvuoteen verrattuna.

Yksityinen kulutus on vähentynyt vuoden 2024 aikana kulutuksen pudotessa etenkin toisella neljänneksellä selvästi ennakoitua enemmän. Lisäksi Tilastokeskuksen 18.9. julkistamassa aikasarjauudistuksessa kotitalouksien kulutusmenojen käypähintaista tasoa laskettiin vuodesta 2010 alkaen enimmillään noin 3,5 miljardia euroa vuodessa, mikä oli 2,7 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Euromääräisesti suurimmat aikasarjakorjaukset tulivat terveyspalveluihin.

Kestokulutustavaroiden kulutus laskee selvästi vuonna 2024 ja jää pienemmäksi kuin kertaakaan vuoden 2015 jälkeen. Henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat pysyneet niukkoina, eikä kysynnän siirtyminen käytettyjen autojen kauppaan ole täysin pystynyt korvaamaan uusien autojen vähäistä kulutusta. Kestokulutustavaroiden ostoaikeet kuluttajien luottamuskyselyssä ovat kuitenkin hieman kohentuneet syksyn aikana, mistä johtuen kestokulutustavaroiden kulutuksen odotetaan kääntyvän kasvuun vuonna 2025.

Kotitalouksien kulutusmenot ovat kasvaneet nopeimmin vuosina 2005-2007 sekä 2010-2011, jolloin kulutus kasvoi 3-4 prosentin vuosivauhdilla. Kulutus on laskenut eniten finanssikriisissä vuonna 2009 ja covid-pandemian alkaessa vuonna 2020. Palveluiden kulutus muodostaa yli puolet kotitalouksien kulutuksesta, joten sen kasvuvaikutus on useimpina vuosina ollut suurin. Etenkin covid-pandemian alkaessa vuonna 2020, juuri palveluiden kulutuksen romahtaminen veti kulutusta alaspäin.

Lyhytikäisten tavaroiden, kuten elintarvikkeiden, energian ja polttoaineiden kulutus laski 3,5 prosenttia vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä, mikä on suurin yksittäinen pudotus 2000-luvulla. Aiemmin hyvin tasaisesti kehittynyt lyhtyikäisten tavaroiden neljännesvuosittainen kulutus on muuttunut poikkeuksellisen epätasaiseksi vuodesta 2020 alkaen, mikä hankaloittaa koko yksityisen kulutuksen ennakointia. On epäselvää mistä suuret vaihtelut johtuvat, mutta energian kulutuksen siirtyminen yhä enenevässä määrin pörssisähkön kaltaisiin hinnaltaan volatiileihin tuotteisiin saattaa olla yksi osasyy.

Palveluiden kulutus on kehittynyt ennakoitua heikommin vuonna 2024 ja kulutus jää edellisen vuoden tasolle. Vuonna 2025 palveluiden kulutuksen odotetaan kääntyvän kasvuun kuluttajien luottamuksen kohentuessa.

Kotitalouksien nettosäästämisaste on ollut 2000-luvulla negatiivinen vuosina 2007-2008. Suurimmillaan säästämisaste on ollut vuosina 2009-2010 sekä 2020-2021, jolloin säästämisaste on noussut jopa 4 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi tasaisesti vuoteen 2021 asti, jolloin velkaantumisaste oli 132 %. Velkaantumisaste laski selvästi vuonna 2023, kun lainojen korot kääntyivät nousuun.

Kotitalouksien säästämisasteet ovat kansantalouden tilinpidon aikasarjauudistuksen seurauksena nousseet selvästi aiempaa korkeammiksi vuodesta 2010 alkaen. Nettosäästämisasteen keskimääräinen taso finanssikriisin jälkeen on nyt noin kaksi prosenttia, kun se ennen aikasarjauudistusta oli alle prosentin.

Vuonna 2024 säästämisaste nousee lähes neljään prosenttiin kotitalouksien kulutuksen vähentyessä. Vuosina 2025-2027 säästämisaste laskee kohti kahta prosenttia kulutuksen elpyessä.

Kotitalouksien velkaantumisaste laski hyvin nopeasti vuonna 2023, kun uusien asuntolainojen nostot vähenivät. Korkotason laskusta huolimatta asuntolainojen kysyntä on ollut nihkeää myös kuluvan vuoden aikana, mistä johtuen velkaantumisaste laskee myös vuonna 2024. Velkaantumisaste kasvaa hieman vasta vuonna 2025 kun korkotaso on laskenut jo selvästi ja asuntolainojen kysyntä piristyy.

Julkinen kulutus kasvoi 3,4 prosenttia vuonna 2023. Julkisen kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan kuluvana vuonna n. 1,2 prosenttiin, supistuvan vuonna 2025 0,5 prosenttia ja vuonna 2026 edelleen 0,4 prosenttia. Kulutusmenojen kehitystä jarruttavat mm. hallituksen säästötoimet ja hyvinvointialueiden omat pysyvät sopeutustoimet.

Julkisen kulutuksen arvoa nostaa ennustevuosina pääasiassa hintojen kasvu. Julkisen sektorin ansiokehitystä vauhdittavat kunta- ja hyvinvointialoille sovitut palkkausjärjestelmien kehittämisohjelmat sekä hyvinvointialueiden palkkojen yhtenäistämiseen liittyvä sopimus. Näiden kehittämisohjelmien oletetaan pitävän paikallishallinnon ansiokehityksen yleistä ansiokehitystä ripeämpänä vuoteen 2027 saakka. Julkisen sektorin palkkasopimukset päättyvät keväällä 2025, joten tulevien vuosien palkkaratkaisut selviävät vasta myöhemmin.

Taulukko 10. Kulutus
 20232024*2025*2026*2027*Osuus vuonna 2023
Volyymin muutos, %      
Yksityinen kulutus0,3-0,41,21,81,6100,0
    kotitaloudet0,4-0,51,21,81,695,8
        kestokulutustavarat-3,3-5,42,63,63,37,0
        puolikestävät kulutustavarat-3,5-1,01,62,52,27,2
        lyhytikäiset tavarat-1,50,30,51,41,229,0
        palvelut2,2-0,21,41,71,552,6
    voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus-2,90,91,11,81,53,9
Julkinen kulutus3,41,2-0,5-0,40,1 
Kulutus yhteensä1,30,10,71,01,1 
Muutos, %      
Yksityisen kulutuksen hinta4,61,22,12,02,0 
Julkisen kulutuksen hinta6,02,93,43,33,3 
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo4,83,22,83,23,3 
Kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo0,22,00,71,21,2 
Prosenttia      
Kulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen (käypiin hintoihin)77,578,177,677,377,1 
Kotitalouksien säästämisaste1,33,73,22,72,3 
Kotitalouksien velkaantumisaste1125,4123,0124,2125,4126,6 

1 Kotitalouksien velat vuoden lopussa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

1.6Investoinnit

Rakentaminen toipuu syvästä kuopasta, mutta asuntorakentamisen nousu on hidasta. Energiasiirtymä vauhdittaa yritysten ja puolustushankinnat julkisen sektorin investointeja.

Investointien lasku on jatkunut vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Suurin lasku investoinneissa on tapahtunut asuinrakentamisessa. Tänä vuonna myös kone- ja laiteinvestoinnit ovat vähentyneet selvästi. Rakentamisessa pohja on kuitenkin luultavasti saavutettu ja muussa kuin asuinrakentamisessa on ollut jo kasvua alkuvuodesta. Koneissa ja laitteissa lasku jäänee lyhytaikaiseksi ja investoinnit kasvavat selvästi energiasiirtymän ja puolustusinvestointien vetämänä. Vuonna 2024 investoinnit vähenevät yhteensä 5,6 prosenttia, mutta ensi vuonna niiden odotetaan kasvavan 7,4 prosenttia, vuonna 2026 2,6 prosenttia ja 4,1 prosenttia vuonna 2027.

Rakentamisen, kone- ja laiteinvestointien sekä T & K –investointien määrän muutos sekä niiden kasvuvaikutukset. Ennustejakson alussa yhteenlasketut investoinnit kasvavat, mutta lopussa kasvu hidastuu.

Asuinrakennusinvestoinnit ovat vähentyneet huipustaan vuoden 2022 alussa noin 36 prosenttia. Vuoden 2024 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana asuntorakentaminen on edelleen laskenut, mutta vaikuttaa siltä, että pohja on saavutettu. Asuntorakentaminen vähenee vuonna 2024 yhteensä 12 prosenttia, mutta ensi vuonna sen odotetaan kasvavan noin 5 prosenttia. Markkinaehtoisen asuinrakentamisen aloitukset ovat edelleen erittäin vähäisiä, ja asuntojen uudisrakentamista ylläpitää tällä hetkellä valtion korkotuettu asuntorakentaminen. Koko asuntorakentamista tukee myös korjausrakentaminen, vaikka sekin on vähentynyt.

Merkkejä paremmasta on kuitenkin näkyvissä. Asuntomarkkinoiden elpyminen on alkanut, kun korot ovat laskeneet. Kauppamäärät ovat lähteneet hienoiseen nousuun ja asuntojen hinnoissa ainakin lasku on pysähtynyt. Asunnoille pitäisi myös olla kysyntää, sillä maan sisäinen muuttoliike ja vilkas maahanmuutto kasvattavat asuntojen tarvetta. Tällä hetkellä rakennetaan selvästi vähemmän kuin mitä pidemmän aikavälin tarve on. Asuntorakentamisen toipuminen kuitenkin kestää jonkin aikaa, sillä valmiita asuntoja on edelleen myymättä viime vuosien vilkkaan rakentamisen jäljiltä ja uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on edelleen liian suuri, jotta uudet asunnot kävisivät tarpeeksi hyvin kaupaksi.

Uudisrakentaminen on vähentänyt koko talouden toimeliaisuutta. Uudisrakentamista ovat vähentäneet sekä asuinrakentamisen lasku että muunkin talonrakentamisen vähentyminen.

Muun rakentamisen tilanne on parempi kuin asuinrakentamisen, vaikka sekin on vähentynyt selvästi. Vuoden 2024 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana muu talonrakentaminen on kääntynyt lievään kasvuun. Muu talonrakentaminen vähenee tänä vuonna 5 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna 6 prosenttia. Rakentamisen toipumista vauhdittaa energiasiirtymään liittyvä rakentaminen sekä hallituksen investointiohjelma. Vihreän siirtymän investointisuunnitelmia on tiedossa lähes 270 miljardin euron edestä Suomeen. Suurin osa näistä suunnitelmista jää toteutumatta, mutta ensi vuodelle on tiedossa varsin paljon hankkeita, joista merkittävä osa on jo aloitettu tai päätetty. Toteutuvia hankkeita ovat erityisesti datakeskus-, tuulivoima- ja akkuinvestoinnit.

Energiasiirtymään liittyvät investoinnit kasvattavat myös erityisesti kone- ja laiteinvestointeja. Tänä vuonna nähty lasku kone- ja laiteinvestoinneissa onkin jäämässä väliaikaiseksi. Edullinen energia on tehnyt Suomesta houkuttelevan investointikohteen ja energiasiirtymän lisäksi kasvua tulee digitalisaatioon ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyvistä satsauksista. Kone- ja laiteinvestointeja lisäävät myös puolustusinvestoinnit ja lähivuosina erityisesti hävittäjähankinnat. Investointien suuruuteen ja niiden ajoittumiseen liittyy suurta epävarmuutta. Lisäksi investointeihin vaikuttavat myös aseapupaketit Ukrainalle, koska ne näkyvät negatiivisina investointeina kansantalouden tilinpidossa. Erityisesti vuodelle 2025 on tulossa reipas investointien kasvu sekä puolustus- että vihreän siirtymän investoinneista.

Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit sekä ohjelmisto- ja tietokantainvestoinnit ovat olleet kasvutrendissä, vaikka viime vuonna nähtiin väliaikainen lasku. Kasvu jatkuu, sillä Suomella on tavoite nostaa tutkimus- ja kehitysrahoitus 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta tukevat julkisen T&K-rahoituksen kasvu, vuoden 2023 alussa voimaan tullut T&K-menojen verovähennysoikeus sekä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä maksettavat tuet ja lainat. Tutkimus- ja tuotekehitystä lisää myös teknologian kehitys, joka kannustaa yrityksiä panostamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Rakentamisen, kone ja laiteinvestointien sekä T & K –investointien määrä suhteessa kokonaistuotantoon.

Julkiset investoinnit kasvavat tänä vuonna, vaikka alijäämät rajoittavat valtion ja kuntien investointimahdollisuuksia. Valtion investointeja kasvattavat rajavalvonnan ja maanpuolustuksen vahvistaminen sekä EU:n investointirahoitus. Lisäksi T&K-rahoituslaki nostaa merkittävästi valtionhallinnon investointeja vuosina 2024–2030. Vuonna 2025 ilmavoimien monitoimihävittäjien ensimmäiset luovutukset lisäävät julkisia investointeja huomattavasti, ja korkea taso säilyy useita vuosia. Paikallishallinnon investointipaineet pysyvät korkeina väestön muuttoliikkeen ja rakennuskannan korjaustarpeiden vuoksi. Toisaalta kohonneet kustannukset ja rahoituskulut hidastavat investointeja. Hallituksen päätöksillä on merkittävä vaikutus julkisten investointien kehitykseen.

Taulukko 11. Kiinteät investoinnit pääomatavaratyypeittäin
 20232024*2025*2026*2027*Osuus vuonna 2023
Volyymin muutos, %      
Talorakennukset-14,5-8,95,55,65,145,4
    asuinrakennukset-20,8-12,05,07,06,025,6
    muut talorakennukset-4,8-5,06,04,04,019,8
Maa- ja vesirakennukset-13,6-2,04,02,02,09,7
Koneet ja laitteet0,2-3,915,0-2,04,024,6
T&K-investoinnit1-3,8-2,04,03,03,020,3
Yhteensä-9,0-5,67,42,64,1100,0
    yksityiset-10,1-8,15,34,24,882,5
    julkiset-3,66,015,9-2,91,217,5
Investointien hinta, yhteensä4,80,51,22,12,0 
Investointien osuus BKT:sta (käypiin hintoihin), %      
Kiinteät investoinnit23,222,722,923,423,2 
    yksityiset19,117,918,318,819,1 
    julkiset4,04,84,64,64,0 

1 Sisältää myös muut henkiset omaisuustuotteet ja kasvatettavat varat.

1.7Kotimainen tuotanto

Kokonaistuotanto on kääntymässä kasvuun. Käänne on seurausta jalostuksen kohenevasta kehityksestä.

1.7.1BKT ja tuottavuus

Talouden tuotannon kasvu käynnistyi alkuvuonna 2024 viime vuoden loppupuoliskon taantuman jälkeen. Kokonaistuotanto on lisääntynyt vuoden jokaisella vuosineljänneksellä. Heinä-syyskuussa koko talouden arvonlisäys oli prosentin suurempi kuin viime vuoden lopulla. Rakentamista lukuun ottamatta päätoimialojen arvonlisäys oli kolmannella vuosineljänneksellä viime vuoden loppua suurempaa. Rakentamisen tuotanto on supistunut yhtäjaksoisesti vuodentakaisesta kahden vuoden ajan eikä nopeaa käännettä ole nähtävissä.

Teollisuuden sekä rakentamisen tuotanto laskee tänä vuonna ja kääntyy sitten nousuun. Palveluiden ja alkutuotannon eli maa- ja metsätalouden tuotanto kasvu jatkuu ennustevuosina.

Talouden tuottavuuden kehitys on heikkoa. Vuosina 2022 ja 2023 arvonlisäys tehtyä työtuntia kohden supistui keskimäärin runsaat puoli prosenttia vuodessa. Vuonna 2024 tuottavuus on lisääntynyt noin puoli prosenttia. Erityisesti alkutuotannossa mutta myös teollisuudessa tuotantoa on kertynyt työtuntia kohden viime vuotta enemmän. Palveluiden tuottavuus heikentyy yhtäjaksoisesti toista vuotta. Suhdanneluonteisesti työn tuottavuus paranee varsinkin vuonna 2025, kun tuotanto lisääntyy ennen kuin työvoimaa tarvitaan merkittävämmin lisää. Vuosina 2026 ja 2027 tuottavuuden kasvu hidastuu uudestaan tuotannon kasvun hiipuessa.

Vuonna 2024 kokonaistuotanto vähenee edelleen. Teollisuustuotanto kärsii yhä vaimeista vientimarkkinoista, joiden seurauksena uusien tilausten arvo on supistunut. Lisäksi tuotantoa vähensivät myös alkuvuoden lakot. Rakentamisen jyrkkä lasku on päättymässä, mutta vuositasolla rakentaminen on selvästi vähäisempää tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2024 koko talouden arvonlisäys supistuu 0,2 prosenttia, sillä jalostustoimialojen tuotanto vähenee viime vuoden tahtiin. Tuotantoa ylläpitävät eräiden toimialojen palvelu- ja varsinkin alkutuotanto.

Kuvassa esitetään Suomen kokonaistuotannon ja toimialojen vuosimuutokset sekä kontribuutiot kasvuun lyhyellä aikavälillä. Toimialoja ovat alkutuotanto, jalostus ja palvelut. Suomen kokonaistuotanto elpyy ennustejakson alussa ja tasaantuu sen lopulla.

Tuotannon odotetaan elpyvän vuodesta 2025 alkaen vientikysynnän vauhdittaman teollisuustuotannon lisäksi myös korkojen laskun mahdollistaman rakentamisen elpymisen ja sitäkin kautta syntyvien palveluiden kautta. Vuodelle 2025 ennakoidaan 1,3 prosentin kasvuvauhtia ja vuodelle 2026 tämän vuosituhannen keskimääräistä, 1,5 prosentin kasvua. Vuonna 2027 kokonaistuotannon kasvun arvioidaan uudestaan hidastuvan 1,3 prosenttiin.

Teollisuuden, rakentamisen, palveluiden ja kaupan alan liikevaihto on supistunut vuoden 2022 jälkeen palvelualoja lukuun ottamatta. Tuoreimmat tiedot viittaavat liikevaihtojen laskun tasaantumiseen tai kasvuun.

1.7.2Toimialat

Vaikeasta alkuvuodesta huolimatta teollisuuden näkymät ovat hieman parantuneet. Teollisuuden arvonlisäys on kuluvan vuoden osalta lievästi negatiivinen ja sen odotetaan kasvavan ensi vuoden aikana noin kolme prosenttia. Arvonlisäyksen kasvu tasoittuu vuodesta 2026 lähtien noin kahteen prosenttiin. Etenkin loppuvuosi on ollut teollisuuden osalta varsin lupaava, kun vuoden kolmannella neljänneksellä kasvua on nähty useilla merkittävimmillä teollisuuden aloilla. Teollisuustuotannon arvonlisäyksen volyymi on kasvanut etenkin metsä- ja kemianteollisuuden alalla.

Liikevaihdon kehitys on kuitenkin ollut teollisuuden alalla verrattain maltillista ja isossa kuvassa tässä ei ole juurikaan kasvua. Myös teollisuuden uudet tilaukset ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla syksyn aikana. Teollisuustuotanto on kärsinyt vuoden alkupuoliskon aikana vientimarkkinoiden heikkoudesta ja alkuvuoden lakoista. Teollisuuden vientiliikevaihdon loppuvuoden yläsuuntainen kehitys antaa kuitenkin varovaisia merkkejä paremmasta.

Metsäteollisuuden tuotanto ja liikevaihto ovat syksyllä kasvaneet vuodentakaiseen verrattuna. Kehitys on ollut verrattain positiivista, vaikka metsäteollisuuden viennin päämarkkinoilla Saksassa ja laajemmin Euroopassa kasvunäkymät ovat hieman aiempaa heikommat. Myös kemianteollisuuden alalla tuotanto ja uudet tilaukset ovat vuodentakaiseen verrattuna kasvussa, vaikka liikevaihto onkin vähentynyt. Vastaavasti metalliteollisuuden alalla tuotanto ja uudet tilaukset ovat syksyllä laskeneet vuodentakaiseen verrattuna. Metalliteollisuuden liikevaihto on kuitenkin heikon alkuvuoden jälkeen ollut lievästi kasvava. Teollisuuden volyymi on kuitenkin syksyn aikana kasvanut, etenkin metsä- ja kemianteollisuuden ajamana.

Teollisuustuotannon määrän lasku on loppunut päätoimialoilla kemianteollisuutta lukuun ottamatta. Metsäteollisuuden tuotanto on lisääntynyt jo vuoden ajan ja metalliteollisuuden tuotanto lisääntyy. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon määrän lasku on päättynyt.

Rakentamisen arvonlisä on tippunut jyrkästi vuoden 2022 alun jälkeen ja tuotannon taso on nyt noin neljänneksen alempana kuin ennen taantuman alkua. Tänä vuonna rakentamisen lasku on kuitenkin pysähtynyt ja toipumisen odotetaan alkavan ensi vuonna. Rakentamisen liikevaihto on jo ollut kasvussa ja erittäin heikot rakentamisen näkymät ovat hieman parantuneet. Vuonna 2024 rakentaminen on kuitenkin vuositasolla vielä noin kahdeksan prosenttia viimevuotista alempi, ensi vuonna rakentamisen arvonlisäys kasvaa vajaa viisi prosenttia ja kasvu nopeutuu vuonna 2026. Rakentamisen toipumista tukevat asuntorakentamisen elpyminen sekä energiasiirtymään liittyvät investoinnit.

Rakennusalan luottamus on kahden vuoden laskun jälkeen tasaantunut ja hieman kohentunut, mutta yhä alalla on enemmän yrityksiä, jotka arvioivat näkymien olevan negatiivisia. Myös rakennusalan tuotannon lasku on hidastunut. Tuotanto kuitenkin vähenee edelleen.

Kaupan toimialoilla vuosi 2024 on ollut hyvin heikko. Kaupan myynnin määrä on tammi-lokakuussa vähentynyt kolme prosenttia. Syyskuussa tapahtunut yleisen arvonlisäverokannan nosto näkyi kaupassa myynnin määrän selvänä laskuna, eikä lokakuun myynti ollut juurikaan parempi. Koko vuoden 2024 osalta kaupan arvonlisäyksen ennustetaan laskevan selvästi, sillä arvonlisäveron nosto vaikeuttaa kaupan näkymiä myös loppuvuoden osalta.

Muissa yksityisissä palveluissa kuluva vuosi on ollut myös heikko ja myynnin määrä on vähentynyt tammi-lokakuussa 0,7 prosenttia. Syyskuun arvonlisäveron nosto laski muiden palveluiden myynnin määrää selvästi ja lokakuun kysyntä jäi myös varsin vaisuksi.

Yksityisten palvelujen arvonlisäys jää vuonna 2024 edellisvuotta matalammaksi. Sen sijaan julkisten palvelujen volyymin arvioidaan kasvavan vuonna 2024 selvästi, jolloin koko palvelujen arvonlisäys pysyy edellisvuoden tasolla.

Palvelualan luottamus on kohentunut hieman vuoden ajan. Palvelualan tuotanto on pysynyt kasvussa yksittäisiä kuukausia lukuun ottamatta ja tukenut koko talouden tuotantoa.

Muiden yksityisten palvelualojen luottamus Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrissa koheni marraskuussa. Etenkin lähikuukausien myyntiodotukset ovat nousseet palveluissa. Sen sijaan vähittäiskaupan luottamus oli edelleen varsin heikkoa.

Vuonna 2025 palveluiden arvonlisäys kasvaa puoli prosenttia ja vuonna 2026 noin prosentin, kun korkotason lasku ja suhdannetilanteen paraneminen teollisuudessa ja rakentamisessa lisäävät yksityisten palvelujen kysyntää.

Taulukko 12. Tuotanto toimialoittain
 20232024*2025*2026*2027*Osuus vuonna 20231
Volyymin muutos, %      
Teollisuus2,1-0,13,02,01,521,1
Rakentaminen-15,7-8,24,67,02,76,2
Maa- ja metsätalous-8,15,22,51,20,72,6
Teollisuus ja rakentaminen-2,0-2,03,43,11,827,3
Palvelut0,40,20,51,01,170,1
Tuotanto yhteensä perushintaan-0,5-0,21,31,51,3100,0
Bruttokansantuote markkinahintaan-1,2-0,31,61,51,5 
Kansantalouden työn tuottavuus-0,80,40,90,40,2 

1 Osuus käypähintaisesta tuotannosta perushintaan.

1.8Työmarkkinat

Työmarkkinoiden kehityksessä käänne parempaan siirtyy vuoteen 2025. Työttömyys jää rakenteellista tasoaan korkeammaksi.

Työmarkkinoiden käänne parempaan siirtyy ensi vuoteen. Työllisten määrä on trendihavaintojen mukaan ollut syksyllä 2024 noin 26 000 henkeä pienempi kuin vuodenvaihteessa. Lisäksi työttömien määrän trendi on yhä vahvasti nouseva. Työllisten määrän laskuun vaikuttivat vahvimmin työllisyyden vähentyminen teollisuudessa ja rakentamisessa sekä elinkeinoelämän palveluissa. Laskua hidasti työllisyyden kasvu terveys- ja sosiaalipalveluissa. Työtuntien määrä supistui työllisten määrää vähemmän, vaikka osa-aikaisten työllisten määrä supistui.

Avoimien työpaikkojen määrä on laskenut sekä Tilastokeskuksen että työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan jyrkästi viimeisen kahden vuoden ajan eikä lasku ole vielä tasaantunut.

Vuonna 2024 työllisten määrä vähentyy prosentin, sillä työvoiman kysyntä on heikkoa talouden vaimeuden vuoksi. Avoimia työpaikkoja on tänä vuonna ollut viime vuotta vähemmän palveluissa ja teollisuudessa. Lisäksi yritykset suunnittelevat työllistävänsä selvästi vähemmän ihmisiä varsinkin rakennustoiminnassa ja vähittäiskaupan alalla. Rakentamisen työllisiä on yhä selvästi vuotta 2023 vähemmän. Osaavan työvoiman yleinen puute saa yritykset kuitenkin pitämään jossain määrin kiinni työntekijöistään, sillä taloudessa on toipumisen merkkejä. Lisäksi paikallishallinto työllistää lisää varsinkin terveydenhuoltoon. Työllisyyden laskun ja lomautusten suuren määrän vuoksi työtuntien määrä supistuu selvästi koko taloudessa.

Vuonna 2025 talouden voimistuva toipuminen kääntää työvoiman kysynnän kasvuun. Lisääntynyt maahanmuutto tukee työvoiman tarjontaa suuren työttömien määrän lisäksi. Vielä vaimean talouskasvun vuoksi hallituksen työllisyyttä tukevien politiikkatoimien ei odoteta merkittävästi lisäävän työllisten määrää, vaikka ne työn tarjontaa tukevatkin. Työllisten määrä lisääntyy keskimäärin 0,2 prosenttia, sillä työllisyydessä käänne parempaan tapahtuu vasta vuoden varrella.

Vuosina 2026 ja 2027 talouden kasvu on julkisen talouden sopeutuksesta huolimatta varsin vahvaa ja työllisyys lisääntyy keskimäärin noin prosentin verran vuosittain. Työllisyyden kasvu on laaja-alaista ja sitä tukee myös hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet, joista ensimmäiset astuivat voimaan vuonna 2024. Vuonna 2027 toimet lisäävät työllisten määrää oletusten mukaan muutamalla kymmenellä tuhannella. 15–64 -vuotiaiden työllisyysaste nousee lähelle 73 prosenttia, mutta jää edellistä huippua vuonna 2022 matalammalle tasolle. Kysynnän ja politiikkatoimien lisäksi työllisyyden kasvua tukee myös lisääntyvä työikäinen väestö. Vuonna 2027 15-64 vuotiaita arvioidaan lisääntyneen maahanmuuton vuoksi olevan runsaat 60 000 henkilöä enemmän kuin syksyn ennusteessa. Vaikka kaikki maahan muuttavat eivät vielä ehdi työllistyä, työllisyysaste saavuttaa vuonna 2027 melkein edellisen huipun vuonna 2022.

Työllisyysaste ja työhön osallistumisaste (ikäryhmässä 15-64 vuotiaat) on erittäin korkealla. Tänä vuonna työllisyyden supistuminen laskee työllisyys- ja osallistumisasteita, mutta paraneva suhdanne nostaa niitä tulevina vuosina. Työttömyysaste päinvastoin nousee tänä vuonna ja laskee tulevina vuosina.

Työttömien määrä lisääntyi alkuvuonna laaja-alaisesti ja varsinkin rakennus- sekä asiantuntija-ammateissa. Miesten työttömyys kasvoi hieman naisten työttömyyttä enemmän. Erityisesti 35–44 vuotiaiden ikäryhmässä miesten työttömyys lisääntyi paljon samoin kuin naisten ikäryhmässä 25–34 vuotiaat. Työmarkkinoilla on siten paljon työvoimaa, noin 14 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman määrää on kasvattanut myös vilkas maahanmuutto.

Työttömyyden nousu jatkuu vuonna 2024 ja vaimeampana vuonna 2025. Erityisesti rakentamisen supistuminen lisää jalostuksen toimialan työttömyyttä. Myös teollisuudessa työllisyys supistuu korkealta tasolta. Työttömyysaste nousee keskimäärin lähes kahdeksaan ja puoleen prosenttiin koko taloudessa vuonna 2025.

Talouden ja työllisyyden kääntyminen kasvuun vuosina 2026 ja 2027 vähentää työttömyyttä, mutta ammattitaitoisen työvoiman osaamisvaatimukset hidastavat työttömyyden laskua. Työttömyysaste jää vuonna 2027 noin seitsemään ja puoleen prosenttiin, joka on noin puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin EU:n yhteisellä menetelmällä arvioitu rakenteellisen työttömyyden taso Suomessa.

Taulukko 13. Työvoimatase
 20232024*2025*2026*2027*
1 000 henkeä keskimäärin vuodessa     
Työikäinen väestö (15–74-vuotiaat)4 1314 1494 1704 1874 200
Työikäinen väestö (15–64-vuotiaat)3 4423 4673 4913 5103 524
Työvoima (15–74-vuotiaat)2 8092 8322 8442 8622 883
Työlliset (15–74-vuotiaat)2 6282 6002 6062 6372 669
    siitä 15–64-vuotiaat2 5322 5052 5102 5412 571
Työttömät (15–74-vuotiaat)204237238225215
Määrän muutos, 1 000 henkeä     
Työikäinen väestö (15–64-vuotiaat)2125241915
Työlliset (15–64-vuotiaat)6-2753030
Prosenttia     
Työllisyysaste (15–64-vuotiaat)73,672,371,972,472,9
Työllisyysaste (20–64-vuotiaat)77,976,676,376,877,4
Työttömyysaste (15–74-vuotiaat)7,28,38,47,97,4
1 000 henkeä vuoden aikana     
Maahanmuutto, netto5847454035

Väestöskenaarion oletukset

Tässä kehikossa tarkastellaan ennusteen taustalla olevan väestöskenaariota.

Ennusteen taustalla oleva työikäisen väestön kehitys on pitkään perustunut Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteessa työikäisen väestön ennustettiin jatkavaan laskuaan. Väestökehitys on kuitenkin viime vuosien aikana poikennut merkittävästi ennustetusta kehityksestä, kun vuosina 2022–2024 toteutunut nettomaahanmuutto on ollut poikkeuksellisen suurta edellisen väestöennusteen vuotuiseen 15 000 nettomaahanmuutto-oletukseen verrattuna. Vuoden 2023 aikana syntynyt ero toteutuneen työikäisen väestön määrän ja ennusteen välillä oli niin suuri, että valtiovarainministeriön kevään ja kesän ennusteissa käytettiin Eurostatin tuoreempaa vuonna 2023 laatimaa väestöennustetta.

Tilastokeskus julkaisi uuden väestöennusteen lokakuussa, jossa väestönkehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena. Nettomaahanmuutto on kasvanut pandemian jälkeen voimakkaasti ja poikennut merkittävästi viime vuosikymmenien kehityksestä. Nettomaahanmuuton jatkuminen nykyisellä tasolla on hyvin epävarmaa. Viimeisen havaintovuoden käytön sijaan epävarmuuteen voidaan vastata käyttämällä pidemmän aikavälin keskiarvoja.

Tilastokeskuksen tulevalle 50 vuodelle ennustama vuotuinen 40 000:n nettomaahanmuutto vastaa vuosien 2021–2024 kehitystä, kun tilapäisen suojelun nojalla Suomeen saapuneet ukrainalaiset jätetään pois tarkastelusta. Tilastokeskuksen oletus nettomaahanmuutosta on tasoltaan kuitenkin merkittävästi korkeampi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Edellisten 10 vuoden aikana keskimääräinen nettomaahanmuutto on ollut noin 25 000 henkeä vuodessa. Viime vuosina tapahtuneen nettomaahanmuuton kasvun jatkuminen tulevan vuosikymmenen ajan on epävarmaa. Ennusteeseen liittyvää epävarmuutta pyritään pienentämään laatimalla väestöskenaario, jossa pidemmän aikavälin nettomaahanmuutto-oletus perustuu edellisten 10 vuoden keskiarvoon ja johon kuluvan vuoden nettomaahanmuutto konvergoituu lineaarisesti ennustejakson aikana. Oletusmuutos muuttaa väestörakenteen kehitystä suhteessa Tilastokeskuksen ennusteeseen merkittävästi.

Muut väestön kehitystä ohjaavat oletukset, eli oletukset elinajanodotteesta, syntyvyydestä, ovat kansantalousosaston väestöskenaariossa samat kuin Tilastokeskuksen väestöennusteessa. Tulevaa väestökehitystä hidastaa matala syntyvyys. 2010-luvulla alkanut syntyvyyden lasku on jatkunut vuoden 2022 jälkeen, ja kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2023 1,26 eli alin koko mittaushistoriassa. Vuoden 2024 väestöennusteessa kokonaishedelmällisyyden oletetaan pysyvän arvossa 1,26.Kuvio esittää koko väestön määrän kehityksen vuosina 2023–2075 Tilastokeskuksen uudessa väestöennusteessa ja vuonna 2021 tehdyssä ennusteessa sekä kansantalousosaston väestöskenaariossa. Tilastokeskuksen uudessa väestöennusteessa väestön määrä kasvaa vuoteen 2075 saakka, kun edellisessä ennusteessa väestön määrä kääntyi laskuun 2030-luvun aikana. Kansantalousosaston väestöskenaariossa väestön määrä pysyy 2030- ja 2040-lukujen ajan liki muuttumattomana ja alkaa vähetä 2050-luvulla.

Ennusteen työikäistä väestöä (15–74-vuotiaat), määrää koskevat toteumatiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja sen mukaisiin tietoihin, joita jatketaan käytössä olevilla väestöennusteilla. Vuoden 2024 nettomaahanmuutto-oletus perustuu vuoden aikana kertyneisiin toteumatietoihin. Nykyiseltä tasoltaan nettomaahanmuutto laskee tasaisesti kohti pitkän aikavälin oletusta, saavuttaen sen vuonna 2029. Työikäisen väestön kehitys syksyn ja talven ennusteissa on esitetty kuviossa 2. Uudessa väestöskenaariossa työikäisen väestön määrä kasvaa suhdannejaksolla ja on vuonna 2028 noin 80.000 henkeä korkeammalla tasolla kuin edellisessä ennusteessa.

Kuvio esittää työikäisen väestön määrän ja nettomaahanmuuton kehitykset vuosina 2022–2029 VM:n joulukuun ennusteessa ja edellisessä syksyn ennusteessa. Edellisessä ennusteessa työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun vuoden 2025 jälkeen ja uudessa ennusteessa väestö kasvaa vuoteen 2029 saakka. Ero johtuu nettomaahanmuutosta, joka on korkeampi uudessa ennusteessa.

1.9Keskipitkän aikavälin näkymät 2028–2029

Keskipitkällä aikavälillä Suomen talouden odotetaan kasvavan 1,4 prosenttia vuosittain. Työllisyysaste nousee 73,9 prosenttiin vuonna 2029.

Keskipitkän aikavälin kehitysarvio perustuu arvioon potentiaalisen tuotannon kehityksestä, sillä sen ajatellaan määrittävän talouden kasvuedellytykset lyhyen aikavälin jälkeen.3 Potentiaalinen tuotanto viittaa talouden pitkän aikavälin kasvu-uraan tai kestävään, vakaan inflaation takaavaan tuotannon tasoon, joka on saavutettavissa talouden kapasiteetin ollessa normaalikäytössä.4

Keskipitkällä aikavälillä talouden tuotannon arvioidaan kasvavan kohtalaisesti. Vuosina 2028 ja 2029 bruttokansantuotteen kasvu on 1,4 prosenttia vuodessa. Bruttokansantuotteen kehitystä tukee muun muassa yksityisten investointien kasvu, joiden kehityksen arvioidaan pysyvän vahvana, vihreään siirtymään liittyvien panostusten seurauksena. Suomen talouden arvioidaan olevan yhä normaalikapasiteettinsa alapuolella vuonna 2028. Tuotanto kuitenkin lähestyy arvioitua potentiaalisen tuotannon tasoa ja tuotantokuilu umpeutuu tarkastelujakson lopulla vuonna 2029.

Työllisyysasteen (15-64 vuotiaat) arvioidaan kasvavan maltillisesti vuosina 2028 ja 2029. Vuonna 2028 työllisyysaste nousee 73,4 prosenttiin ja on vuonna 2029 73,9 prosenttia. Työllisyyden positiiviseen kehitykseen vaikuttaa suhdannekehityksen lisäksi hallituksen rakennepoliittiset työllisyystoimet. Työttömyysasteen arvioidaan puolestaan laskevan ja työttömyyskuilun oletetaan sulkeutuvan vuonna 2029.5 Vuonna 2029 työttömyysasteen arvioidaan olevan 7 prosenttia.

Kuluttajahintojen kasvun arvioidaan saavuttavan Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteen jo vuonna 2028. Kuluttajahintojen muutoksen arvioidaan olevan 2 prosenttia vuosina 2028 ja 2029.

Vuosien 2024-2029 aikana potentiaalisen tuotannon arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 0,8 prosenttia vuodessa. Potentiaalisen tuotannon kehitys riippuu työpanoksen, pääomakannan ja kokonaistuottavuuden kehityksistä. Vuosien 2024-2029 aikana työpanoksen keskimääräisen kasvukontribuution arvioidaan olevan noin 0,3 prosenttia vuodessa. Työpanoksen kasvukontribuutiota heikentää työllistä kohden laskettujen työtuntien kasvuvaikutuksen jo pitkään jatkunut negatiivinen kehitys. Positiivisen nettomaahanmuuton seurauksena, työikäisen väestön arvioidaan kasvavan keskipitkällä aikavälillä enemmän kuin aiemmin. Työikäisen väestön kasvu lisää työpanoksen kasvuvaikutusta.

Työpanoksen lisäksi talouden tuotantoedellytyksiin vaikuttaa pääomakanta. Pääomakannan kasvu lisää potentiaalisen tuotannon kasvua keskimäärin 0,3 prosenttia vuosittain vuosina 2024–2029. Pääomakannan kasvukontribuutio on pysynyt verrattain vakaana koko 2000-luvun.

Kolmas potentiaalisen tuotannon kasvun lähde on kokonaistuottavuus. Sen kasvun arvioidaan vahvistuvan hieman tarkastelujakson lopulla verrattuna 2020-luvun alkuvuosiin. Kokonaistuottavuuden kasvu on kuitenkin heikkoa verrattuna 2000-luvun alkuun. Heikompaa kasvua selittää mm. talouden rakennemuutos. Korkean tuottavuuden toimialojen tuotanto on supistunut ja koko talouden rakenne on palveluvaltaistunut. Hidas tuottavuuden kasvu on ollut yleistä myös muualla kehittyneissä talouksissa, mutta Suomessa työn tuottavuuden kasvu on ollut erityisen hidasta. Vuosina 2024–2029 kokonaistuottavuuden kasvuvaikutuksen arvioidaan olevan keskimäärin vain noin 0,1 prosenttia vuodessa, kun 2000-luvun alkupuolella kasvuvaikutus ylsi keskimäärin noin kahteen prosenttiin vuodessa.

Potentiaalisen tuotannon kasvu jatkuu vaimeana keskipitkällä aikavälillä. Merkittävin osa potentiaalisen tuotannon kasvusta on seurausta pääomakannan ja työpanoksen kasvusta. Kokonaistuottavuuden kasvuvaikutus on verrattain pieni.

Taulukko 14. Keskeisiä lukuja keskipitkällä aikavälillä
 20232024*2025*2026*2027*2028*2029*
BKT markkinahintaan, volyymin muutos, %-1,2-0,31,61,51,51,41,4
Bruttokansantuote, arvo, mrd. euroa273276287298310321333
Kuluttajahintaindeksi, muutos, %6,21,61,11,41,82,02,0
Työttömyysaste, %7,28,38,47,97,47,27,0
Työllisyysaste, %73,672,371,972,472,973,473,9
Tuotantokuilu, % potentiaalisesta tuotannosta1-2,0-2,9-2,1-1,5-0,9-0,50,0
Potentiaalisen tuotannon kasvu, %10,70,60,80,90,81,00,8
Suhteessa BKT:hen, %       
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä-3,0-4,2-3,5-2,9-2,5-2,4-2,0
    Valtionhallinto-3,3-3,5-3,9-3,5-3,2-2,9-2,7
    Kuntahallinto-0,5-0,4-0,6-0,6-0,6-0,5-0,5
    Hyvinvointialueet-0,6-0,7-0,1-0,1-0,1-0,4-0,4
    Sosiaaliturvarahastot1,40,41,11,21,41,51,6
Rakenteellinen jäämä-1,8-2,5-2,2-2,0-2,0-2,1-2,0
Julkisyhteisöjen velka77,182,585,086,186,386,987,0
Valtionvelka57,161,263,264,164,464,864,6

1 Arvioitu EU:n yhteisellä menetelmällä.


3 Valtiovarainministeriö käyttää potentiaalisen tuotannon ja tuotantokuilun arvioinnissa EU:n komission ja jäsenmaiden yhdessä kehittämää tuotantofunktiomenetelmää, jossa potentiaalisen tuotannon kasvu jaetaan arvioihin potentiaalisen työpanoksen, pääoman ja potentiaalisen kokonaistuottavuuden kehityksestä. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu ovat havaitsemattomia muuttujia, joiden arviointiin liittyy epävarmuutta etenkin voimakkaan suhdannesyklin sekä tuotantorakenteen nopean muutoksen aikana.    

4 Keskipitkällä aikavälillä bruttokansantuotteen kasvu määräytyy potentiaalisen tuotannon kasvun perusteella. Vuosien 2028 ja 2029 bruttokansantuotteen kasvu sovitetaan niin, että tuotantokuilu sulkeutuu vuonna 2029.    

5 Työttömyyskuilulla tarkoitetaan työttömyysasteen ja NAWRU-työttömyysasteen erotusta. NAWRU-työttömyysasteella viitataan siihen työttömyysasteen tasoon, missä työmarkkinat ovat tasapainossa ja (palkka)inflaatiopaineet pysyvät vakaana.    

2Julkinen talous

2.1Julkisyhteisöt yhteensä

Vuosi 2024 on ollut julkiselle taloudelle vaikea. Alijäämä heikkenee 4,2 prosenttiin BKT:sta ja velkasuhde kasvaa yli 82 prosenttiin. Alijäämä alkaa parantua vuodesta 2025 alkaen hitaasti suurista sopeutustoimista huolimatta, sillä suuret hankinnat lisäävät samalla menoja. Velkaantumisvauhti alkaa myös hidastua vuodesta 2025 alkaen.

Julkisen talouden alijäämä heikkeni 4,2 prosenttiin vuonna 2024 heikon suhdanteen, varautumismenojen kasvun sekä aiempien vuosien nopean inflaation vaikutusten takia. Verotulot kasvoivat edelleen, vaikkakin vaimeasti. Rahoitusasemaa heikensi myös työttömyysvakuutusmaksun merkittävä alentaminen. Suuren alijäämän ja mm. puolustushankintojen rahoituksen takia julkinen velka nousee v. 2024 nopeasti yli 82 prosenttiin.

Vuonna 2025 alijäämä paranee 3,5 prosenttiin. Vaikka menoja kasvattavat suuret puolustushankinnat, vähentävät hallitusohjelmassa ja kevään 2024 kehysriihessä päätetyt sopeutustoimet menoja ja lisäävät tuloja merkittävästi. Tulevina vuosina rahoitusasema paranee edelleen asteittain ja asettuu 2,0 prosenttiin vuonna 2029.

Julkinen velka nousee v. 2024 yli 82 prosenttiin. Velkasuhde kasvaa reilut 5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Nopeaa kasvua selittää velkaa kerryttävien sektoreiden alijäämäisyys, heikko suhdannetilanne sekä F-35-hävittäjien hankinta, joka ei vielä näy alijäämässä mutta rahoitetaan jo. Lisäksi tilastoitua velkaa kasvattaa mm. ARA-korkotukilainakannan kasvu. Vuonna 2025 velkasuhteen kasvu hidastuu, kun säästötoimet alkavat vaikuttaa ja taloustilanne parantuu. Tämän jälkeen velkasuhteen kasvu hidastuu edelleen ja velkasuhde on ennustejakson lopussa vuonna 2029 noin 87 prosenttia.

Pitkällä aikavälillä julkisen talouden tulojen ja menojen välillä vallitsee epätasapaino eli kestävyysvaje. Kestävyysvajearvio kertoo, kuinka paljon julkista taloutta olisi vahvistettava lähitulevaisuudessa, jotta julkinen talous olisi pitkän aikavälin tasapainossa. Valtiovarainministeriö arvioi, että kestävyysvaje on noin 1,5 % suhteessa BKT:hen eli n. 5 mrd. euroa vuoden 2029 tasolla. Verrattuna edelliseen ennusteeseen arvio kestävyysvajeen suuruudesta on pienentynyt noin 0,5 prosenttiyksikköä. Kestävyysvajearvion muutokseen vaikuttavat päivitetty väestöskenaario ja ennustemuutokset.

Julkisyhteisöjen alasektoreista valtionhallinto on alijäämäisin. Valtion taloustilanne heikkenee vuonna 2025, vaikka silloin tehdään myös mittavia sopeutustoimia. Menot kasvavat muun muassa maanpuolustuksen ja rajaturvallisuuden tarpeiden vuoksi. Verotulojen kasvu on ollut hidasta, mutta veronkorotusten myötä kasvu piristyy. Korkomenot kasvavat edelleen korkojen nousun ja velan kasvun takia. Vaikka valtion taloudellinen asema paranee ennustejakson aikana, se jää edelleen selvästi alijäämäiseksi.

Paikallishallinnon kohdalla alijäämä pysyy noin 1,1 prosentissa vuonna 2024 ja paranee vuonna 2025 0,7 prosenttiin. Kuntahallinnon alijäämä syvenee vuosina 2025–2027 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun määräaikaiset valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien saamia tulonsiirtoja. Hyvinvointialueiden menojen kasvu hidastuu selvästi vuonna 2025 ja valtion rahoituksen kasvu parantaa alueiden rahoitusasemaa. Sopeutustarpeet alueilla ovat kuitenkin edelleen suuret, vaikka sopeutustoimia on meneillään paljon.

Sosiaaliturvarahastojen arvioidaan olevan ylijäämäisiä vuonna 2024 yhteensä 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ylijäämä kasvaa tulevina ennustevuosina 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Työeläkelaitokset pysyvät ylijäämäisinä läpi ennustekauden erityisesti omaisuustulojen kasvun myötä. Työeläkelaitosten eläkemenojen kasvu oli vuonna 2024 nopeaa, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu inflaation laantumisen ansiosta. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema paranee ennustekauden aikana tasapainoon. Vuoden 2024 syventynyttä alijäämää selittää pääosin työttömyysvakuutusmaksujen lasku.

Julkisyhteisöjen menot ovat ylittäneet tulot vuodesta 2009 alkaen. Verotulot suhteessa BKT:hen eli veroaste on noin 42 prosenttia ja pysyy melko ennallaan ennustejaksolla. Menojen BKT-suhde supistuu hitaasti.

Julkisyhteisöjen rakenteellinen rahoitusasema kuvaa suhdanteesta riippumatonta rahoitusasemaa. Ennustejakson alussa rakenteellinen jäämä on nimellistä jäämää parempi johtuen siitä, että talous on potentiaalinsa alapuolella. Rakenteellinen rahoitusasema pysyy melko ennallaan sopeutustoi-mista huolimatta, sillä menoja kasvattavat mm. suuret puolustushankinnat. Rakenteellinen jäämä on noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2028.

Taulukko 15. Julkisyhteisöt
  2023 2024* 2025* 2026* 2027*
Miljardia euroa          
Välittömät verot 43,6 44,2 45,9 48,0 50,1
Tuotannon ja tuonnin verot 37,6 38,5 41,0 42,0 43,3
Sosiaalivakuutusmaksut 34,0 32,3 34,3 35,3 36,7
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä1 116,3 116,3 122,1 126,3 131,2
Omaisuustulot 9,6 11,7 12,1 12,3 12,7
Myynti- ja maksutuotot (ml. tuotos omaan käyttöön) 16,6 17,1 17,5 17,8 18,1
Muut tulot 1,7 1,9 1,7 1,5 1,1
Kokonaistulot 144,2 146,9 153,4 158,0 163,1
           
Palkansaajakorvaukset ja välituotekäyttö 67,5 69,9 71,5 73,1 75,0
Tukipalkkiot 2,8 2,7 2,8 2,9 2,8
Sosiaalietuudet ja -avustukset 58,9 62,6 63,5 64,3 65,8
Muut tulonsiirrot 7,1 6,6 6,8 7,3 7,4
Omaisuusmenot 3,2 3,9 4,3 4,8 5,2
Pääoman bruttomuodostus 11,2 11,8 13,9 13,8 14,3
Muut menot 1,6 1,0 0,5 0,3 0,2
Kokonaismenot 152,3 158,6 163,3 166,5 170,8
Kulutusmenot 70,4 73,4 75,5 77,6 80,3
           
Nettoluotonanto (+)/nettoluotonotto (-) -8,2 -11,6 -9,9 -8,6 -7,6
    Valtionhallinto -8,9 -9,6 -11,1 -10,3 -9,8
    Kuntahallinto -1,3 -1,2 -1,7 -1,8 -1,9
    Hyvinvointialueet -1,7 -1,9 -0,2 -0,2 -0,4
    Työeläkelaitokset 2,6 2,4 3,6 4,1 4,7
    Muut sosiaaliturvarahastot 1,1 -1,4 -0,5 -0,4 -0,3
           
Perusjäämä2 -5,0 -7,8 -5,6 -3,8 -2,4

1 Sisältää pääomaverot.

2 Nettoluotonanto ilman bruttokorkomenoja.

Taulukko 16. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja
  2023 2024* 2025* 2026* 2027*
Suhteessa BKT:hen, %          
Verot ja sosiaaliturvamaksut 42,5 42,1 42,5 42,4 42,4
Julkisyhteisöjen menot 55,7 57,4 56,9 55,9 55,1
Nettoluotonanto -3,0 -4,2 -3,5 -2,9 -2,5
    Valtionhallinto -3,3 -3,5 -3,9 -3,5 -3,2
    Kuntahallinto -0,5 -0,4 -0,6 -0,6 -0,6
    Hyvinvointialueet -0,6 -0,7 -0,1 -0,1 -0,1
    Työeläkelaitokset 1,0 0,9 1,3 1,4 1,5
    Muut sosiaaliturvarahastot 0,4 -0,5 -0,2 -0,1 -0,1
Julkisyhteisöjen velka 77,1 82,5 85,0 86,1 86,3
Valtionvelka 57,1 61,2 63,2 64,1 64,4
Perusjäämä1 -1,8 -2,8 -2,0 -1,3 -0,8
Rakenteellinen jäämä -1,8 -2,5 -2,2 -2,0 -2,0
Julkisyhteisöjen nettomenot, vuotuinen muutos, %2 - 3,7 1,7 1,9 2,7
Julkisyhteisöjen työllisyys, 1 000 henkeä 702 706 700 698 695
    Valtionhallinto 153 155 151 151 151
    Kuntahallinto 260 260 262 261 260
    Hyvinvointialueet 276 278 274 273 272
    Sosiaaliturvarahastot 13 13 13 13 13

1 Nettoluotonanto ilman bruttokorkomenoja.

2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263, 2 artikla 2 kohta.

Väestökehityksen vaikutus julkisen talouden velkasuhteeseen

Tässä kehikossa tarkastellaan nettomaahanmuutto-oletuksen vaikutusta julkiseen talouteen kahden vaihtoehtoisen maahanmuuttoskenaarion avulla. Pienemmän maahanmuuton skenaariossa oletus pitkän aikavälin nettomaahanmuutosta on 15 000 henkeä vuodessa ja suuremman maahanmuuton skenaariossa oletus pitkän aikavälin nettomaahanmuutosta on 40 000 henkeä vuodessa. Perusurassa vastaava oletus on 25 000. Kuten perusurassa, skenaarioissa nettomaahanmuutto kehittyy vuoden 2024 arvosta tasaisesti kohti pitkän aikavälin oletuksia, joka saavutetaan vuonna 2029.

Ennusteen perusurassa nettomaahanmuutto lisää 15–74-vuotiasta työikäistä väestöä yhteensä 220 000 henkilöllä vuosien 2025–2029 aikana, kun oletetaan että tulevien vuosien aikana 80 prosenttia maahanmuuttajista on työikäistä väestöä, kuten vuonna 2023. Suhdannejakson aikana työmarkkinoiden kehityksen määrittävät työn kysyntätekijät. Työvoiman kysyntä on vuosina 2024 ja 2025 heikkoa, koska talouden toimeliaisuus on vaimeaa eikä se merkittävästi lisää työvoiman kysyntää. Työvoiman osallistumisaste heikkenee vielä vuonna 2025, mutta kääntyy talouden toipumisen myötä kasvuun vuonna 2026 ja ylittää 69 prosentin tason vuonna 2029. Työllisyysaste ylittää 64 prosentin tason vuonna 2029, ja työttömyysaste laskee rakenteellisen työttömyyden tasolle seitsemään prosenttiin.

Suuremman maahanmuuton skenaariossa työikäinen väestö kasvaa vuoteen 2035 mennessä 100 000 hengellä perusuraa suuremmaksi, mikä kasvattaa työvoimaa 59 000 hengellä, kun oletetaan, että maahanmuuttajien työllisyysaste on 10 %-yksikköä maassa jo olevaa väestöä matalampi. BKT:n taso on 1,4 % perusuraa korkeampi. Suhteessa perusuraan BKT:n kasvua nopeuttaa työvoiman kasvu, mutta tätä kasvuvaikutusta pienentää ulkomaisen työvoiman heikompi tuottavuus.

Pienemmän maahanmuuton skenaariossa työikäinen väestö on vuoteen 2035 mennessä pienentynyt 77 000 hengellä alle perusuran, mikä vähentää työvoimaa 46 000 hengellä. BKT:n taso on 1,1 % perusuraa matalampi. Suhteessa perusuraan BKT:n kasvua hidastaa työvoiman pienentyminen.

Perusurassa julkinen velkasuhde kasvaa lähivuosina nopeasti, mutta kasvuvauhti hidastuu. Vuonna 2029 velkasuhde nousee 87 prosenttiin, ja sen kasvu tasaantuu tämän jälkeen. Vuonna 2035 velkasuhde on noin 88 prosenttia. Maahanmuutolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia julkiseen talouteen. Tässä tarkastellaan maahanmuuton vaikutuksia talouskasvun muutosten sekä ikäsidonnaisten menojen muutosten kautta.

Skenaarioissa talouskasvun vaikutus julkiseen talouteen on arvioitu kestävyyslaskelmissa käytettyjen oletusten ja menetelmien avulla. Julkisen talouden menojen kehitys määräytyy silloin SOME-mallin ikäsidonnaisten menojen muutoksen perusteella. Lisäksi korkomenot arvioidaan velkakannan sekä korko-oletusten perusteella. Laskelman korko nousee vuoden 2030 jälkeen asteittain 4 prosentin nimelliselle tasolle 30 vuoden kuluessa. Laskelmassa on huomioitu, että työeläkelaitosten yli- tai alijäämä ei vaikuta julkisen talouden velanottoon. Pitkän aikavälin laskelmissa BKT:n oletetaan kasvavan potentiaalista vauhtiaan, eli ilman suhdannevaihtelun vaikutusta.

Pienemmän nettomaahanmuuton skenaariossa julkisen talouden rahoitusasema on pitkällä aikavälillä heikompi ja velka kasvaa nopeammin. Vuonna 2035 velka on 90,4 prosenttia, eli noin 2,3 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla perusuraan verrattuna. Suuremman maahanmuuton skenaariossa julkisen talouden rahoitusasema on parempi ja velka kasvaa hitaammin. Näin ollen vuonna 2035 velka olisi 2,6 prosenttiyksikköä perusuraa matalammalla tasolla. Nettomaahanmuutto-oletuksen vaikutuksia julkiseen talouteen ja erityisesti velkasuhteeseen voidaan tämän arvion perusteella pitää maltillisina.

Julkisyhteisöjen velkasuhde kasvaa ennusteen perusurassa vuoteen 2028 saakka, minkä jälkeen kasvu pysähtyy ja velkasuhde hiukan laskee 2030-luvun alkuvuosina. Vuonna 2033 velkasuhde kääntyy uudelleen kasvuun. Suuremman maahanmuuton skenaariolaskelmassa velkasuhde kääntyy vuonna 2029 laskuun ja vähenee vuoteen 2033 saakka, minkä jälkeen se kääntyy kasvuun. Suuremman maahanmuuton skenaariossa velkasuhde on koko pienempi kuin perusurassa. Pienemmän maahanmuuton skenaariossa velkasuhteen kasvu ei pysähdy ja velkasuhde on suurempi kuin perusurassa koko laskelmajakson ajan.

Yllä kuvatut laskelmat ovat siinä mielessä yksinkertaistuksia, että väestörakenteella ei ole oletettu olevan vaikutuksia kulutukseen, investointeihin, hintoihin tai palkkoihin. Näiden muuttujien välityksellä syntyvät dynaamiset vaikutukset voivat joko vahvistaa tai heikentää yllä kuvattuja vaikutuksia.

Julkisen velkasuhteen kehitys pidemmällä aikavälillä

Julkinen velka on noin 87 prosenttia suhteessa BKT:hen keskipitkän aikavälin lopussa vuonna 2029. Painelaskelmassa julkinen velkasuhde nousee reiluun 90 prosenttiin 2030-luvun lopussa. Väestön ikääntyminen sekä nousevat velanhoitokustannukset kasvattavat velkasuhdetta, eikä vaimeana pysyvä talouskasvu riitä supistamaan sitä.

Velkasuhteen painelaskelma vuodesta 2029 eteenpäin perustuu kestävyyslaskelmissa käytettyihin oletuksiin ja menetelmiin. Siinä valtion, kuntahallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlasketun perusjäämän kehitys määräytyy pääosin sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kehitetyn SOME-mallin avulla laskettujen ikäsidonnaisten menojen kasvun perusteella. Laskelmassa on hyödynnetty valtiovarainministeriön omaa väestöprojektiota, joka on kuvattu katsauksen muissa tietolaatikoissa.

Julkisen velan korkokulut ovat olleet pitkään erittäin alhaiset, mutta viimeaikainen korkotason nopea nousu on kasvattanut merkittävästi korkomenoja, ja tämä kasvu jatkuu. Julkisen velan efektiivinen korko eli korkomenojen suhde velkaan nousee 3 prosenttiin 2030-luvun lopulla ja 4 prosenttiin 2050-luvulla. Tällä hetkellä julkisen velan efektiivinen korko on 1,5 prosenttia ja vuonna 2029 sen arvioidaan olevan 2,1 prosenttia. Vielä 2021 efektiivinen korko oli vain 0,8 prosenttia. Efektiivinen korko on siten verrattain lyhyessä ajassa yli kaksinkertaistunut ja sen arvioidaan lähes kolminkertaistuvan hallituskauden loppuun menneessä.

Kuviossa on perusuran lisäksi esitetty skenaario, jossa perusurasta puuttuvat hallitusohjelman toimet toteutuvat. Tähän kuuluu hyvinvointialueiden omien säästöjen toteutuminen vuosilta 2026–2028, jotka on lisätty perusuraan tulevina säästötoimina. Lisäksi ennusteen perusurasta puuttuvat vielä eräät työllisyystoimet, noin 12 000 työllistä vuoden 2029 tasolla, jotka on myös lisätty laskelmaan. Näiden toimien seurauksena velkasuhde laskee perusuraa hieman matalammalle tasolle ja tasaantuu pidemmäksi aikaa.

Kuva esittää julkisyhteisöjen velan kehitystä eri skenaarioissa vuoteen 2040 asti.

Velkasuhteen kehitykseen liittyy sekä positiivisia että negatiivisia riskejä. Positiivisina riskeinä voidaan pitää esimerkiksi talouden nopeampaa kasvua tai sosiaali- ja terveysmenojen hitaampaa kustannusten nousua. Negatiivisia riskejä puolestaan ovat korkomenojen nopeampi kasvu sekä taloudelliset tai muut kriisit, jotka voivat lisätä julkisia menoja, kasvattaa alijäämiä ja siten kiihdyttää velan kasvua.

2.2Valtionhallinto

Valtion taloustilanne heikkenee vuonna 2025, vaikka hallitus on toteuttanut talouden tasapainottamiseksi useita toimenpiteitä. Menot kasvavat muun muassa maanpuolustuksen ja rajaturvallisuuden tarpeiden vuoksi. Verotulojen kasvu on ollut hidasta, mutta kohenevan suhdanteen ja veropäätösten myötä sen odotetaan piristyvän. Korkomenot sen sijaan kasvavat korkojen nousemisen ja velkaantumisen myötä. Vaikka valtion taloudellinen asema paranee ennustejakson aikana, se jää edelleen selvästi alijäämäiseksi.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti kevään 2024 kehysriihessä hallitusohjelman merkittävien sopeutustoimien lisäksi 3 mrd. euroa julkista taloutta vahvistavista lisäsopeutustoimista vuodesta 2025 lähtien. Vaikka nämä ja aiemmin päätetyt sopeutustoimet parantavat valtion rahoitusasemaa, sitä rasittavat aikaisemmat menoja kasvattavat päätökset, korkomenojen kasvu sekä verotulojen hidas kasvu. Ennustejaksolla valtion menoja lisäävät lisäksi F-35-hävittäjähanke sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat lisäkulut maanpuolustukseen, maahanmuuttoon ja huoltovarmuuteen. Vuonna 2025 valtionhallinnon menoja kasvattaa myös hyvinvointialueiden rahoituksen nopea kasvu.

Kulutusmenojen kasvua on hidastanut inflaation ja palkankorotusten tasaantuminen. Vuodesta 2025 lähtien lähes kaikille eri hallinnonaloille kohdistuvat säästötoimet hidastavat kulutusmenojen kasvua ja lisäksi TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtionhallinnolta kunnille. Järjestämisvastuusta koituvat laskennalliset kustannukset hyvitetään kasvaneina tulonsiirtoina kunnille. Valtionhallinnon osuus kaikista julkisen sektorin kulutusmenoista on laskenut koko 2000-luvun, ja kehityksen arvioidaan jatkuvan tulevinakin vuosina.

Vuonna 2024 investoinnit kasvoivat paljon, kun luovutettujen puolustusmateriaalien korvaavat hankinnat käynnistyivät. Myös T&K-rahoituslaki lisää investointeja vuodesta 2024 alkaen. Vuonna 2025 alkavat F-35-monitoimihävittäjien toimitukset nostavat investointitasoa poikkeuksellisen korkealle ennustejakson loppuun saakka. Vuoden 2025 talousarvioesityksessä investointeja kasvattavat panostukset mm. raideliikenteeseen, teiden päällystämiseen ja korjausvelan purkamiseen. Rajavalvontaan on tulossa uusia hankintoja, kun Rajavartiolaitokselle toimitetaan vartiolaivoja vuosina 2025 ja 2026. Ennustejakson loppupuolella investointeja lisäävät myös Puolustusvoimien Laivue 2020 -hankkeen alustoimitukset.

Valtionhallinnon korkomenot ovat kasvaneet nopeasti korkojen nousun ja velkaantumisen myötä. Vuonna 2024 kansantalouden tilinpidon mukaiset korkomenot ovat 2,8 mrd. euroa. Vaikka korot ovat viime aikoina laskeneet, korkomenot kasvavat edelleen. Vuonna 2029 niiden arvioidaan nousevan 4,8 mrd. euroon, joka on 4,6 prosenttia valtionhallinnon kokonaismenoista.

Valtionhallinnon verotulot kasvoivat vuonna 2024 vaimeasti. Vuonna 2025 verotulojen kasvu piristyy paremman suhdannetilanteen sekä hallituksen keväällä 2024 päättämien verotoimien vauhdittamana. Vuosina 2026–2029 verotulot kasvavat keskimäärin 3,3 prosenttia vuodessa.

Välittömien verojen kertymä jäi vuonna 2024 edellisvuoden tasolle. Yhteisöveron kertymä aleni ja kotitalouksien tuloverokertymän kasvu jäi alle yhden prosentin. Vuonna 2025 yritysten toimintaylijäämä ja palkkasumma alkavat kehittyä suotuisammin, mikä näkyy yhteisöveron ja kotitalouksien tuloveron parempana kasvuna jatkossa.

Tuotannon ja tuonnin verojen kasvu jäi vuonna 2024 pariin prosenttiin, mutta vuonna 2025 kasvu kiihtyy lähelle seitsemää prosenttia. Vuosina 2026–2029 kasvu on keskimäärin 2,4 prosenttia. Arvonlisävero muodostaa yli 70 prosenttia tuotannon ja tuonnin veroista. Sen kasvu on ennustekaudella nopeinta vuonna 2025, sillä yleistä arvonlisäverokantaa korotettiin syyskuun 2024 alussa. Vuonna 2025 tulevat myös voimaan hallitusohjelman mukaiset verokantojen muutokset. Muita tuotannon ja tuonnin veroja ovat mm. energiaverot ja autovero, joiden kertymät pienentyvät ennustekauden kaikkina vuosina.

Valtionhallinnon rahoitusasema heikkenee ennustejakson alussa hitaan talouskasvun aiheuttaman heikon tulokehityksen seurauksena sekä investointimenojen ja hyvinvointialueiden rahoituksen kasvun myötä. Vuodesta 2026 lähtien rahoitusasema kohenee sopeutustoimien ja paranevan taloussuhdanteen takia ja on vuonna 2029 2,7 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen.

Alijäämäisyys jatkuu, mutta sopeutustoimet parantavat tulojen ja menojen epätasapainoa, mutta julkisen talouden haasteet jatkuvat.

Ennustejaksolla valtionhallinnon rahoitusasema on vuonna 2025 heikoimmillaan, minkä jälkeen se vahvistuu jonkin verran ennustejakson loppuun asti, mutta jää kuitenkin huomattavasti alijäämäiseksi.

Julkisyhteisöjen velan suhde BKT:hen nousee ennustejaksolla yli 85 prosenttiin. Kasvu on nopeaa vuonna 2024 ja hidastuu sen jälkeen. Valtionvelan BKT-suhde nousee yli 60 prosenttiin.

Taulukko 17. Valtionhallinto
 20232024*2025*2026*2027*
Miljardia euroa     
Välittömät verot32,632,633,535,136,6
Tuotannon ja tuonnin verot35,536,138,639,640,8
Sosiaaliturvamaksut0,00,00,00,00,0
    Verot ja sosiaaliturvamaksut yhteensä169,270,073,175,778,5
Myynti- ja maksutulot4,74,84,84,94,9
Omaisuustulot2,83,42,82,62,6
Muut tulot4,04,54,44,34,1
Kokonaistulot80,882,685,187,590,0
      
Palkansaajakorvaukset ja välituotekäyttö17,818,418,518,819,2
Omaisuusmenot2,42,83,23,64,1
Tukipalkkiot2,32,32,42,52,4
Sosiaalietuudet ja luontoismuotoiset etuudet5,25,45,45,45,5
Muut tulonsiirrot55,957,259,260,561,4
    siitä muille julkisyhteisöille49,851,753,754,455,3
Pääoman bruttomuodostus4,35,07,06,76,9
Muut menot1,61,10,60,40,3
Kokonaismenot89,792,296,297,899,8
Kulutusmenot18,318,819,019,420,0
      
Nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-)-8,9-9,6-11,1-10,3-9,8
Perusjäämä2-6,5-6,8-7,9-6,7-5,8

1 Sisältää perintö- ja lahjaveron.

2 Nettoluotonanto ilman bruttokorkomenoja.

2.3Kuntahallinto

Kuntahallinnon alijäämä syvenee vuosina 2025–2027 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä johtuu mm. kulutusmenojen ja investointien kasvusta sekä valtionosuuksiin tehtävistä leikkauksista. Kuntahallinnon kasvava menojen ja tulojen epätasapaino lisää sopeutustoimien tarvetta.

Kuntahallinnon alijäämän arvioidaan pysyvän vuonna 2024 likimain viime vuoden lukemissa eli n. 1,2 miljardissa eurossa, jolloin alijäämä suhteessa BKT:hen on 0,4 prosenttia. Talouden alavireisyys laskee kuntien saamia yhteisöverotuloja vuonna 2024, mutta muiden verolajien arvioidaan kehittyvän suotuisasti. Valtion tulonsiirrot kunnille vähenevät mm. sote-siirtolaskelman tarkentumisesta johtuvan jälkikäteistarkistuksen ja hallituksen päättämien indeksisäästöjen vuoksi.

Kuntahallinnon alijäämä syvenee 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2025–2027. Kuntahallinnon kulutusmenojen kasvu jatkuu ennustevuosina melko ripeänä, mikä aiheutuu pääasiassa hintojen noususta. Inflaatio on palautunut maltilliselle tasolle, mutta vuosina 2025–2027 kunta-alan ansiokehityksen oletetaan olevan talouden yleistä ansiokehitystä hieman nopeampaa kunta-alalle aiemmin sovitun palkkausjärjestelmien kehittämisohjelman vuoksi. Kunta-alan palkkasopimukset päättyvät keväällä 2025, ja siksi sopimusratkaisut tuleville vuosille selviävät vasta myöhemmin.

Hintojen nousun lisäksi myös kulutusmenojen volyymi kasvaa poikkeuksellisesti vuonna 2025, mikä johtuu TE-palvelu-uudistuksesta. Uudistuksessa kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille siirtyy vastuu työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä, ja samalla kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista laajennetaan. Työllisyyskehitys vaikuttaa uudistuksen jälkeen entistä enemmän kuntien talouteen, mikä tekee kuntahallinnosta herkemmän suhdannevaihteluille. Kuntien tehtävät painottuvat kuitenkin edelleen koulutus- ja sivistyspalveluihin, joiden yhteenlaskettu palvelutarve on laskeva. Oppilaiden määrän väheneminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opetuksen järjestämisen kustannuksia saataisiin pienennettyä samaa tahtia. Palvelutarpeen laskua onkin totuttuun tapaan loivennettu painelaskelmassa.

Kulutusmenojen kasvupaineiden lisäksi kuntahallinnon menoja kasvattavat investoinnit. Kuntahallinnon heikkenevä taloustilanne ja kohonneet rahoituskustannukset korostavat kuitenkin investointien tarveharkinnan tärkeyttä. Välttämättömiä investointeja on kuitenkin paljon, sillä kuntien investoinnit kohdistuvat valtaosin rakennuksiin, teihin sekä muuhun perusinfrastruktuuriin.

Vuonna 2025 kuntien tulonsiirrot valtiolta kasvavat TE-palveluiden järjestämisestä muodostuvan uuden valtionosuustehtävän myötä. Valtionosuuksiin tehdään kuitenkin samanaikaisesti tuntuvia leikkauksia vuosina 2025–2027 muun muassa sote-siirtoon liittyvien takautuvasti perittävien valtionosuuksien ja hallituksen päättämän yhden prosenttiyksikön indeksijarrun vuoksi.

Verotulot ovat edelleen kuntien merkittävin tulonlähde. Kuntien talousnäkymien heikkenemisen ennakoitiin heijastuvan kuntiin veronkorotuspaineina, mutta veroprosenttiaan vuodelle 2025 nostaneita kuntia oli vain noin viidennes kunnista. Keskimääräinen kunnallisvero nousee vuonna 2025 koko Suomessa 7,59 prosenttiin, minkä arvioidaan lisäävän kunnallisverotuloja n. 85 milj. euroa vuositasolla. Selvää on, ettei verorahoitus riitä kuntahallinnon kasvaviin menopaineisiin. Kuntien ja kuntayhtymien sopeutustoimet painottunevatkin menojen kasvua hillitseviin toimiin. Tähän viittaa myös se, että syksyn aikana monet kunnat ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista.

Alijäämät kasvattavat kuntahallinnon velkaa, ja velkasuhde jatkaa kasvuaan tarkasteluvuosina.

Kuntahallinnon alijäämän arvioidaan olevan noin 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2024. Kuntahallinnon alijäämä syvenee 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2025–2027 ja tasaantuu 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2028–2029.

Kuntahallinnon velka on jatkanut kasvuaan koko 2000-luvun lukuun ottamatta vuotta 2023, jolloin sote-uudistuksen seurauksena sairaanhoitopiirien lainoja siirtyi noin 5 miljardia euroa hyvinvointialueille. Kuntahallinnon alijäämät kasvattavat kuntahallinnon velkaa, ja velkasuhde jatkaa kasvuaan ennustevuosina.

Taulukko 18. Kuntahallinto1
 20232024*2025*2026*2027*
Miljardia euroa     
Verot13,114,014,815,416,0
    kunnallisvero9,09,910,611,111,6
    yhteisövero2,01,71,71,81,9
    kiinteistövero2,12,42,42,42,5
Myynti- ja maksutulot5,75,85,85,96,0
Tulonsiirrot valtionhallinnolta8,68,68,99,29,3
Muut tulot2,02,12,12,12,1
Kokonaistulot29,330,431,632,533,4
      
Palkansaajakorvaukset ja välituotekäyttö22,222,823,624,325,0
Sosiaalietuudet ja luontoismuotoiset etuudet0,70,81,01,11,2
Muut tulonsiirrot1,71,62,12,12,1
Omaisuusmenot0,60,90,90,91,0
Pääoman bruttomuodostus5,45,55,76,06,2
Muut menot0,0-0,1-0,1-0,1-0,1
Kokonaismenot30,631,633,334,335,3
Kulutusmenot21,622,423,624,625,5
      
Nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-)-1,3-1,2-1,7-1,8-1,9
Perusjäämä2-0,7-0,3-0,8-0,9-1,0

1 Pl. Helsingin sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi.

2 Nettoluotonanto ilman bruttokorkomenoja.

2.4Hyvinvointialuehallinto

Hyvinvointialueiden menokehitys hidastuu selvästi vuonna 2025 ja valtion rahoituksen kasvu parantaa alueiden rahoitusasemaa. Sopeutustarpeet alueilla ovat kuitenkin edelleen suuret.

Hyvinvointialueiden menojen kasvu vuonna 2024 hidastui selvästi ja alueiden taloudellinen tilanne on vakautunut. Epäsuhta rahoituksen ja menojen välillä kuitenkin säilyy vielä ennallaan. Menot ylittävät tulot vielä selvästi ja alueiden kirjanpidollinen tulos on selvästi alijäämäinen. Myös sektorin kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusasema on -0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Vuonna 2025 sektorin rahoitusasema kohenee -0,1 prosenttiin. Paraneminen johtuu erityisesti valtion rahoituksen kasvusta, mutta rahoitusasemaa parantaa myös menojen kasvua hidastavat sopeutustoimet. Alueet ovat valmistelleet talousarvioihinsa merkittäviä sopeutustoimia, joista ennusteeseen tässä vaiheessa on huomioitu n. 0,5 mrd. euron vaikutus vuonna 2025. Alueiden kirjanpidollinen tulos on hieman ylijäämäinen tai tasapainossa. Seuraavina vuosina sektorin rahoitusasema heikkenee hieman menojen kasvun takia sekä siksi, että ennusteessa valtion rahoituksena on kehyksiin varattu summa, jonka määrä laskee vuonna 2028.

Alueiden kulutusmenot kasvavat vuonna 2025 reilun 2 prosenttia, kun vuonna 2024 kasvun arvioidaan olevan noin viisi prosenttia. Menojen kasvua hidastaa hallituksen tekemät muutokset alueiden tehtäviin sekä alueiden itse tekemät sopeutustoimet. Alueiden palkankorotusten on oletettu seuraavan yleisen ansiotason kasvua, jonka lisäksi oletetaan maksettavan sovittujen palkkaohjelmien korotukset vuoteen 2027 saakka. Oletus palkankorotusten suuruudesta perustuu vakiintuneeseen ennustekäytäntöön. Sopimuskausi on päättymässä, ja uudet korotukset voivat olla oletettua suurempia tai pienempiä. Alueiden investoinnit ovat v. 2024 vielä korkealla tasolla, mutta jatkossa niiden taso hieman pienenee. Tiedossa on kuitenkin suuria investointihankkeita, jotka pitävät investointitason korkeana myös seuraavina vuosina.

Hyvinvointialueiden tärkein tulonlähde on valtion rahoitus sekä paljon pienemmässä määrin asiakasmaksut. Valtion rahoitus kasvaa v. 2025 selvästi, kun vuoden 2023 tietoihin perustuva jälkikäteistarkistus lisätään rahoitukseen. Ennusteessa seuraavina vuosina jälkikäteistarkistuksen määrä perustuu valtion budjetissa ja menokehyksissä tehtyihin varauksiin, joiden taso laskee vuonna 2028. Jos alueiden menot kehittyisivät ennustetun mukaisesti, olisi jälkikäteistarkistus suurempi. Asiakasmaksuja korotetaan laajasti vuonna 2025.

Hyvinvointialueilla on edelleen mittavat sopeutusvaateet, jotta ne pystyvät kattamaan kahtena ensimmäisenä vuonna kertyneet alijäämät. Ennusteessa on arvioitu sopeutustoimien määrää tässä vaiheessa alustavien talousarvio- ja muiden tietojen perusteella. Sopeutustoimien määrä voi osoittautua arviota suuremmaksi tai pienemmäksi. Alueiden toimintaa vaikeuttaa myös henkilöstöpula, joka voi yhtäältä johtaa palveluostojen ja kulujen kasvuun, ja toisaalta hidastaa henkilöstömenojen kasvua ja heikentää palvelujen saatavuutta. Riskiä sisältyy myös palkkaneuvottelujen tuloksiin.

Taulukko 19. Hyvinvointialueet1
 20232024*2025*2026*2027*
Miljardia euroa     
Myynti- ja maksutulot5,45,65,96,16,2
Tulonsiirrot valtionhallinnolta25,726,728,829,630,3
Muut tulot0,20,20,20,20,3
Kokonaistulot31,332,535,035,936,8
      
Palkansaajakorvaukset ja välituotekäyttö25,326,427,127,728,5
Sosiaalietuudet ja luontoismuotoiset etuudet6,06,46,77,07,3
Omaisuusmenot0,10,20,20,20,2
Pääoman bruttomuodostus1,51,31,11,11,1
Muut menot0,10,10,10,10,1
Kokonaismenot33,034,435,236,137,2
Kulutusmenot26,027,428,028,829,7
      
Nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-)-1,7-1,9-0,2-0,2-0,4
Perusjäämä2-1,5-1,70,00,0-0,2
      
Hyvinvointialueindeksi, muutos %3,522,533,002,672,64
Hyvinvointialueiden ansiotasoindeksi, muutos %6,04,76,74,44,1

1 ml. Helsingin sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi.

2 Nettoluotonanto ilman bruttokorkomenoja.

Taulukko 20. Paikallishallinto (kuntahallinto + hyvinvointialueet)
 20232024*2025*2026*2027*
Miljardia euroa     
Myynti- ja maksutulot11,011,411,712,012,2
Verot ja saadut sosiaaliturvamaksut13,114,014,815,416,0
Tulonsiirrot valtionhallinnolta34,335,237,738,739,5
Muut tulonsiirrot0,30,30,30,30,3
Muut tulot1,92,12,02,02,1
Kokonaistulot60,662,966,668,470,1
      
Palkansaajakorvaukset ja välituotekäyttö47,549,350,752,053,4
Sosiaalietuudet ja luontoismuotoiset etuudet6,77,27,78,18,4
Muut tulonsiirrot1,71,72,12,12,1
Omaisuusmenot0,81,11,21,21,2
Pääoman bruttomuodostus6,86,86,97,17,3
Muut menot0,0-0,1-0,1-0,1-0,1
Kokonaismenot63,566,068,570,472,4
Kulutusmenot47,749,851,653,455,2
      
Nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-)-3,0-3,1-2,0-2,0-2,3
Perusjäämä1-2,2-2,0-0,8-0,8-1,2

1 Nettoluotonanto ilman bruttokorkomenoja.

2.5Sosiaaliturvarahastot

Sosiaaliturvarahastojen arvioidaan olevan ylijäämäisiä vuonna 2024 yhteensä 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ylijäämä kasvaa tulevina ennustevuosina 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Työeläkelaitokset pysyvät ylijäämäisinä läpi ennustekauden erityisesti omaisuustulojen kasvun myötä. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema paranee ennustekauden aikana tasapainoon. Vuoden 2024 syventynyttä alijäämää selittää pääosin työttömyysvakuutusmaksujen lasku.

2.5.1Työeläkelaitokset

Vuonna 2024 työeläkelaitosten ylijäämän arvioidaan olevan 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ylijäämä paranee asteittain vuosina 2025–2029 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Työeläkemenojen arvioidaan kasvavan vuonna 2024 vajaat 7 prosenttia edellisvuodesta pääosin indeksikorotusten takia. Menojen kasvu hidastuu tulevina ennustevuosina, jolloin kasvu on keskimäärin 3 prosenttia vuodessa.

Työeläkelaitosten rahoitusasema pysyy ylijäämäisenä erityisesti omaisuustulojen kasvun myötä. Omaisuustulojen kasvu on kuitenkin vuonna 2024 ollut oletettua hitaampaa, mikä näkyy heikennyksenä koko ennustejaksolla. Sektorin ennusteen riskit liittyvätkin erityisesti omaisuustulojen kehitykseen. Omaisuustulojen ennustamista vaikeuttavat korkotason nopeat muutokset ja sen vaikutukset sekä rahasto- että korkotuottoihin. Omaisuustulojen lisäksi työeläkemaksutuotot tuovat sektorille merkittäviä tuloja. Vuosina 2022–2025 työnantajan työeläkemaksu on korkeampi vuoden 2020 alennuksen kompensoimiseksi. Työeläkelaitosten tulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2024 vajaat 6 prosenttia. Vuonna 2025 tulojen kasvu on suunnilleen yhtä nopeaa kuin edellisvuonna. Tämän jälkeen tulojen vuotuisen kasvun ennustetaan hidastuvan keskimäärin hieman alle 4 prosenttiin.

Vuonna 2024 työeläkelaitokset ovat ylijäämäisiä noin 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen ja muut sosiaaliturvarahastot alijäämäisiä noin 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, joten sosiaaliturvarahastot ovat yhteensä vuonna 2024 ylijäämäisiä noin 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tulevina ennustevuosina 2025–2028 sekä työeläkelaitosten että muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemat paranevat, minkä myötä ennustekauden lopussa sosiaaliturvarahastot ovat yhteensä noin 1,6 prosenttia ylijäämäisiä suhteessa BKT:hen.

Taulukko 21. Sosiaaliturvarahastot
 20232024*2025*2026*2027*
Miljardia euroa     
Omaisuustulot5,06,47,47,88,2
Sosiaaliturvamaksut34,032,334,235,236,7
    työnantajien maksut21,220,521,922,623,6
    vakuutettujen maksut12,711,812,412,613,1
Tulon- ja pääomansiirrot julkisyhteisöiltä16,917,917,517,217,3
Muut tulot1,01,01,01,11,1
Kokonaistulot56,957,660,161,363,3
      
Palkansaajakorvaukset ja välituotekäyttö2,22,32,32,42,4
Sosiaalietuudet ja luontoismuotoiset etuudet47,050,050,450,851,8
Muut menot4,04,24,34,44,6
Kokonaismenot53,256,557,057,658,8
Kulutusmenot4,54,84,94,95,0
      
Nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-)3,71,03,13,74,5
    Työeläkelaitokset2,62,43,64,14,7
    Muut sosiaaliturvarahastot1,1-1,4-0,5-0,4-0,3
Perusjäämä13,81,13,23,84,5

1 Nettoluotonanto ilman bruttokorkomenoja.

2.5.2Muut sosiaaliturvarahastot

Vuonna 2024 muut sosiaaliturvarahastot jäävät alijäämäiseksi 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2025 rahoitusaseman arvioidaan paranevan –0,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema paranee vähitellen läpi ennustekauden ja saavuttaa tasapainon ennustekauden loppuun mennessä.

Vuonna 2024 muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaismenot kasvavat hieman alle 6 prosenttia. Vuodesta 2025 lähtien menojen kasvun arvioidaan kääntyvän laskuun. Menojen laskuun vaikuttavat sekä hallitusohjelman toimet että hallituksen kevään kehysriihessä päättämät sopeutustoimet vuosille 2025–2027. Merkittävä osa toimista kohdistuu työttömyysmenoihin. Heikon suhdanteen takia työttömyys on kuitenkin kasvanut vuonna 2024 voimakkaasti. Työttömyysmenotkin ovat kasvaneet vuodesta 2023. Työttömyysmenot alenevat vähitellen, kun työttömyys lähtee laskuun ja sopeutustoimet alkavat vaikuttaa. Ennusteessa on huomioitu toimien vaikutusarviot, joiden mukaan työttömyysmenoihin kohdistuvat toimet alentavat menoja vähitellen. Ennustekauden loppuvuosina kokonaismenot kääntyvät taas hienoiseen kasvuun muiden kuin työttömyysmenojen takia.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot vähenevät vuonna 2024 yli 6 prosenttia. Vuonna 2025 tulot puolestaan kasvavat vajaat 3 prosenttia. Vuoden 2024 tulojen pienenemisen taustalla on erityisesti saatujen sosiaaliturvamaksujen supistuminen pääosin työttömyysvakuutusmaksujen laskun myötä. Työttömyysvakuutusmaksuja laskettiin pääosin Työllisyysrahaston suhdannepuskurin täyttymisen ja hallitusohjelman toimien vaikutusten takia. Myös kanavointiratkaisu vaikuttaa sektorin saatuihin sosiaaliturvamaksuihin vuodesta 2025 lähtien. Kanavoinnissa työttömyysvakuutusmaksua lasketaan ennakoitujen etuussäästöjen mukaisesti ja samalla sairausvakuutusmaksuja nostetaan. Tämän myötä valtion osuudet sektorin menoihin laskevat vastaavasti. Vuonna 2026 tulojen arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla, ja ennustekauden loppupuolella niiden arvioidaan kääntyvän pieneen kasvuun.

Taulukko 22. Sosiaalivakuutusmaksut ja eläkeindeksit
 20232024*2025*2026*2027*
Sosiaalivakuutusmaksut1     
Työnantajat     
Sairausvakuutus1,531,161,871,821,81
Työttömyysvakuutus1,540,820,610,610,61
Työeläkevakuutus (TyEL)17,3717,3417,3817,1017,10
Kunta-alan eläkevakuutus19,8119,5919,2119,4519,45
Palkansaajat     
Päivärahamaksu1,361,010,840,800,78
Sairaanhoitomaksu0,600,511,061,051,03
Työttömyysvakuutus1,500,790,590,590,59
Työeläkevakuutus (TyEL)7,477,477,477,307,30
Etuudensaajat     
Sairausvakuutus1,571,481,451,441,42
Eläkeindeksit     
Työeläkeindeksi28743037307731193178
Kansaneläkeindeksi18051911193019491980

1 Vuosikeskiarvoina. Työnantajien maksut sekä vakuutettujen työttömyys- ja työeläkemaksut prosentteina palkoista. Luvut ovat painotettuja keskiarvoja.

Käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0Linkki toiselle sivustolle


Verkkojulkaisun toteutuksesta ja teknisestä toimivuudesta voit antaa palautetta sivuston palautelomakkeella.