EU:n budjetista syntyi sopu – Suomi pidättäytyi äänestämästä
EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät lauantaina 16.11. yhteisymmärrykseen unionin ensi vuoden talousarviosta. Suomi kuitenkin pidättäytyi äänestämästä kokonaisharkinnan perusteella.
Tiedotetta päivitetty 18.11.2024 klo 13.15: budjetin määrärahasummat muutettu siten, että ne sisältävät myös erityisvälineet.
EU:n jäsenmaat käsittelivät talousarviota perjantaina 15. marraskuuta budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea edusti valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Samassa yhteydessä kokoontui sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti neuvottelivat budjetista. Neuvottelut jatkuivat lauantaina, ja neuvosto ja parlamentti saavuttivat yhteisymmärryksen EU:n vuoden ensi vuoden budjetista.
Neuvosto ja parlamentti sopivat ensi vuoden EU-budjetista seuraavasti:
- Sitoumusmäärärahat ovat yhteensä noin 199,4 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Näihin määrärahoihin EU sitoutuu ensi vuoden aikana, mutta osa niistä maksetaan myöhemmin.
- Maksumäärärahat ovat yhteensä noin 155,2 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Nämä määrärahat EU maksaa ensi vuonna.
Molempien toimielinten pitää vielä vahvistaa yhteisymmärrys virallisesti.
Suomi katsoi, että budjetin olisi pitänyt sisältää enemmän liikkumavaraa ennakoimattomia menoja varten ja eri rahoitustarpeita olisi pitänyt priorisoida voimakkaammin. Lisäksi Suomi piti valitettavana, että hallintomenojen kattamisessa jouduttiin turvautumaan erityisvälineiden käyttöön uudelleenkohdennusten sijasta. Kokonaisharkinnan perusteella Suomi päätti pidättäytyä äänestämästä.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Johanna Makkonen, puh. 02955 30369, johanna.makkonen(at)gov.fi
Valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 050 311 1098, riikka.slunga-poutsalo(at)gov.fi