Suomi painottaa kurinalaisuutta EU:n ensi vuoden budjetissa

EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti pyrkivät sopuun unionin ensi vuoden budjetista perjantaina 10. marraskuuta.

Suomi pitää keskeisenä, että ensi vuoden EU-budjetti noudattaa yleisesti hyvän taloushallinnon ja kurinalaisen budjetoinnin periaatteita. Talousarvion varojen käytön tulisi perustua realistisille tarpeille. Tarvittaessa eri rahoitustarpeita on priorisoitava ja rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet on selvitettävä mahdollisimman pitkälle. Suomi pyrkii tätä kautta vaikuttamaan talousarvion menoihin ja siten myös Suomen EU-maksujen tasoon, jotta Suomen nettomaksuosuus säilyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.

Suomi pitää tärkeänä, että vuoden 2024 talousarviolla vastataan EU:n nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Suomi korostaa EU:n vahvaa poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukea Ukrainalle. Suomi kannattaa komission pyrkimystä unionin ilmastotavoitteiden toteuttamiseen myös talousarvion ohjelmien kautta.

Neuvosto ja parlamentti etsivät yhteisymmärrystä

EU:n jäsenvaltiot käsittelevät talousarviota budjettineuvoston kokouksessa 10. marraskuuta Brysselissä. Suomea edustaa pysyvä edustaja, suurlähettiläs Markku Keinänen.

Samassa yhteydessä kokoontuu sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti etsivät yhteisymmärrystä budjetista. Sovitteluaika päättyy maanantaina 13. marraskuuta. Jos sopua ei synny sovitteluaikana, Euroopan komissio antaa uuden budjettiehdotuksen.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Miikka Paajavuori, puh. 02955 30551, miikka.paajavuori(at)gov.fi

Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith, puh. 0295 530334, mikael.lith(at)gov.fi