Budjettiehdotus
Valtiovarainministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2026

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 41,9 miljardia euroa. Tämä on 1,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääasiassa hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoituksen kasvusta, kunnille maksettavien valtionosuuksien lisääntymisestä sekä Suomen maksujen kasvuista Euroopan unionille.

Hallinnonalan määrärahoista 65 prosenttia kohdistuu hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitukseen, 15 prosenttia valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin, 10 prosenttia kuntien tukemiseen, 6,7 prosenttia EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen maksuosuuksiin, 0,8 prosenttia Ahvenanmaan maakunnalle suoritettaviin maksuihin ja 0,1 prosenttia energiaverotukeen. Pääluokan määrärahoista 2,4 prosenttia käytetään ministeriön ja virastojen toimintamenoihin ja 0,4 prosenttia hallinnonalan arvonlisäveromenoihin.

Ehdotukseen sisältyy hallitusohjelman mukaisia toimintamenosäästöjä sekä kevään 2024 kehysriihessä sovittuja lisäsäästöjä yhteensä 69,77 miljoonan euroa, jotka on kohdennettu valtiovarainministeriön ja hallinnonalan virastojen toimintamenoihin sekä muihin kulutusmenotyyppisiin määrärahoihin. Hallituksen huhtikuun 2025 puoliväliriihessä sovitut uudet toimintamenosäästöt sisältyvät valtiovarainministeriön vastineeseen, joka annetaan 13.8.2025.

Hyvinvointialueiden ja kuntien peruspalvelujen rahoitus

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä noin 27,1 miljardia euroa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja sekä rahoitustuottoja.

Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 3,24 prosenttia vuonna 2026 ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen noin 849 miljoonaa euroa. Tästä vuoden 2024 rahoituksen jälkikäteistarkistukseen sisältyy noin 34 miljoonaa euroa. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioitu vuosittainen kasvu. Palvelutarpeen kasvun arvioidaan lisäävän rahoitusta noin 248 miljoonaa euroa, josta jälkikäteistarkistukseen sisältyvää palvelutarpeen kasvua on noin 10 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen kasvusta on huomioitu 80 prosenttia.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,5 miljardia euroa ja kuntien veromenetysten korvauksiin 0,57 miljardia euroa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 25,02 prosentista 25,79 prosenttiin vuonna 2026. Vuonna 2026 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 3,4 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 118 miljoonaa euroa.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 717 miljoonaa euroa. Menoihin sisältyy 39 miljoonaa euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja ja positiivisen luottotietorekisterin menoja. Tullin toimintamenoihin sisältyy myös 11,7 miljoonaa euroa tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistuksen jatkamiseen ja pysyvien ICT-menojen kasvamiseen.

Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin, verotukseen liittyviin korkomenoihin sekä autoveron vientipalautukseen ehdotetaan 46 miljoonaa euroa.

Valtion sisäiset palvelut

Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 63 miljoonaa euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita muun muassa varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 1,3 miljardia euroa. Investoinnit painottuvat valtion tehtävien kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen. Investointisuunnitelmiin sisältyy myös kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä puolustusvoimien investointitarpeita.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 141 miljoonaa euroa. Summa sisältää Tilastokeskuksen toimintamenot 54 miljoonaa euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 6,6 miljoonaa euroa sekä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimintamenot 70,6 miljoonaa euroa. Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 7 miljoonaa euroa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat enimmäkseen Lupa- ja valvontaviraston toimintamenoista, joihin ehdotetaan 127 miljoonaa euroa. Lupa- ja valvontavirastoon kootaan Valviran tehtävät, suurin osa aluehallintovirastojen tehtävistä sekä elinvoima-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät.

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja eläkkeisiin liittyviin menoihin ehdotetaan 6,1 miljardia euroa. Valtion eläketurvan piirissä olevat eläkkeet myöntävät ja maksaa Keva niille eläkkeen saajille, jotka ovat viimeksi olleet pääasiallisesti valtion eläketurvan piirissä (viimeisen eläkelaitoksen periaate). Valtio siirtää Kevalle katteen eläkkeiden maksamiseksi. Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin ml. valtion matkavahinkoturvan menoihin ehdotetaan 41 miljoonaa euroa.

Maksut Euroopan unionille

Euroopan unionille suoritettaviin Suomen maksuosuuksiin ehdotetaan 2,7 miljardia euroa, joka on 403 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.

Vuosi 2026 on EU:n rahoituskehyskauden 2021–2027 kuudes varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2026.

Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.

Suomen osuuteen Ukrainan makrotaloudellisen rahoitusavun korkomenoista ehdotetaan 10 miljoonaa euron arviomäärärahaa.

Talousarvioehdotuksen käsittely jatkuu syyskuussa

Hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 1.–2. syyskuuta. Sen jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 22. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa. 

Lisätietoja:
Talouspäällikkö Jan Holmberg, puh. 02955 30156, jan. holmberg(at)gov.fi
Budjettineuvos Riku Jylhänkangas, puh. 02955 30475, riku.jylhankangas(at)gov.fi