Työllisyyden kasvu vahvistaa julkista taloutta

Suomen talous kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2018, ennustaa valtiovarainministeriö 13.4. julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan. Vahvana jatkuva talouskasvu lisää työvoiman kysyntää, ja työllisyys kasvaa nopeammin kuin vuosiin.

Suomen talouden kasvu jatkuu yli kahden prosentin vuosivauhdilla tulevina vuosina mutta hidastuu alle puoleentoista prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Vuonna 2020 työllisyysaste nousee jo 72,5 prosenttiin. Vaikka avoimena olevien työpaikkojen määrä kasvaa, työttömyys vähenee hitaasti.

Suomen talous kasvaa 2,2 prosenttia vuonna 2019 ja 1,8 prosenttia vuonna 2020. Talouden kasvua tukevat sekä kotimainen kysyntä että ulkomaankauppa. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Vaikka yksityisten investointien kasvu jää hitaammaksi kuin vuonna 2017, investoinnit nousevat 20 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee.

Työllisyyden kasvu ylittänyt odotukset

Taloudellisen aktiviteetin laajapohjainen ja nopea voimistuminen paransi työllisyyttä vuoden 2017 aikana. Työllisyyden paraneminen voimistui vuodenvaihteen molemmin puolin poikkeuksellisen nopeasti, ja työllisyysasteen trendi on noussut jo 71 prosentin tuntumaan.

Työvoiman kysyntä lisääntyy ripeästi. Bruttokansantuotteen nopeana jatkuva kasvu ja reaalipalkkojen maltillinen nousu nostavat vuonna 2018 työllisten määrän 1,8 prosenttia edellisvuotta korkeammaksi. Työllisyyden kasvu jatkuu nopeana koko ennustejakson ajan, ja työllisyysaste nousee 72,5 prosenttiin vuonna 2020. Työttömien ja piilotyöttömien suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua.

Vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyy työllisyyden sekä ansiotason nousun seurauksena. Suomen talouskasvun nopeutuminen, viennin vilkastuminen, matalalla pysyneet korot sekä myönteinen kansainvälinen kehitys tukevat yksityisten investointien kasvua. Viennin kasvu jää viime vuoden pyrähdystä maltillisemmaksi, mutta kasvu jatkuu maailmankaupan kasvua nopeampana.

Vuonna 2018 ansiotaso nousee 1,9 prosenttia. Palkkaliukumien arvioidaan jäävän keskimääräistä pienemmiksi paikallisen sopimisen laajentuessa. Ansiotason nousu kiihtyy vuonna 2019 2,5 prosenttiin sopimuskorotusten ajoitustekijöiden vuoksi. Vuonna 2020 ansiotason nousua 2,8 prosenttiin kiihdyttää edelleen hyvä talouskasvu ja julkisen sektorin lomarahojen palautuminen. Palkkojen kasvun kiihtymisestä huolimatta inflaatio jää edelleen maltilliseksi.

Maailmantaloudessa voimakasta kasvua

Kuluvana vuonna maailmantaloudessa vallitsee korkeasuhdanne. Kasvu on laaja-alaista: useissa talouksissa sekä vienti että kotimainen kysyntä ovat vahvassa vedossa. Euroalueen vahva kasvu jatkuu, luottamus on korkealla, ja investoinnit ovat elpyneet lähelle kriisiä edeltävää tasoa.

Kotimaan taloudessa riskit ovat tasapainossa

Kotitalouksien kulutus voi kasvaa ennustettua nopeammin, jos työllisyys yllättää positiivisesti ja kotitalouksien luottamus pysyy korkealla. Toisaalta jos kotitalouksien luottamus laskee ja kotitaloudet alkavat säästää tai jos kysyntä törmää kapasiteettipulaan, kustannukset nousevat ja inflaatio alkaa kiihtyä voimakkaammin, kotitalouksien kulutus voi jäädä ennustettua pienemmäksi.

Julkinen talous vahvistuu mutta on pitkällä aikavälillä edelleen epätasapainossa

Talouskasvu, työllisyyden koheneminen sekä menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta lähivuosina. Julkinen talous tasapainottuu ja kääntyy hieman ylijäämäiseksi yli vuosikymmenen jatkuneen epätasapainon jälkeen vuonna 2020.

”Korkeamman työllisyyden ansiosta julkisen talouden näkymä on aiemmin ennustettua suotuisampi. Tästä on hyvä jatkaa työtä korkeamman työllisyyden eteen. Julkinen talous vahvistuu kasvun kautta”, toteaa osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Valtion menot ovat nopeasta talouskasvusta huolimatta lähivuosina edelleen selvästi tuloja suuremmat. Valtiontalouden epätasapaino pienenee vähitellen ja kansantalouden tilinpidon mukainen valtionhallinto lähes tasapainottuu vuonna 2022. Tasapaino uhkaa kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi, sillä väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu ja puolustusvoimien hävittäjähankintojen rahoitus kasvattavat valtion menoja 2020-luvulla. 

Talouskasvu ja menojen kasvua hillitsevät toimet alentavat myös julkisen talouden velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhde alittaa 60 prosentin rajan vuonna 2019 ja alenee hiljalleen 56 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Julkinen talous velkaantuu silti edelleen.

Käsillä oleva talouskasvu ei muuta julkisen talouden pitkän aikavälin haasteita. Suhdanteen tasaannuttua talouskasvu hidastuu selvästi eikä riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi nopeasti kasvavia julkisia menoja. Julkisessa taloudessa on edelleen pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino. Tämän niin sanotun kestävyysvajeen mittaluokka on noin kaksi ja puoli prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Taloudellinen katsaus, kevät 2018

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali

Lisätietoja:

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)