Talous toipuu kauppakiistojen ja epävarmuuden varjossa

Suomen talous toipuu taantumasta, mutta kauppakiistat ja epävarmuus viivästyttävät kasvun kiihtymistä. Julkinen talous kaipaa kipeästi käännettä, sillä alijäämät ovat syvät ja velkasuhde uhkaa nousta yli 90 prosentin, arvioi valtiovarainministeriö 16. kesäkuuta julkaisemassaan ennusteessa.

Suomen talous kääntyi viime vuoden aikana kasvuun taantuman pohjalta. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa, jota vahvistavat edelleen työllisyyden koheneminen ja veronalennukset. Investoinnit kasvavat ripeästi, erityisesti rakentamisen elpymisen sekä energiasiirtymään ja puolustukseen liittyvien hankkeiden ansiosta. Talouskasvua hidastavat Yhdysvaltojen asettamat tullit, muiden maiden vastatoimet sekä kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus. 

Tänä vuonna bruttokansantuote (bkt) kasvaa 1,0 prosenttia, ensi vuonna 1,5 prosenttia ja 1,7 prosenttia vuonna 2027. 

”Epävarmuuden rinnalla Suomen talouden näkymässä on myös paljon myönteistä. Hyvä niin, sillä ilman nopeampaa kasvua Suomen julkinen talous ei pysty täyttämään hyvinvointivaltion palvelulupausta pidemmällä aikavälillä”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.  

Epävarmuus ja tullit heikentävät maailmantalouden kasvua 

Epävarmuus on kasvanut selvästi maailmantaloudessa kauppapoliittisten jännitteiden kiristyttyä. Yhdysvallat kärsii talouspolitiikastaan eniten, ja sen talouskasvu hidastuu selvästi. Euroalueen talous elpyy edelleen mutta aiemmin oletettua hitaammin. Ennuste perustuu oletukseen, että Yhdysvaltojen asettamat noin 10 prosentin tuontitullit pysyvät voimassa.  

Suomessa viennin kasvua heikentää selvästi Yhdysvaltojen kauppapolitiikka mutta sitä tukee euroalueen toipuminen. Tuonti kasvaa vientiä nopeammin, sillä Suomessa kysynnän kasvu perustuu investointeihin, joissa käytetään merkittävä määrä tuontipanoksia. 

Kotitalouksien ostovoima kasvaa 

Inflaatio on hidastunut selvästi ja hintojen nousu pysyy maltillisena. Kuluttajahintojen nousu jää tänä vuonna alle prosentin, eikä inflaatio ylitä kahta prosenttia muinakaan ennustevuosina. Inflaatiota on hidastanut ennen muuta energian ja omistusasumisen hintojen lasku. 

Hintojen nousun hidastumisen ja palkkojen korotusten myötä reaaliansiot ovat kääntyneet kasvuun. Kotitalouksien keskimääräisten reaalitulojen kasvua hidastaa tänä vuonna kuitenkin heikko työllisyystilanne, sosiaalietuuksien leikkaukset ja kulutusverojen korotukset. Ensi vuonna reaalitulot kasvavat nopeammin, kun työllisyystilanne paranee ja tuloverotus kevenee. Tulo- ja työllisyystilanteen lisäksi kotitalouksien kulutusta on hillinnyt heikko luottamus talouteen sekä odotukset hintojen nousun jatkumisesta, mutta ensi vuodesta lähtien kulutuksen kasvu nopeutuu. 

Investointien määrä kasvussa 

Investoinneissa pohja on ohitettu, ja tänä vuonna investointien määrä kasvaa selvästi. Asuntorakentaminen elpyy hitaasti. Asuntoja rakennetaan edelleen pidemmän aikavälin tarpeeseen nähden liian vähän.  

Energiasiirtymään ja teknologian kehitykseen liittyvät investoinnit sen sijaan kasvavat reippaasti. Suomeen on suunniteltu ennätysmäisen paljon investointeja, ja tänä vuonna investointeja on myös alettu tehdä. Investoinneissa on sekä puhdasta energiaa tuottavia että käyttäviä hankkeita. Investointeja lisäävät myös puolustushankinnat, jotka kasvavat tänä vuonna reippaasti hävittäjien myötä ja joiden taso pysyy korkeana myös tulevina vuosina. 

Työllisyys kääntymässä kasvuun 

Työllisyyden lasku näyttäisi pysähtyneen alkuvuoden aikana. Vuositasolla työllisiä on tänä vuonna saman verran kuin viime vuonna ja työttömiä selvästi enemmän, noin 9,3 prosenttia työvoimasta. Ensi vuonna työllisten määrä selvästi kasvaa ja työttömyys laskee 8,8 prosenttiin. Myös sitä seuraavana vuonna työllisyyden kasvu jatkuu ja työllisyysaste (20–64-vuotiaat) nousee 77,8 prosenttiin. 

Työmarkkinoilla on paljon potentiaalia työllisyyden kasvulle, sillä työvoiman määrä on kasvanut viime vuosina reippaasti ja alkuvuonna työvoiman määrä on kääntynyt uudelleen selvään kasvuun. Työvoiman määrää lisäävät sekä hallituksen työllisyystoimet että maahanmuutto. Toistaiseksi työvoiman määrän kasvu on kuitenkin näkynyt työttömyyden nousuna, kun vaisu kysyntä on pitänyt työllisyystilanteen heikkona. 

Julkisyhteisöjen syvä alijäämä ja riittämätön talouskasvu nostavat velkasuhteen yli 90 prosentin 

Lähtötilanne kuluvaan vuoteen oli heikko, sillä julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen. Talouskasvun vauhdittumisesta ja hallituksen sopeutustoimista huolimatta julkisyhteisöjen rahoitusasema kohenee ennustejaksolla vain maltillisesti. Erityisesti valtiontaloutta heikentävät tänä keväänä tehdyt päätökset veronkevennyksistä ja puolustusmenojen lisäyksistä sekä jo aiemmin päätetyt puolustushankinnat.  

Näiden eri suuntiin vaikuttavien tekijöiden vuoksi julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,2 prosenttia suhteessa bkt:hen ja kohenee siitä vähitellen 3,5 prosentin tuntumaan vuonna 2027. Vuonna 2029 alijäämä on 3,3 prosenttia suhteessa bkt:hen. 

Julkisyhteisöjen velkasuhde nousee tänä vuonna yli 86 prosentin, minkä jälkeen velan nopein kasvu on toistaiseksi takana. Syvät alijäämät ja riittämätön talouskasvu pitävät velkasuhteen maltillisessa kasvussa koko ennustejakson ajan. Velkasuhde nousee ensimmäistä kertaa yli 90 prosentin vuonna 2029. Jos puolustusmenot pidetään noin 3 prosentissa suhteessa bkt:hen eikä niistä syntyvää alijäämää kateta, jatkaa velkasuhde kasvuaan ennustejakson jälkeenkin.

Lisätietoja: 

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi  
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous)  
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous) 

Tiedotteen liitteenä olevaa esitysmateriaalia (s. 14) on päivitetty 18. kesäkuuta.