Search

Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta on pysyvä etiikkatoimielin, joka on tällä hetkellä asetettu toimikaudelle 1.5.2021-30.4.2025.

Palkkaus on keskeisin palvelussuhteen ehto. Se muodostaa pääosan valtiotyönantajan työvoimakustannuksista ja suuren osan toimintamenoista.

Valtion virka-ansiomerkki annetaan tunnustukseksi valtion virassa suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta.

Hankkeessa valmistellaan muutoksia valtion virkamieslakiin (750/1994).

16.6.2026 | Hallitus esittää muutoksia virkamieslakiin ja turvallisuusselvityslakiin. Tavoitteena on parantaa valtion henkilöstöturvallisuutta.

Tällä sivustolla on valtion virkamieslakia koskevaa oikeus- ja ratkaisukäytäntöä vuodesta 1995 alkaen.

Virkamiesoikeus on valtion henkilöstöhallinnon kannalta keskeisin oikeudenala. Se sisältää ne säännökset, joilla on järjestetty virkamiesten yleinen oikeusasema eli virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet.

Valtiolla avautuu koko ajan runsaasti uusia mielenkiintoisia työtehtäviä. Kukin valtion virasto rekrytoi itse tarvitsemansa henkilöstön, omaan henkilöstösuunnitelmaansa perustuen. Ylimmän johdon ja ministeriöiden johtavat virkamiehet nimittää virkoihin kuitenkin valtioneuvosto tai tasavallan presidentti.

Virkasuhteen ehtojen sääntelyjärjestelmästä säädetään virkaehtosopimuslaissa ja työsuhteen työehtosopimuslaissa. Virkaehtosopimuslainsäädäntöä täydentää valtion pääsopimus, jossa on sovittu valtion virkamiehiä koskevasta neuvottelumenettelystä.

23.3.2026 | Lausunnolla olevassa esityksessä selkiytettäisiin nykytilaa kirjoittamalla lakiin, että työnantajana toimivalla viranomaisella on oikeus varmistaa myös palvelussuhteen aikana, että virkamiehellä on hänen tehtäviensä edellyttämä nuhteettomuus, hänellä ei ole tehtävien asianmukaista hoitoa vaarantavia sidonnaisuuksia ja että virkamiehellä on edellytykset hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja luotettavasti.

Valtion palkkapolitiikka on suurimmaksi osaksi yhtenäinen. Se perustuu osittain myös eri virastojen lähtökohtiin, tarpeisiin ja sovelluksiin.

Sivustolle on koottu hallinnonaloittain valtion ylimmän virkamiesjohdon ilmoitukset sidonnaisuuksista.

Tulospalkkaus on toiminnallista tuloksellisuutta ja yhteistyötä edistävä palkinnan osa. Se täydentää tehtävän vaativuuteen ja suoritukseen perustuvia valtion palkkausjärjestelmiä.

Työterveyshuolto edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työkykyä.

Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on, että organisaatiossa työskentelee aina oikea määrä sopivia henkilöitä oikeissa tehtävissä.

Oppiminen on osa jokaisen virkamiehen työnkuvaa ja tapahtuu yhä enemmän työn ohessa. Työssä oppiminen tehdään kaikille mahdolliseksi hyödyntämällä uusia toimintatapoja, -rakenteita ja oppimisympäristöjä.

Valtioneuvoston piirissä on pitkään eri yhteyksissä kannustettu henkilöstöä liikkuvuuteen paitsi oman organisaation myös valtioneuvoston sisällä ja sen ulkopuolella.

Henkilöstöjohtaminen toteuttaa toimintastrategiaa varmistamalla valtion eri yksiköiden tuloksellisen toiminnan edellyttämän osaamisen hankinnan, kehittämisen ja johtamisen.

Henkilöstön tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu on työnantajan lakisääteinen velvollisuus ja osa hyvää johtamista ja työelämää. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työssä parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja tukee organisaation tuloksellisuutta ja työnantajakuvaa.

Valtion henkilöstön vuosilomista on sovittu valtion virka- ja työehtosopimuksella. Virkamiesten ja työntekijöiden lomiin sovelletaan myös vuosilomalakia.