Hallitus ehdottaa täydennyksiä vuoden 2026 talousarvioesitykseen
Hallitus antoi torstaina 20. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2026 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esitykseen sisältyy muun muassa ehdotuksia uusien liikennehankkeiden käynnistämisestä sekä tuesta Ukrainalle. Täydennysesityksessä tuloarvioita lasketaan 189 miljoonalla eurolla ja määrärahatarve kasvaa 455 miljoonalla eurolla.
Hallituksen investointiohjelma
Hallituksen määräaikaiseen investointiohjelmaan ehdotetaan täydentävässä esityksessä yhteensä noin 303 miljoonaa euroa uusina valtuuksina ja määrärahoina. Tästä vuodelle 2026 kohdentuvat uudet määrärahat ovat noin 98 miljoonaa euroa. Investointiohjelman valtuudet ja määrärahat nousevat talousarvion täydennysesityksen myötä yhteensä 4,2 miljardiin euroon. Investointiohjelma on kokonaisuudessaan vajaat 4,6 miljardia euroa, josta noin 0,3 miljardia euroa rahoitetaan kehyksen puitteissa ja loput pääosin omaisuustuloilla.
Osana investointiohjelmaa ehdotetaan seuraavien väylähankkeiden käynnistämistä:
- Liminka–Oulu kaksoisraide -hankkeen toteuttamiselle ehdotetaan myönnettävän 199 miljoonan euron valtuus ja 10 miljoonan euron määräraha.
- Valtatien 4 parantamiseen Vestonmäen kohdalla (Joutsa, Toivakka) ehdotetaan myönnettävän 18 miljoonan euron valtuus ja 2 miljoonan euron määräraha.
- Kupittaan kansi -hankkeen toteuttamiselle ehdotetaan myönnettävän 3,25 miljoonan euron määräraha.
- Maantien 152 Hämeenlinnanväylä–Tuusulanväylä (Kehä IV) suunnitteluun ehdotetaan myönnettävän 2,5 miljoonan euron määräraha.
- Kantatie 51 Vuohimäen eritasoliittymä -hankkeen suunnitteluun ehdotetaan myönnettävän 0,4 miljoonan euron määräraha.
Hallitus on päättänyt lukea osaksi investointiohjelmaa myös keväällä hallituksen puoliväliriihessä sovitun investoinnin koulutustason nostoon sekä hyvinvointialueiden hoidon jatkuvuutta parantavat hankkeet. Lisäksi investointiohjelmaan on päätetty sisällyttää julkisen hallinnon tuottavuutta parantavia tekoäly- ja digitalisaatioinvestointeja. Yhteensä nämä hankkeet lisäävät määrärahatarvetta 150 miljoonalla eurolla, jotka katetaan valtion omaisuutta hyödyntämällä siten, etteivät ne lisää velanottoa. Toimet kohdentuvat tarkemmin seuraavasti:
- Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään kertaluonteisesti vuonna 2026. Aloituspaikkoihin ja näihin liittyviin opintotukimenoihin ehdotetaan vuonna 2026 noin 11 miljoonaa euroa ja yhteensä noin 44 miljoonaa euroa vuosina 2026–2028. Uudet aloituspaikat kohdennetaan talouskasvua tukeviin tutkintoihin, kuten ydin- ja energiatekniikan aloille.
- Toiselta asteelta valmistuneille ja ilman korkeakoulupaikkaa jääneille toteutetaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Tähän ehdotetaan 18,6 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja yhteensä noin 56 miljoonaa euroa vuosina 2026–2028.
- Hyvinvointialueiden määräaikaisiin omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeisiin ehdotetaan 40 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Vähintään puolet kyseisestä määrärahasta käytettäisiin uusiin ammatinharjoittajamalliin perustuviin kehittämishankkeisiin.
- Tekoälyinvestointeihin ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2026 valtiovarainministeriön toimintatapojen ja digitalisaation kehittämismenoihin.
Panostuksia muun muassa Ukrainan tukemiseen ja liikenteeseen
Suomen osallistumiseen Ukrainaa tukevaan Naton PURL-aloitteeseen (Prioritized Ukraine Requirements List) ehdotetaan 100 miljoonan euron määrärahaa, jonka avulla rahoitettaisiin Yhdysvalloista tehtäviä puolustusmateriaalihankintoja. Lisäksi Ukrainalle annettavaan siviilimateriaaliapuun ja sen kuljetuskustannuksiin ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä.
Valtatie 9 Tampere–Orivesi 1. vaihe -hankkeen toteuttamiseksi välillä Alasjärvi–Käpykangas ehdotetaan myönnettäväksi 109 miljoonan euron valtuus ja 22 miljoonan euron määräraha.
Uuden jäänmurtajan hankintaan ehdotetaan 10,6 miljoonan euron määrärahaa, sillä valtuus sen hankkimiseksi sisältyy vuoden 2025 kolmanteen lisätalousarvioon.
Lentoliikenteen palvelujen ostoihin ehdotetaan 8,9 miljoonan euron lisäystä.
Lentorata Oy:n ja Itärata Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan yhteensä 7 miljoonan euron määrärahaa hankkeiden suunnittelukustannusten rahoittamiseen vuonna 2026. Määräraha on aiemmin peruutettujen määrärahojen palautusta.
Henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen Tornion ja Haaparannan välillä ehdotetaan 1,9 miljoonaa euroa ja henkilöjunaliikenteeseen Helsingin ja Hangon välillä 0,8 miljoonaa euroa. Lisäykset toteutettaisiin siirtona perusväylänpidon määrärahoista.
Tarkennuksia aiemmin tehtyihin päätöksiin
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muun muassa elokuva-alan tuotantotukeen kohdentunut 7,8 miljoonan euron yritystukisäästö ehdotetaan peruttavan ja kohdennettavan pääosin uudelleen. Korvaavina säästöinä ehdotetaan seuraavia toimia:
- Yliopistojen ja ammattikorkeakorkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä 2,9 miljoonan euron säästöä.
- Valtionhallinnon toimintatapojen ja digitalisaation kehittämiseen ehdotetaan noin 2,4 miljoonan euron säästöä.
- Ulkoministeriön talonrakennusmenoihin ehdotetaan 1,2 miljoonan euron säästöä.
- Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön digitalisaation edistämiseen myönnettäviin avustuksiin ehdotetaan vajaan 0,4 miljoonan euron säästöä.
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen tarkoitettu 100 miljoonan euron valtuus ehdotetaan muutettavan 50 miljoonan euron määrärahaksi.
Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen valtion rahoitusta ehdotetaan vähennettävän 2,34 miljoonalla eurolla.
Kotihoidon tuen niin sanottuun Norjan malliin siirtyminen ei ole tulossa voimaan vielä vuoden 2026 alussa, mikä vähentää määrärahatarvetta yhteensä 1,7 miljoonalla eurolla.
Poimintoja muista muutoksista ja määrärahalisäyksistä
Valtioneuvoston viestinnän tehtävät ehdotetaan koottavaksi ministeriöistä valtioneuvoston kansliaan 1.7.2026 alkaen. Ministeriöiden toimintamenoista ehdotetaan siirrettävän valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin yhteensä 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2026, mikä vastaa puolta siirron kohteena olevasta vuotuisesta määrärahasta.
Paimion parantolan ylläpitoon, peruskorjaamiseen ja toimitilojen kehittämiseen ehdotetaan 10 miljoonan euron valtuutta. Valtuus olisi osittain ehdollinen vastaaville yksityisille panostuksille ja aiheuttaisi 1,5 miljoonan euron määrärahatarpeen vuonna 2026.
Varsinaisessa talousarvioesityksessä tehtyä T&K-rahoituksen kokonaisarviota on tarpeen täydentää, koska EU-rakennerahastojen ohjelmamuutoksen myötä varoja siirretään osin uuteen puolustusteemaan. Tästä syystä Geologian tutkimuskeskukselle ehdotetaan 37 miljoonan euron valtuutta Mintecin koetehdaskokonaisuuden tutkimusinfrastruktuurin toteutukseen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan avustuksista ehdotetaan siirrettävän 12,8 miljoonaa euroa käytettäväksi laivanrakennuksen innovaatiotukeen.
Lupa- ja valvontavirastolle ehdotetaan 3,9 miljoonaa euroa vihreän siirtymän investointihankkeiden lupakäsittelyn kansalliseen etusijamenettelyyn sekä eräiden EU:n strategisten hankkeiden lupakäsittelyn etusijamenettelyyn ja yhteispisteviranomaisena toimimiseen.
Äkillisen rakennemuutoksen tukitoimiin ehdotetaan 2 miljoonaa euroa.
Tasavallan presidentin kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisäystä.
Tilusjärjestelytoiminnan laajuuden kasvattamiseen ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisäystä.
Afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi ja taudin torjuntaan varautumiseksi ehdotetaan yhteensä 0,84 miljoonan euron lisäystä.
Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle ehdotetaan 0,8 miljoonan euron sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen määrärahasiirtona puolustusmateriaalihankinnoista.
Osana Itäisen Suomen ohjelman toimeenpanoa ehdotetaan 0,7 miljoonan euron määrärahaa pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella (asiaa koskeva valtuus sisältyy vuoden 2025 kolmanteen lisätalousarvioon).
Muita määrärahatarpeen kasvua selittäviä tekijöitä
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (mukaan lukien REPowerEU-kokonaisuus) määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi vuodelle 2026 yhteensä noin 106 miljoonaa euroa muun muassa maksatusaikataulun muutosten vuoksi. Täydentävään talousarvioesitykseen sisältyy myös joitain muita määrärahojen ajoitusmuutoksia.
Opintotukeen ehdotetaan yhteensä 23,6 miljoonan euron lisäystä. Lisäys johtuu opintotuen käytön kasvusta sekä valtion takauksen perusteella maksettavaksi tulleiden opintolainojen maksuvapautuksista.
Tuloarviota alennetaan 189 miljoonalla eurolla
Kokonaisuudessaan tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 189 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden. Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 25 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pitkälti virvoitusjuomaveron veronkorotuksen voimaantulon myöhentämisestä. Veronkorotuksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.4.2026 aiemmin oletetun 1.1.2026 sijaan, mikä vähentää vuoden 2026 verotuottoa 28 miljoonalla eurolla.
Sekalaisia tuloja ehdotetaan alennettavaksi 164 miljoonalla eurolla. Muutosta selittävät pitkälti alenema päästöoikeuksien huutokauppatuloissa 75 miljoonalla eurolla sekä Euroopan rauhanrahastolta vuonna 2026 saatavien takaisinmaksujen väheneminen 158 miljoonalla eurolla ajoitusmuutoksen myötä. Toisaalta arviota verotukseen liittyvistä korkotuloista ehdotetaan nostettavan 51 miljoonalla eurolla.
Valtion nettolainanotto kasvaa 644 miljoonalla eurolla
Vuoden 2026 määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 455 miljoonalla eurolla yhteensä noin 90,8 miljardiin euroon. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset huomioiden ehdotus kasvattaa valtion nettolainottoa 644 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan valtion budjettitalouden alijäämäksi vuonna 2026 arvioidaan noin 9,3 miljardia euroa. Alijäämää pienentää kertaluonteisesti noin 2,3 miljardilla eurolla Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin rahaston lakkautuksen yhteydessä. Tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista. Ilman tuloutusta budjettitalouden alijäämä olisi noin 11,6 miljardia euroa, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa.
Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala, p. 0295 161 171, ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, p. 0295 530 514