Kuntien erilaiset lähtökohdat näkyvät tehtävien eriytymisenä
Kuntien tehtävät ovat osin eriytyneet ja osa kunnista vastaa laajemmasta tehtäväkokonaisuudesta kuin toiset, todetaan Kuntien normien keventämisen ja tehtävien tarkastelun ohjelmatyössä tehdyssä muistiossa. Tehtävien eriytymiseen vaikuttavat sekä lainsäädäntö että kuntien omat ratkaisut. Taustalla ovat muun muassa väestökehitys, kuntien taloudelliset erot ja osaavan työvoiman saatavuus, jotka vaikuttavat kuntien kykyyn järjestää palveluja. Tänään julkaistussa muistiossa on tarkasteltu kuntien tehtävien eriytymisen kokonaisuutta eri näkökulmista.
Lainsäädännöllä tehtäviä eriytetään usealla eri tavalla
Lainsäädännöllä eriyttämistä tapahtuu järjestämiskriteerien, järjestämislupien, alueellisten vastuiden sekä kokoon sidottujen velvoitteiden kautta. Lain edellyttämä yhteistyö koskee esimerkiksi työllisyyspalveluja, maaseutuhallintoa ja ympäristöterveydenhuoltoa, joissa kaikissa on käytössä tehtäväkohtaiset järjestämiskriteerit. Lisäksi tehtäviä on eriytetty kuntien koon tai erityispiirteiden perusteella esimerkiksi kaavoituksessa, eläinlääkinnässä ja sosiaali- ja terveyspalveluissa (Helsingin erillisratkaisu).
Vapaaehtoinen yhteistyö eriyttää tehtäviä vastuukuntien ja muiden kuntien välillä
Kunnat tekevät vapaaehtoista yhteistyötä useilla palvelualueilla, kuten koulutuksessa, kulttuuripalveluissa, jätehuollossa ja vesihuollossa. Erityisesti pienemmille kunnille yhteistyö on keskeinen keino turvata palveluiden saatavuus ja vastata kasvaviin vaatimuksiin.
Kuntien omissa yhteistyöratkaisuissa vastuu tehtävistä useimmiten siirretään vastuukunnalle, joka järjestää tehtävät muiden kuntien puolesta. Kuntayhtymät ja sopimusperusteinen yhteistyö täydentävät yhteistyön keinovalikoimaa.
Eriyttäminen on yleistä eri Euroopan maissa
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että kuntien tehtävien eriyttäminen on yleistä monissa Euroopan maissa. Muun muassa Saksassa, Espanjassa ja Tšekissä on epäsymmetrinen järjestelmä, jossa kuntien tehtävät määräytyvät esimerkiksi kunnan koon tai hallinnollisen roolin perusteella.
Maiden välisiä vertailuja tehdessä on hyvä huomioida, että kuntien tehtävät ja kunnallinen itsehallinto vaihtelevat maittain. Suomessa kunnilla on hyvin merkittävä rooli hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen järjestämisessä sekä poikkeuksellisen vahva kunnallinen itsehallinto.
Eriytymisellä haetaan vahvempia järjestäjiä ja palvelujen laatua
Kuntien tehtävien eriytyminen johtuu pitkälti resurssieroista ja väestökehitystä, ja näiden haasteiden ratkaisemiseksi eriyttäminen on useimmilla hallinnonaloilla koettu järkeväksi tehtäväkohtaiseksi ratkaisuksi. Kuntien näkökulmasta erityisesti vapaaehtoinen yhteistyö on osoittautunut toimivaksi silloin, kun omat resurssit ovat rajalliset.
”Kuntien ja niiden tehtävien erilaistuminen on jo todellisuutta. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tulevat ratkaisut tukevat kuntien erilaisia lähtökohtia ja turvaavat laadukkaat palvelut koko maassa. Keskustelua kuntien tehtävien eriyttämisestä ja muista kuntapolitiikan vaihtoehdoista käydään myös kuntien tulevaisuutta käsittelevässä parlamentaarisessa työryhmässä”, toteaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.
Muistio: Kuntien tehtävien eriytyminen
Nykytila ja jatkokehittämisen keskeiset reunaehdot
Kuntien normien keventämisen ja tehtävien tarkastelun ohjelma (hankeikkuna)
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Lotta Mattsson, lotta.mattsson(at)gov.fi,
puh. 02955 30457
Neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen, suvi.savolainen(at)gov.fi,
puh. 02955 30122