Itä-Suomen hallinto-oikeus 17.11.2023 nro 2565/2023 (diaarinumero 826/03.04.04.04.03/2022) 

 

Asia     
Valtion virkamiehen virkasuhteen irtisanomista koskeva valitus

Asiasanat 
Epäasiallinen käyttäytyminen 
Irtisanominen yksilöperusteella
Kokonaisarvio
Käyttäytymisvelvollisuus
Palvelussuhdeturva 
Seuraamusharkinta 
Sopimaton käytös
Tasapuolinen kohtelu
Virkavelvollisuuden vastainen toiminta 

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Koulukodin johtava rehtori oli 22.3.2022 tekemällään päätöksellä irtisanonut A:n koulunkäynninoh-jaajan virkasuhteen päättymään valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentin nojalla virkamiehestä johtu-vasta erityisen painavasta syystä. Päätöksen perustelujen mukaan A oli käyttänyt toistuvasti väärin oikeutta kirjautua asiakastietojärjestelmään ja välittänyt oikeudettomasti järjestelmän kautta saatuja salassa pidettäviä lapsen terveystietoja. Huolimatta työnantajan ohjeistuksista järjestelmän käytöstä ja tietosuojaan kuuluvista asioista A oli rikkonut virkamiehen salassapitovelvollisuutta ja velvollisuutta käsitellä salassa pidettäviä tietoja asianmukaisesti. Esiin tulleet seikat olivat työnantajan näkemyksen mukaan olleet sellaisia, että ne olivat olleet omiaan vähentämään virkamiehen luotettavuutta, eikä A:lla ollut ollut edellytyksiä jatkaa tehtävässään. 

A valitti päätöksestä ja vaati sen kumoamista. A vaati myös, että koulukodit velvoitetaan korvaamaan A:lle asiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen. A perusteli vaatimuksiaan muun ohella sillä, että A:n toimista ei ollut tehty tutkintapyyntöä eikä asiassa ollut toimitettu minkään-laista rikosprosessia. A ei ollut käynyt järjestelmässä oikeudettomasti työajalla, selannut järjestelmää oikeudettomasti eikä välittänyt lasten terveystietoja. Valituksenalaisessa päätöksessä esiin tuodut seikat eivät A:n mukaan muodostaneet erityisen painavaa syytä virkasuhteen irtisanomiselle. A:n teon ei voi-tu katsoa olleen toistuvaa tai A:n toimineen aktiivisesti vastoin työnantajan ohjeistusta, koska hänen virheellisestä menettelystään ei ollut huomautettu tai varoitettu. Virkasuhteen kahdeksan vuoden kesto huomioiden irtisanominen oli ollut liian vakava toimenpide rikkomuksen laatu huomioiden, ja teko olisi ollut huomautuksella tai varoituksella sovitettavissa. A totesi, että kaksi muuta osastolla toimivaa ohjaajaa olivat saaneet varoitukset vastaavista asioista.

Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan, että asian rikosoikeudellinen arvio ei ole suoraan sidoksissa virkamiesoikeudelliseen arviointiin. Virkasuhteen irtisanomisen edellytyksenä ei ole, että henkilöä vastaan olisi nostettu syyte tai että hänet olisi tuomittu tietystä rikoksesta rangaistukseen. Hallinto-oikeus totesi, että virkasuhteen irtisanomista koskeva hallintopäätös oli siten virkamieslain 25 §:n 2 momentin mukaisten edellytysten täyttyessä mahdollisuus pysyttää, vaikka asiassa ei ollut tehty tutkin-tapyyntöä, eikä A:ta ollut tuomittu rikoksesta. 

Hallinto-oikeus totesi, että A oli toiminut koulunkäynninohjaajana. A oli lisäksi erillisen tuntisopimuk-sen perusteella toiminut koulukodin osasto-ohjaajan tehtävissä, minkä vuoksi hänellä oli ollut käyttö-oikeus asiakas- ja potilastietojärjestelmään. Hallinto-oikeus totesi saadusta selvityksestä ilmenevän, että A oli katsonut asiakas- ja potilastietojärjestelmästä lähes 40 koulukotiin sijoitetun henkilön sosiaa-lihuollon asiakastietoja useita kertoja toimiessaan koulunkäynninohjaajana. Mainitut tiedot olivat sa-lassa pidettäviä ja sisälsivät yleisen tietosuoja-asetuksen 6 ja 9 artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja, joiden käsittely oli kiellettyä ilman siihen oikeuttavaa perustetta. Hallinto-oikeus totesi, ettei A:lla ollut ollut koulunkäynninohjaajan virkatehtäviin perustuvaa oikeutta koulukodin asiakkaiden sosiaalihuol-lon asiakastietojen käsittelylle. Vaikka A:lla oli osasto-ohjaajan tehtävissä ollut oikeus asiakasjärjes-telmästä ilmenevien tietojen käsittelyyn tehtävien edellyttämässä laajuudessa, perustetta tietojen tarkas-telulle ei ollut ollut silloin, kun A oli toiminut koulunkäynninohjaajan tehtävissä. Kun otettiin huomi-oon, että A oli tarkastellut tietoja järjestelmästä usein myös sellaisina aikoina, kun A:lla ei ollut ollut samana tai seuraavana päivänä osasto-ohjaajan tehtäviä, tietojen tarkastelua ei voitu pitää asianmukai-sena myöskään siitä A:n esittämästä syystä, että hän oli tarvinnut niitä osasto-ohjaajan työvuoroonsa valmistautumiseen. Asiakastietojärjestelmään sai ohjeen mukaan kirjautua vain, kun henkilö teki osas-to-ohjaajan tehtäviä. Hallinto-oikeus totesi, että A:n oli tullut tietää, että hänen menettelynsä oli ollut kiellettyä.

Hallinto-oikeus totesi, että A:n koulunkäynninohjaajan virkasuhteen irtisanomisen perusteena oli ollut myös se, että A oli osasto-ohjaajana työskennellessään katsonut sellaisten asiakkaiden asiakastietoja, joihin hänen työtehtävänsä eivät olleet kohdentuneet. A oli kiistänyt käyttäneensä järjestelmää oi-keudettomasti. A:n mukaan hän oli katsonut järjestelmästä osaston yleistietoja ja hänellä oli voinut olla tarve katsoa tietoja oman työturvallisuutensa vuoksi. Työnantajan esittämistä käyttäjälokitiedoista il-meni tietojen katselun ajankohdat sekä ne asiakkaat, joiden tietoja A oli katsellut. Hallinto-oikeus tote-si asiassa kuitenkin jääneen epäselväksi se, mille osastolle sekä keihin asiakkaisiin A:n osasto-ohjaajan työtehtävät olivat kulloinkin kohdistuneet. Hallinto-oikeus totesi, että työnantaja ei näin ollen ollut esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella hallinto-oikeus olisi voinut arvioida, oliko A katsonut asiakas- ja potilastietojärjestelmän tietoja osasto-ohjaajana toimiessaan laajemmin kuin mihin hänellä olisi ollut oikeus ja siten toiminut moitittavasti. A:n toiminnasta osasto-ohjaajan virkasuhteessa ei tältä osin ollut tullut esiin perusteita, jotka olisi voitu ottaa huomioon koulunkäynninohjaajan virkasuhteen irtisanomiskynnyksen täyttymistä arvioitaessa.

Hallinto-oikeus totesi, että irtisanominen oli perustunut lisäksi siihen, että A oli lähettänyt 6.2.2022 viestin koulukodin asiakkaan erityisopettajalle ja A:n työparille. Viestissä oli epäasiallisella tavalla kuvattu asiakkaan terveydentilaa koskevia tietoja, jotka A oli saanut asiakas- ja potilastietojärjestel-mästä osasto-ohjaajana työskennellessään. A ei ollut osoittanut, että kyseisen tiedon välittäminen oli ollut välttämätöntä asiakkaan koulutuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi taikka opetuksen asian-mukaiseksi järjestämiseksi. Viesti oli lähetetty Facebookin Messenger-sovelluksessa, jonka ei voitu katsoa olevan salassa pidettävän tiedon siirtämiselle tarkoitettu salattu tai muuten suojattu tiedonsiirto-yhteys tai -tapa. Hallinto-oikeus katsoi, että A:n oli tullut ymmärtää, kuinka vakavana rikkomuksena työnantaja piti hänen menettelyään.

Hallinto-oikeus totesi, että A oli menetellyt vastoin valtion virkamieslain 14 §:ssä säädettyjä virkavel-vollisuuksiaan tarkastellessaan koulunkäynninohjaajana asiakasjärjestelmästä ilmeneviä tietoja ilman siihen oikeuttavaa perustetta sekä paljastamalla asiakkaan terveydentilaa koskevia tietoja epäasiallisel-la tavalla sellaiselle henkilölle, jolle se ei ollut ollut lain edellyttämällä tavalla välttämätöntä. Vaikka viestin lähettämisessä oli esitetyn selvityksen perusteella ollut kyse yksittäistapauksesta, A:n tietojen katseluun liittyvä menettely oli ollut toistuvaa ja pitkäaikaista. Asiakastietojen luvaton avaaminen sekä terveystietojen paljastaminen oli merkinnyt asiakkaiden tietosuojan ja heidän yksityisyytensä louk-kaamista. Hallinto-oikeus totesi koulukotien olevan lastensuojeluyksikkö, jossa käsitellään yksityisen kannalta erityisen arkaluontoisia tietoja. Hallinto-oikeuden mukaan tietosuojalla voitiin katsoa olevan korostunut merkitys lastensuojelun toiminnan luotettavuudelle, jonka heikkeneminen saattoi vaikuttaa kielteisesti lastensuojeluyksikön toimintaedellytyksiin. Työnantajan oli voitava luottaa siihen, että sen työntekijät noudattivat tietosuojaa ja salassapitoa koskevia säännöksiä ja määräyksiä. A:n menettelyä oli siten kokonaisuutena arvioiden pidettävä A:n virkavelvollisuuksien kannalta hyvin moitittavana. Edellä sanottu huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että työnantajalla oli ollut valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy A:n koulunkäynninohjaajan virkasuhteen irtisa-nomiseen. 

Hallinto-oikeus totesi kahden muun ohjaajan saamien varoitusten osalta, että muissa asiakastietojen katseluun liittyvissä tapauksissa kyse ei ollut ollut yhtä merkittävästä tietosuojaa koskevien velvoittei-den rikkomisesta kuin A:n tapauksessa. Asiassa ei ollut siten ilmennyt, että työnantaja olisi kohdellut A:ta toisin kuin muita sen palveluksessa olevia virkamiehiä oli vastaavissa olosuhteissa kohdeltu. Hal-linto-oikeus totesi, että virkamieslaissa ei edellytetä varoituksen tai huomautuksen antamista ennen virkasuhteen irtisanomista. Kun otettiin huomioon A:n edellä todettu virkavelvollisuuksien vastainen käyttäytyminen, hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n virkasuhteen irtisanomista ollut pidettävä kohtuutto-mana seuraamuksena. 

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen oikeudenkäyntikuluvaatimuksineen. 

Lainvoimainen. 

Sovelletut oikeusohjeet

Hallinto-oikeus

Valtion virkamieslaki 14 §, 25 § 2 momentti
Valtion virkamieslain 25 §:ää koskevat hallituksen esityksen (HE 291/1993 vp) yksityiskohtaiset pe-rustelut
Yleinen tietosuoja-asetus 6 artikla 1 kohta c alakohta, 9 artikla 1 kohta ja 2 kohta b alakohta
Tietosuojalaki 6 § 1 momentti 2 ja 5 kohta
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 14 § 1 ja 2 momentti, 15 § 1 momentti, 16 §, 17 § 1 momentti
Perusopetuslaki 40 § 1 ja 2 momentti
Hallintolaki 6 §
Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta 14 § 1 momentti
Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä 1 § 2 momentti, 7 §
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 § 1 ja 2 momentti