Päijät-Hämeeseen ehdotetaan kahta erityistä kuntajakoselvitysaluetta

Tilaisuus on seurattavissa suorana verkossa (ns. webcasting-lähetys) http://www.goodmood.fi/kuntauudistus/.

Päijät-Hämeessä on jo tehty kuntajakoselvityksiä

Työryhmä esittää, että Päijät-Hämeeseen asetettaisiin kaksi erityistä kuntajakoselvitystä:

- Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki
- Heinola, Hartola ja Sysmä.

Päijät-Hämeen kunnat jakaantuvat väestökehitykseltään selkeästi kasvaviin ja toisaalta väestöään menettäviin kuntiin. Alueella on tehty kuntajakoselvitys yhdeksän kunnan kesken vuosina 2009 - 2010. Lahden seudulla on tehty myös kaupunkiseutusuunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta vuonna 2007.

Kuntien välinen yhteistoiminta Päijät-Hämeessä on kattavaa. Päijät-Hämeen kuntien talous on melko hyvä, mikä perustuu kuntien pieniin asukaskohtaisiin palveluiden nettomenoihin. Päijät-Hämeen kunnista Padasjoen, Sysmän ja Hartolan talous on hyvin riippuvainen valtionosuusjärjestelmästä.

Ikääntyneiden määrä kasvaa erityisesti maakunnan pohjoisosissa voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä. Palvelutarpeiden kasvuun vastaamiseen itsenäisinä kuntina ei näyttäisi olevan taloudellisia mahdollisuuksia.

Lahti Päijät-Hämeen vetovoimaisena toiminnallisena keskuksena

Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki – selvitysalue on selkeä toiminnallinen kaupunkiseutukokonaisuus työssäkäynnin, asioinnin ja saavutettavuuden näkökulmasta.

Lahden kaupunkiseutu kasvaa voimakkaasti. Kuntarajojen yli yhteen kasvaneen taajamarakenteen vuoksi tarve yhdyskuntarakenteen tasapainoiseen kehittämiseen Lahden kaupunkiseudulla on hyvin suuri. Alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja koko maakunnan elinvoiman turvaamiseksi Lahden kaupunkiseutua tulisikin kehittää yhtenä kokonaisuutena. Maantieteellisesti Lahden nykyiset ympäristökunnat muodostavat kiinteän kokonaisuuden eivätkä etäisyydet ole kohtuuttoman pitkiä. Alueella on hyvät edellytykset muotoutua vetovoimaiseksi alueeksi sekä asumisen että yritystoiminnan kannalta.

Lahden työpaikkaomavaraisuus on korkea. Työmatkaliikennöinnin perusteella Hollola, Nastola, Orimattila ja Asikkala kuuluvat selkeästi Lahden työssäkäyntialueeseen. Myös asiointi suuntautuu voimakkaasti Lahteen. Asukkaita ehdotetulla selvitysalueella on 173 854 (v 2010 tietojen mukaan).

Heinola, Hartola ja Sysmä -selvitysalueella voimavarojen yhdistäminen helpottaisi väestö- ja taloushaasteisiin vastaamista. Heinolan alue on vielä vuoden 2012 loppuun saakka äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Voimavarojen yhdistäminen vahvistaisi aluetta myös elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Ehdotetulla alueella on asukkaita 27 918.

Työryhmä ehdottaa, että Etelä-Savossa sijaitseva Pertunmaan kunta voisi valita, liittyykö se Mikkelin vai Heinolan selvitysalueeseen. Sijaintinsa perusteella Kymenlaakson maakunnassa Iitin kunnassa sijaitsevan Vuolenkosken kylän voisi olla perusteltua työssäkäynnin ja asioinnin perusteella liittyä Heinolan, Sysmän ja Hartolan muodostamaan selvitysalueeseen.

Toissijaisena vaihtoehtona työryhmä esittää yhden selvitysalueen Päijät-Hämettä.

Palvelujen turvaaminen on ensisijainen tavoite

Kuntauudistuksen ensisijaisena tavoitteena on asukkaiden palvelujen turvaaminen. Elinvoimainen kunta tarvitsee riittävästi väestöä, työpaikkoja ja verotuloja, jotta sillä on taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen peruspalvelut. Toimiva kunta muodostuu luonnollisista työssäkäynti- ja asiointialueista ja asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa asuinalueensa asioihin.

Kunnat saavat tukea muutokseen

Valtakunnallinen kuntauudistus on valtava muutosprosessi. Kunnat ja alueet ovat hyvin erilaisia. Kunnat saavat muutoksen valmistelussa ja toteutuksessa valtion tukea. Ennen muutostuen tarkempaa valmistelua halutaan kuulla kuntien toiveet siitä, millaista muutostukea ne odottavat valtion taholta.

Valtion muutostuki konkretisoituu kolmella tasolla: lakitasolla, prosessitasolla ja täsmätukien tasolla. Tärkeimpiä uusia lakeja tulevat olemaan rakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, uusi rahoitus- ja valtionosuuslainsäädäntö sekä uusi kuntalaki. Näiden kaikkien uusien lakien odotetaan tukevan omalta osaltaan kuntauudistuksen etenemistä.

Tärkeä uudistuksen työvaihe liittyy kuntajakoselvitysten tekemiseen. Työryhmä on esittänyt, että kuntia tuettaisiin erityisten kuntajakoselvitysten avulla ja että valtio vastaisi selvitysten kustannuksista.

Tietojärjestelmien yhtenäistämisellä ja sähköisten palvelujen kehittämisellä kuntien toiminnan tuottavuutta voidaan parantaa. Valtakunnallisella tietohallintomuutoshankkeella ja siihen liittyvällä kuntaliitoskohtaisella tuella tuetaan yhdistyvien kuntien tieto- ja viestintäteknistä muutosta.

Uudessa kuntalaissa painotetaan lähidemokratian toteutumista

Tavoitteellisen aikataulun mukaan rakennelaki annetaan syksyllä 2012 ja se tulisi voimaan 2013 vuoden alusta. Kuntarakennelaki korvaa siis voimassaolevan Paras-puitelain. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitetaan aluekierroksen jälkeen keväällä 2012. Uudessa kuntalaissa vahvana uudistamiselementtinä on erityisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis­mahdollisuuksien vahvistaminen.

Miten kuntauudistuksen valmisteluun voi vaikuttaa?

Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvitys on virkamiestyöryhmän esitys, josta kunnat ja muut tahot antavat lausuntonsa kevään aikana. Hallitus tekee linjauksensa vasta kuultuaan kuntia.

Kuntien sähköinen virallinen kuuleminen 13.4.2012 saakka

Kunnallishallinnon rakenne -virkamiestyöryhmän selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta sekä selvitystä koskeva valtiovarainministeriön sähköinen virallinen kuulemislomake on lähetetty kuntiin 13.2.2012. Kunnanvaltuustoilla on aikaa antaa lausuntonsa työryhmän selvityksestä sekä esittää näkemyksensä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistushankkeista 13.4.2012 saakka.

Sähköisellä kyselylomakkeella pyydetään kunnan lausunto työryhmän selvityksessä esitetyistä kuntarakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista, työryhmän tarkastelunäkökulmista ja kuntaliitostarpeen arvioinnista, kuntajakoselvityksen toteuttamisesta, kuntauudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta sekä muutostuesta.

Vuorovaikutteinen keskustelualusta alueelliseen keskusteluun owela.fi/kuntauudistus 

Valtiovarainministeriö avasi 14.2.2012 ensimmäisen aluetilaisuuden yhteydessä kaikille 18 alueelle keskustelualustan www.owela.fi/kuntauudistus. Keskustelufoorumin tavoitteena on mahdollistaa keskustelu alueen päättäjien ja muiden asiasta kiinnostuneiden kesken sekä kerätä palautetta alueille ehdotetusta tai ehdotetuista erityisistä kuntajakoselvitysalueista valmistelijoiden tueksi. Valmistelijat seuraavat keskustelua säännöllisesti. Keskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä. Teknisen palvelualustan alueellisille keskusteluille tuottaa VTT.

Päijät-Hämeen keskustelu www.owela.fi/kuntauudistus/paijat-hame

Kansalaisfoorumi valtakunnalliseen kuntauudistuskeskusteluun otakantaa.fi

Otakantaa.fi on keskustelufoorumi kansalaisten ja julkishallinnon väliseen vuoropuheluun. Foorumilla on avattu keskustelu kuntauudistuksesta. Keskustelussa pyydetään ottamaan kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin

Millainen on elinvoimainen kunta?
Mitkä kunnan järjestämät palvelut ovat mielestäsi tärkeimpiä?
Miten Suomi turvaa laadukkaat palvelut tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy?
Miten haluaisit vaikuttaa asuinalueesi asioihin?
Miten kotiseutuidentiteettiä voi vaalia?
www.otakantaa.fi

Lisätietoa uudistuksesta: www.kuntauudistus.fi

Lisätietoja:
Päijät-Hämeen esityksestä
ylijohtaja Päivi Laajala, puh. 040 482 7046 
lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, puh. 040 162 2342

Kuntien muutostuesta
kehittämispäällikkö Arto Koski, 09 160 33529

Kuntien kuulemisesta ja keskustelufoorumeista
tiedottaja Marja-Leena (Maiju) Laakso, 0400 257 846
neuvotteleva virkamies Katja Palonen, 040 835 5379