Pohjois-Pohjanmaalle ehdotetaan viittä erityistä kuntajakoselvitysaluetta

Tilaisuus on seurattavissa suorana verkossa (ns. webcasting-lähetys) http://www.goodmood.fi/kuntauudistus/.

Pohjois-Pohjanmaalla on jo tehty kuntaliitoksia

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskus on voimakkaasti kasvava Oulun kaupunkiseutu. Maakunnan itäisimmille osille on sitä vastoin tyypillistä harva asutus ja pitkät etäisyydet. Maakunnan kunnissa suhteellinen velkaantuneisuus on yleisesti erittäin korkea ja monissa kunnissa valtionosuudet muodostavat merkittävän osuuden kunnan tulopohjasta.

Valtaosassa Pohjois-Pohjanmaan kuntia on valtakunnan tasoon verraten paljon lapsia, mutta väestölliset huoltosuhteet vaihtelevat suuresti maakunnan eri kuntien välillä. Maakunnassa on kaksi selkeää työssäkäyntikokonaisuutta, Oulun ja Raahen ympäristöt. Oulun keskeinen sijainti tie-, raide- ja lentoliikenteen keskuksena tekee siitä maakunnan keskuksen työssäkäynnin ja asioinnin suhteen..

Pohjois-Pohjanmaalla on jo tehty onnistuneita kuntaliitoksia.

Työryhmä esittää Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan viittä kuntajakoselvitysaluetta
- Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala (pl. Vaalan itäosa) (sekä Ouluun jo vuoden 2013 alusta liittyvät Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii)
- Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki ja Vihanti
- Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska
- Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi ja Siikalatva
- Kuusamo, Taivalkoski ja Posio

Oulun liitosta naapurikuntien kanssa tukee yhteen kasvanut yhdyskuntarakenne ja vilkas työmatkaliikennöinti. Kuntaliitoksella koottaisiin yhteen samaa kokonaisuutta oleva kaupunkiseutu. Alueen väestömäärä on kasvussa. Oulun eteläpuolisten alueiden talous- ja palvelutarveanalyysi osoittavat voimavarojen yhdistämistarpeen, jotta alueen palvelut voidaan turvata lähivuosikymmeninä. Pitkät etäisyydet ehdotetun selvitysalueen reuna-alueilta voivat muodostua ongelmallisiksi uuden laajan kunnan tasapainoisessa kehittämisessä. Selvitysalue on pinta-alaltaan 15600 neliökilometriä ja asukkaita alueella olisi 253 168. Uusi kunta olisi pohjoisen Suomen suurin ja elinvoimaisin kunta suuren asukasmääränsä, monipuolisen ikärakenteen ja vankentuneen taloutensa ansiosta.

Raahen, Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin muodostama selvitysalue olisi asioinnin, saavutettavuuden ja työssäkäynnin perusteella selkeä toiminnallinen kokonaisuus. Alueen kuntatalouden tila on ollut haastava. Voimavaroja kokoamalla uudella kunnalla olisi paremmat mahdollisuudet kehittää alueen elinvoimaa. Seudulla tehdään nykyisin jo yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja elinkeinopolitiikassa.

Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden asioinnin, saavutettavuuden ja työssäkäynnin näkökulmasta. Yksi kunta kokoaisi alueen voimavarat yhteen kehittämään alueen vahvuuksia ja elinvoimaa keskenään kilpailevien koko maan mittakaavassa pienehköjen keskusten sijaan. Kunnat tekevät jo nyt laajaa yhteistyötä ja ovat pohtineet kuntaliitosta alueella.

Haapajärven, Haapaveden, Kärsämäen, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven ja Siikalatvan kokonaisuus on väestöltään kohtuullisen elinvoimainen, vaikka ennusteiden mukaan ikärakenne muuttuu ja asukasluvut ovat laskevat. Alueen kuntatalouden tila on ollut haasteellinen, mikään alueen kunnista ei selviytyisi peruspalvelujen järjestämisestä yksin tulevaisuudessa. Yksi kunta kokoaisi alueen voimavarat. Seudulla tehdään jo yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä sekä elinkeinopolitiikassa. Kunnat ovat myös pohtineet kuntaliitosta alueella.

Kuusamo, Taivalkoski ja Posio ovat pinta-alaltaan laajoja ja harvaanasuttuja. Kunnat tekevät yhteistyötä yli maakuntarajan elinkeinotoimessa, maaseutuhallinnossa ja ympäristöterveydenhuollossa. Posio ja Taivalkoski menettävät väestöään lähivuosikymmeninä. Kuntaliitos parantaisi uuden kunnan väestörakennetta hieman. Yhteinen hallinto antaisi mahdollisuuksia järjestää toimintoja uudella tavalla ja alueen elinkeinopoliittinen kehittäminen vahvistuisi.

Palvelujen turvaaminen on ensisijainen tavoite

Kuntauudistuksen ensisijaisena tavoitteena on asukkaiden palvelujen turvaaminen. Elinvoimainen kunta tarvitsee riittävästi väestöä, työpaikkoja ja verotuloja, jotta sillä on taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen peruspalvelut. Toimiva kunta muodostuu luonnollisista työssäkäynti- ja asiointialueista ja asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa asuinalueensa asioihin.

Kunnat saavat tukea muutokseen

Valtakunnallinen kuntauudistus on valtava muutosprosessi. Kunnat ja alueet ovat hyvin erilaisia. Kunnat saavat muutoksen valmistelussa ja toteutuksessa valtion tukea. Ennen muutostuen tarkempaa valmistelua halutaan kuulla kuntien toiveet siitä, millaista muutostukea ne odottavat valtion taholta.

Valtion muutostuki konkretisoituu kolmella tasolla: lakitasolla, prosessitasolla ja täsmätukien tasolla. Tärkeimpiä uusia lakeja tulevat olemaan rakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, uusi rahoitus- ja valtionosuuslainsäädäntö sekä uusi kuntalaki. Näiden kaikkien uusien lakien odotetaan tukevan omalta osaltaan kuntauudistuksen etenemistä.

Tärkeä uudistuksen työvaihe liittyy kuntajakoselvitysten tekemiseen. Työryhmä on esittänyt, että kuntia tuettaisiin erityisten kuntajakoselvitysten avulla ja että valtio vastaisi selvitysten kustannuksista.

Tietojärjestelmien yhtenäistämisellä ja sähköisten palvelujen kehittämisellä kuntien toiminnan tuottavuutta voidaan parantaa. Valtakunnallisella tietohallintomuutoshankkeella ja siihen liittyvällä kuntaliitoskohtaisella tuella tuetaan yhdistyvien kuntien tieto- ja viestintäteknistä muutosta.

Uudessa kuntalaissa painotetaan lähidemokratian toteutumista

Tavoitteellisen aikataulun mukaan rakennelaki annetaan syksyllä 2012 ja se tulisi voimaan 2013 vuoden alusta. Kuntarakennelaki korvaa siis voimassaolevan Paras-puitelain. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitetaan aluekierroksen jälkeen keväällä 2012. Uudessa kuntalaissa vahvana uudistamiselementtinä on erityisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis­mahdollisuuksien vahvistaminen.

Miten kuntauudistuksen valmisteluun voi vaikuttaa?

Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvitys on virkamiestyöryhmän esitys, josta kunnat ja muut tahot antavat lausuntonsa kevään aikana. Hallitus tekee linjauksensa vasta kuultuaan kuntia.

Kuntien sähköinen virallinen kuuleminen 13.4.2012 saakka

Kunnallishallinnon rakenne -virkamiestyöryhmän selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta sekä selvitystä koskeva valtiovarainministeriön sähköinen virallinen kuulemislomake on lähetetty kuntiin13.2.2012. Kunnanvaltuustoilla on aikaa antaa lausuntonsa työryhmän selvityksestä sekä esittää näkemyksensä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistushankkeista 13.4.2012 saakka.

Sähköisellä kyselylomakkeella pyydetään kunnan lausunto työryhmän selvityksessä esitetyistä kuntarakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista, työryhmän tarkastelunäkökulmista ja kuntaliitostarpeen arvioinnista, kuntajakoselvityksen toteuttamisesta, kuntauudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta sekä muutostuesta.

Vuorovaikutteinen keskustelualusta alueelliseen keskusteluun owela.fi/kuntauudistus 

Valtiovarainministeriö avasi 14.2.2012 ensimmäisen aluetilaisuuden yhteydessä kaikille 18 alueelle keskustelualustan www.owela.fi/kuntauudistus. Keskustelufoorumin tavoitteena on mahdollistaa keskustelu alueen päättäjien ja muiden asiasta kiinnostuneiden kesken sekä kerätä palautetta alueille ehdotetusta tai ehdotetuista erityisistä kuntajakoselvitysalueista valmistelijoiden tueksi. Valmistelijat seuraavat keskustelua säännöllisesti. Keskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä. Teknisen palvelualustan alueellisille keskusteluille tuottaa VTT.

Pohjois-Pohjanmaan keskustelu www.owela.fi/kuntauudistus/pohjois-pohjanmaa

Kansalaisfoorumi valtakunnalliseen kuntauudistuskeskusteluun otakantaa.fi

Otakantaa.fi on keskustelufoorumi kansalaisten ja julkishallinnon väliseen vuoropuheluun. Foorumilla on avattu keskustelu kuntauudistuksesta. Keskustelussa pyydetään ottamaan kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin

Millainen on elinvoimainen kunta?
Mitkä kunnan järjestämät palvelut ovat mielestäsi tärkeimpiä?
Miten Suomi turvaa laadukkaat palvelut tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy?
Miten haluaisit vaikuttaa asuinalueesi asioihin?
Miten kotiseutuidentiteettiä voi vaalia?
www.otakantaa.fi

Lisätietoa uudistuksesta: www.kuntauudistus.fi

Lisätietoja:
Pohjois-Pohjanmaan esityksestä
ylijohtaja Päivi Laajala, puh. 040 482 7046 
ylitarkastaja Markku Mölläri, puh. 040 568 1492

Kuntien muutostuesta
kehittämispäällikkö Arto Koski, 09 160 33529

Kuntien kuulemisesta ja keskustelufoorumeista
tiedottaja Marja-Leena (Maiju) Laakso, 0400 257 846
neuvotteleva virkamies Katja Palonen, 040 835 5379