Finanssineuvos Markku Nissinen ja erityisasiantuntija Teija Kauhanen:
Sote-erät voitaisiin poistaa valtionosuusjärjestelmästä asteittain usean vaalikauden aikana
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä oli tarkoitus uudistaa tämän hallituskauden aikana. Edellinen kokonaisuudistus on tehty vuonna 2015, joten laskennallisten kriteerien tietopohja on osittain vanhentunut. Sote-uudistuksessa valtionosuusjärjestelmään tehtiin vain välttämättömät muutokset ja uudistuksen perintönä järjestelmään jäivät merkittävät sote-tasauserät. Perusteet järjestelmän uudistamiselle ovat lähtökohtaisesti suuret.
Nykyistä valtionosuusjärjestelmää on arvosteltu toimimattomaksi. On jopa kuvattu, että järjestelmä on rikki. Arvioiden lähtökohtana lienee erityisesti sote-erien merkittävä osuus yksittäisten kuntien valtionosuuksissa sekä joidenkin kuntien valtionosuuksien muuttuminen miinusmerkkisiksi.
Keskeisiltä osiltaan järjestelmä toimii juuri niin kuin pitääkin. Ei voida sanoa, että koko valtionosuusjärjestelmä olisi hajonnut sote-uudistuksen seurauksena. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö järjestelmää olisi syytä uudistaa. Kaikissa kokonaisuudistuksissa on syytä päivittää laskennalliset kriteerit vastaamaan uusimpia tilastotietoja, arvioida yksittäisten kriteerien tarpeellisuutta ja mahdollisesti poistaa päällekkäisiä määräytymistekijöitä.
Sote-uudistuksen merkittäviä vaikutuksia kuntien talouteen tasattiin niin sanotuilla sote-erillä
Sote-uudistuksessa kuntien verotuloja ja valtionosuutta leikattiin hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia vastaavasti koko maan tasolla. Sen sijaan yksittäisissä kunnissa siirtyvät tulot ja kustannukset poikkesivat suuresti toisistaan. Näitä muutoksia tasattiin merkittävillä sote-tasauserillä.
Julkisessa keskustelussa sote-erien vaikutuksia ei aina ymmärretä oikein tai ne halutaan tulkita tietyllä tavalla oman sanoman vahvistamiseksi. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden sote-erien etumerkin mukaan on tehty johtopäätöksiä pärjääjistä ja menettäjistä.
Sote-uudistuksessa ”voittaneilla” kunnilla sote-erät muodostuvat negatiivisiksi
Lienee syytä kerrata, miten sote-erät määräytyivät. Sote-uudistuksessa poistuneiden kustannusten ja tulojen epätasapainoa tasoitettiin kuntakohtaisesti ns. muutosrajoittimen kautta. Jos yksittäisestä kunnasta siirtyi hyvinvointialueen vastattavaksi enemmän kustannuksia kuin tuloja, kunnan muutosrajoitin muodostui negatiiviseksi. Uudistuksessa tällainen kunta kuitenkin hyötyi suuremman kustannusosuuden poistuessa kunnan taloudesta. Tulojen leikkauksen ollessa poistuvia kustannuksia suurempi, muutosrajoittimesta tuli plusmerkkinen. Muutoksen vaikutus kunnan talouteen oli kuitenkin negatiivinen. Kunnan talouden tasapainon muutosta rajattiin järjestelmämuutoksen tasauksella. Tässäkin etumerkin tulkinta on sama kuin edellä – tasapainotilan vahvistuessa tasaus on negatiivinen ja heikentyessä positiivinen.
Marraskuussa lopetetussa valtionosuusuudistuksen valmistelussa haettiin ratkaisua sote-eriin
Lähtökohtaisesti sote-uudistuksen jälkeen kuntiin kuulumattomien tehtävien ei tulisi vaikuttaa kunnan valtionosuuteen. Tämän vuoksi sote-erien poistamiselle pitää löytää kestävä ratkaisu. Niiden vaikutukset kunnan valtionosuusrahoitukseen ovat hyvin merkittävät, joten kerralla niitä on vaikea poistaa.
Valtionosuusuudistuksen valmistelussa tarkoitus oli poistaa sote-erät kokonaan, mutta tasoittaa poistosta aiheutuvia vaikutuksia uudessa järjestelmämuutoksen tasauksessa. Ongelmana ehdotuksessa oli se, että vaikka sote-erät poistuisivat, ne olisivat edelleen vaikuttaneet voimakkaasti kuntakohtaiseen rahoituksen tasoon. Jatkossa erien eritteleminen valtionosuudesta olisi kuitenkin ollut vaikeaa.
Ratkaisuksi sote-eriin on myös esitetty, että ne siirrettäisiin järjestelmän ulkopuolelle esimerkiksi erilliselle valtion talousarvion määrärahamomentille. Tämä ei kuitenkaan millään tavalla helpottaisi kuntien tilannetta, sillä maksatusvaiheessa nämä sote-tasaukset huomioitaisiin kuitenkin muiden valtionosuuserien mukana. Lisäksi, koska koko maan tasolla sote-erät summautuvat nollaan, tällaista momenttia ei edes voitaisi perustaa.
Tulevissa valmisteluissa olisi haettava myös muita ratkaisuvaihtoehtoja
Lähtökohtana valmistelussa tulisi olla se, että sote-erät poistettaisiin järjestelmästä pidemmällä aikavälillä. Tämä voitaisiin tehdä asteittain usean vaalikauden aikana. Kunnat saisivat sopeutumisaikaa ja olisivat vuosittain tietoisia omien jäljellä olevien tasauseriensä euromääristä. Sote-erät poistuisivat aidosti järjestelmästä. Siirtymäaikana sote-erät voisivat olla erillinen erä kuntien peruspalvelujen valtionosuudessa, muu järjestelmä kuvaisi puhtaammin sote- ja TE-uudistusten jälkeisiä tehtäviä.
Tämän lisäksi ratkaisun tulisi olla kustannusneutraali valtion ja kuntien välillä, mutta myös tasapuolinen kuntien kesken. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi poistamalla tasauseriä kunnittain samalla prosenttiosuudella vuosittain. Tällainen malli voisi olla pohjana, kun jatkossa sote-erien kohtaloa mietitään osana peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kehittämistä.
Markku Nissinen
finanssineuvos
Teija Kauhanen
erityisasiantuntija
Kirjoittajat työskentelevät kunta- ja alueosastolla kuntien rahoituksen asiantuntijoina