Kantelujen käsittelyn tehostamista koskeva hanke

VM069:00/2026 Kehittäminen

Laaditaan 31.12.2026 mennessä selvitys, jossa ehdotetaan tarkempia keinoja kantelujen käsittelyn tehostamiseksi kustannustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla, perus- ja ihmisoikeudet turvaten.

Hankenumero VM069:00/2026

Asianumerot VN/17238/2026

Asettaja valtiovarainministeriö

Toimikausi/aikataulu 9.6.2026 – 31.12.2026

Asettamispäivä 9.6.2026

Yhteyshenkilö
Toni Tuomainen, Hallitusneuvos
puh. +358 29 5530411
[email protected]

Hankkeen vaiheet

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän tavoitteena on laatia selvitys, jossa ehdotetaan tarkempia keinoja kantelujen käsittelyn tehostamiseksi kustannustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla, perus- ja ihmisoikeudet turvaten. Selvityksessä on arvioitava tarkemmin esiselvityksessä ehdotetut vaihtoehdot ja arvioitava kunkin vaihtoehdon osalta säännöksiin tehtävät muutokset. Työryhmä voi selvittää oma-aloitteisesti myös muita keinoja tehostaa kantelujen käsittelyä ja tehdä näitä koskevia ehdotuksia kattaen myös ehdotukset säännöksiin tehtäviksi muutoksiksi.

Selvityksen ulkopuolelle jää valtion virastojen velvollisuus virka-astevalvonnan perusteella käsitellä virkamiehensä toimintaa koskevia kanteluja ja samoin kuin perustuslain 68 §:n 1 momentissa ministeriöille säädetty velvollisuus vastata toimialallaan hallinnon asianmukaisesta toiminnasta, lukuun ottamatta näiden kantelujen käsittelystä mahdollisesti perittäviä maksuja. Työryhmä voi laatia kantelun käsittelyn tehostamista koskevia ehdotuksia myös näiden osalta.

Työryhmän tehtävänä on selvittää:
1) millaisia muutoksia substanssilakien mukaisten kantelu- ja valvonta-asioiden keskittäminen esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen kansialle edellyttää ja millaisia muutoksia tämä edellyttäisi substanssilakeihin sekä millaisia vaikutuksia voi olla substanssilakien mukaisten kantelu- ja valvonta-asioiden keskittämisellä esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan suhteessa ministeriöiden ohjaustehtäviin ja -vastuisiin sekä muita mahdollisia vaikutuksia;
2) millaisilla säännösmuutoksilla voitaisiin korottaa kantelujen käsittelykynnystä tai vireilletulokynnystä suhteessa nykytilaan nähden (nykytilassa hallintolain 8 a luvun 53 a §:n 1 momentin edellytyksenä lainvastainen menettely tai velvollisuuden täyttämättä jättäminen, mutta hallintolaki ei esimerkiksi edellytä kantelijan osoittavan edellytysten täyttymistä ja näin ollen pelkkä väite voi riittää selvityksen pyytämiseksi valvonnan kohteelta);
3) millaisia muutoksia kantelujen käsittelyn maksullisuus edellyttäisi säädöksiin (vaihtoehtoina etukäteismaksu, jälkikäteismaksu ja yleinen käsittelymaksu taikka jokin muu vaihtoehtoinen maksu) sekä tulisiko kanteluratkaisun tai -päätöksen lopputuloksella olla vaikutuksia maksullisuuteen ja onko perusteita vapauttaa eräät substanssilakeihin liittyvät asiaryhmät maksusta (esimerkkisi rajoitetut tai harkinnanvaraiset maksuvapautukset) ja kuinka tähän asiaryhmään liittyvien kantelujen käsittelyä voitaisiin muutoin tehostaa perus- ja ihmisoikeudet turvaten siten, että samalla aiheettomien kantelujen määrää pystytään vähentämään näissä maksusta vapautetuissa asiaryhmissä;
4) millaisia muutoksia voimassa olevaan sääntelyyn tulisi tehdä, jotta sosiaali- ja terveydenhuollossa tarkoitettu muistutusmenettelyä (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 23 § ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista 10 §) voitaisiin laajentaa koskemaan valtionhallintoa, kuntia ja hyvinvointialueita sekä millaisia muutoksia voimassa olevaan sääntelyyn tulisi tehdä, jotta valvontaviranomainen voisi siirtää vireille tulleen kantelun valvonnan kohteena olevalle viranomaiselle kanteluna käsiteltäväksi; ja
5) arvioida ehdotettujen muutoksien taloudelliset hyödyt ja kustannukset sekä toimeenpanoaikataulu sekä mahdolliset vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin sekä muihin oikeuksiin.

Koska oikeusministeriö on valmistelemassa tekoälyä päätöksenteossa koskevaa esiselvitystä, ei tässä vaiheessa pidetä tarkoituksenmukaisena ryhtyä selvittämään enemmälti tekoälyn mahdollista hyödyntämistä kantelujen käsittelyssä ja automaattista päätöksentekoa kanteluratkaisuissa ja -päätöksissä. Työryhmä voi arvioida yleisiä oikeudellisia periaatteita ja määrittelyjä tekoälyn hyödyntämisessä kanteluasioiden käsittelyssä ja päätöksien laatimisessa.

Lisäksi työryhmän tehtävänä on laatia tiivis nykytilankuvaus kantelujen käsittelystä viranomaistoimintana: mitkä viranomaiset kanteluja käsittelevät, mitkä ovat käsiteltyjen kantelujen määrät, käsittelyajat ja käsittelyn kustannusarviot vuositasolla sekä mitä kehityskulkuja toimintaan on liittynyt viime vuosina.

Edellä kuvattujen selvitysten ja arviointien perusteella selvitysryhmän tulee laatia jatkotoimenpide-ehdotukset kantelujen käsittelyn tehostamiseksi.

Selvitystyö ja siihen liittyvät johtopäätökset sekä jatkotoimenpide-ehdotukset tulee olla käytettävissä ja esiteltävissä 31.12.2026 mennessä. Selvitystyökokonaisuudesta laaditaan julkinen loppuraportti. Raportin tulee sisältää selvitystyön ehdotusten toteuttamisen karkean tason tiekartta tuleville vuosille.

Lähtökohdat

Tausta
Vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmassa päätettiin, että virastoselvityksessä tehtyjen ehdotusten valmistelua/jatkoselvittämistä jatketaan siten, että pitkälle valmistellut ehdotukset ovat seuraavan hallituksen käytössä sen aloittaessa toimintansa. Virastoselvityksessä tunnistettujen rakenteellisten kehittämisehdotusten
yhteenlaskettu säästöpotentiaali on arviolta noin 100 milj. euroa. Talouspoliittinen ministeriövaliokunta linjasi kokouksessaan 12.5.2026 virastoselvityksen (VM125:00/2025) jatkoselvitettävistä toimenpiteistä.

Yhtenä jatkoselvitettävänä toimenpiteenä ministeriövaliokunta linjasi toimenpiteen kantelujen käsittelyn tehostamisesta. Kantelujen käsittelyn tehostamiseen pyritään seuraavilla tarkemmin selvitettävillä keinoilla: 1) substanssilakien mukaisten kantelu- ja valvonta-asioiden käsittelyn keskittämisen esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle, 2) kantelun käsittelykynnyksen nostaminen nykytilaan nähden, 3) kantelujen käsittelystä perittävät maksut (eräiden asiaryhmien mahdollisesti jäädessä ulkopuolelle), 4) muistutusmenettelyn laajentaminen siten, että valvontaviranomainen voisi siirtää vireille tulleen kantelun valvonnan kohteena olevalle
viranomaiselle kanteluna käsiteltäväksi. Lisäksi on ehdotettu tekoälyn käyttöönoton selvittämistä kantelujen käsittelyssä. Tarkempi kuvaus työryhmän tehtävistä on jäljempänä. Selvityksellä on rajapinta virastoselvityksen jatkoselvitettävään selvityskohteeseen: 9) lupa- ja valvontatehtävien kokoaminen.

Säästöpotentiaaliksi kantelujen käsittelyn tehostamisessa on arvioitu olevan noin 3,5–7 miljoonaa euroa, jos kantelujen käsittelyä tehostavalla sääntelyn uudistamisella onnistuttaisiin vähentämään vireille tulevien kantelujen määrää noin 50 %:lla.

Arvioinnissa on huomioitava, että tässä esitetty arvio koskee pelkästään Lupa- ja valvontaviraston käsittelemiä substanssilakien mukaisia kanteluasioita, joten saavutettava säästö olisi merkittävästikin suurempi, jos kantelujen käsittelyä voidaan tehostaa koko valtionhallinnossa.

Nykytila
Alustavan ehdotuksen laatimiseksi talouspoliittiselle ministerityöryhmälle on pyydetty aluehallintovirastoja ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta tietoja kantelujen määristä ja kustannuksista sekä näkemyksiä kanteluasioiden käsittelyn kehittämiseksi. Vuonna 2024 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston
käsiteltäväksi tuli yhteensä 1 188 sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluasiaa ja virasto ratkaisi 502 kanteluasiaa. Aluehallintovirastojen käsiteltäväksi saapui vuonna 2024 yhteensä 5 263 kanteluasiaa ja virastot ratkaisivat 6 186 kanteluasiaa. Kantelujen määrät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, vuonna 2021
kanteluita tuli vireille aluehallintovirastoissa 3 722.

Aluehallintovirastoille aiheutuvat kustannuksen kantelujen käsittelystä ovat olleet vuosina 2021, 2023 ja 2024 hieman yli 7 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 kustannukset ovat olleet hieman yli 6 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ei voinut toimittaa kustannustietoja, mutta niiden voidaan perustellusti arvioida olevan suuremmat kuin aluehallintovirastojen kustannukset kantelua kohti, johtuen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston palkkausjärjestelmästä, periaatteelliselta ja vaikutukseltaan vaativimmista kanteluasioista sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (669/2008) 5 §:ssä tarkoitettujen asiantuntijoiden käyttämisestä.

Substanssilakeihin katsotaan lukeutuvan muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön toimialalta laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja velvollisuuksista ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista, opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalta perusopetuslaki, lukiolaki, laki ammatillisesta koulutuksesta, maa- ja metsätalousministeriön toimialalta eläinlääkintähuoltolaki, laki eläinlääkärinammatin harjoittamisesta, elintarvikelaki sekä valtiovarainministeriön toimialalta kuntalaki ja laki hyvinvointialueista, joista kaksi viimeiseksi mainittua on oikeudelliselta luonteeltaan yleislakeja. Substanssilakeihin liittyvä valvonta puolestaan perustuu pääosin edellä todettuun sääntelyyn, mikäli laeissa on säädetty valvontaviranomaiselle toimivalta oma-aloitteisesti tutkia valvonnan kohteen toiminnan lainmukaisuutta ja yleensä myös suorittaa tarkastuksia valvonnan kohteen tiloissa (esim. perusopetuslaki 41 a §). Tässä esimerkinomaisesti kuvattua luetteloa substanssilaeista ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi.

Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa

Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.

Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet

Kantelujen käsittelyn tehostamista koskeva hanke

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankkeen vaiheet

Tavoitteet ja tuotokset

Lähtökohdat

Virastoselvitysryhmä