Perustulo Suomessa

Selvityksessä tarkastellaan koko aikuisväestön kattavaa perustulomallia. Perustulo korvaa nykyisen vähimmäisturvan ja sen ylittävä osa maksetaan ansioetuutena. Muilta osin perustulo rahoitetaan muuttamalla palkka- ja yrittäjätulon verotusta siten, että malli on julkisen sektorin kannalta kustannusneutraali.

Perustuloa maksetaan yhteensä 37,5 miljardia euroa, ja sillä korvataan nykyisiä veronalaisia etuuksia 18 miljardilla eurolla. Tuloerot supistuvat lievästi ja köyhyys vähenee hieman. Palkansaajien ja yrittäjien tuloverotus kiristyy, mutta verojen jälkeiset nettotulot säilyvät useimmilla lähes ennallaan. Työn verotus muodostuu pieni- ja keskituloisilla nykyistä progressiivisemmaksi. Mallista hyötyvät muun muassa pienituloiset palkansaajat ja yrittäjät, tulottomat sekä pelkästään pääomatuloa saavat. Lukumääräisesti eniten häviäjiä on keski- ja suurituloisissa palkansaajissa sekä yrittäjissä.

Usein esitetään, että perustulomallissa työnteko kannattaa aina, koska perustulo ei pienene työtulojen lisääntyessä. Väitteelle ei ole perusteita. Vaikka pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tulotaso nousee, työn tekeminen ei ole nykyistä kannattavampaa. Tämä johtuu siitä, että mallin rahoittamiseksi jo pienituloisten työn verotusta on kiristettävä.

Selvityksessä on arvioitu ainoastaan perustulon välittömiä taloudellisia vaikutuksia. On mahdollista, että sillä on muita hyödyllisiä ominaisuuksia. Se voi esimerkiksi lieventää byrokratialoukkuja, kun vähimmäisetuuksien sovittelua ei tarvita, vaan etuus- ja palkkatulon sovittaminen tapahtuu verotuksen kautta.