Raportti kartoittaa kriittisen infrastruktuurin tietojen avoimeen jakamiseen liittyviä riskejä

Kriittisen infrastruktuurin tietojen avointa jakamista arvioiva työryhmä selvitti raportissaan tilannekuvaa avoimen ja julkisesti saatavilla olevan tiedon riskeistä sekä erityisesti kuntien nykyisiä riskiarviointikäytäntöjä.

Raportti on osa kriittisen infrastruktuurin tietojen avoimuutta selvittävän hallitusohjelmahankkeen työtä. Hankkeen päätavoitteena on tunnistaa kansallisen turvallisuuden kannalta merkitykselliseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvä avoin tieto ja muodostaa ajantasainen tilannekuva tämän tiedon käsittelystä. Samalla hanke edistää kansallista turvallisuutta sekä vastuullista tietopolitiikkaa.  

Valtiovarainministeriö lähetti kunnille heti hankkeen alkuvaiheessa ohjauskirjeen, jossa näitä kehotettiiin jatkamaan tai tarvittaessa aloittamaan avoimesti saatavilla olevan tiedon jakamiseen liittyvät riskiarvioinnit. Samalla pyydettiin osallistumaan kuntien tilannekuvaa kartoittavaan kyselyyn.  

“Kunnat ovat yhteiskunnan turvallisuuden perusta. Tiedon avoimuus on tärkeää, mutta tässä ajassa tietojen avointa jakamista on tarkasteltava kunnissa jatkossakin huolellisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin. Raportti toimii pohjana jatkotyölle, jolla tuemme myös kuntien päätöksentekoa”, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.   

Hanke on jatkoa paikkatiedon kansalliselle riskiarviolle, joka valmistui toukokuussa 2024. 

Kunnat ovat merkittäviä kriittisen infrastruktuurin tiedon hallinnoijia ja jakajia 

Raportti on kriittisen infrastruktuurin tiedon avoimuutta arvioivan työryhmän yhteenveto sen ensimmäisen vaiheen työskentelystä. Kuntien tietoja koskevan tilannekuvan osalta se perustuu Kuntaliiton kanssa toteutettuun kyselyyn.  

Raportin ensimmäinen osa kokoaa yhteen toimenpiteet, joilla on kartoitettu avoimen tiedon riskejä kunnissa sekä kehitetty riskien arviointikäytäntöjä. Raportissa arvioidaan kuntien nykyisiä riskiarviointikäytäntöjä ja tunnistetaan keskeisiä riskejä. Kunnille suunnatun kyselyn perusteella kriittisen infrastruktuurin avoimen tiedon jakamiseen liittyviä mahdollisia häiriötilanteita ja riskejä tunnistetaan eniten vesihuollossa, tieto- ja viestintäverkoissa sekä informaatiovaikuttamisessa. Osana hankkeelle asetettuja välittömiä toimenpiteitä työryhmä käynnisti viiden kunnan pilotin, jossa arvioitiin vesihuollon avoimen tiedon jakamiseen liittyviä riskejä. 

Toinen osa puolestaan kuvaa kriittiseen infrastruktuuriin ja avoimen tiedon jakamiseen liittyviä riskejä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Raportin löydöksiä ovat tiivistetysti muun muassa: 

• Suomi toimii yhä vaikeammin ennakoitavassa toimintaympäristössä, jossa kriittinen infrastruktuuri on hybridivaikuttamisen kohteena ja pienillä häiriöillä voi olla laajoja vaikutuksia. 
• Avoimen tiedon jakaminen tukee demokratiaa, turvallisuutta ja innovaatiota, mutta samalla se voi altistaa kriittistä infrastruktuuria vihamieliselle tiedonkeruulle ja manipuloinnille. 
• Vaikka avoin tieto ei itsessään ole välitön uhka, sitä voidaan hyödyntää kansallista turvallisuutta vaarantavan toiminnan valmistelussa. 
• Digitalisaation ja datan avoimuuden myötä infrastruktuurin omistussuhteet, tietohallinta ja kansainväliset riippuvuudet ovat nousseet keskeisiksi turvallisuuskysymyksiksi, joita sääntely voi joko vahvistaa tai heikentää. 
• Tasapainon löytäminen avoimuuden ja turvallisuuden välillä edellyttää jatkuvaa, poikkihallinnollista yhteistyötä ja arviota siitä, miten tieto vaikuttaa yhteiskunnan vakauteen ja kansalaisten turvallisuuteen. 

Raportin antama tilannekuva toimii pohjana jatkotyölle 

Valtiovarainministeriö asettaa seuraavaksi kaksi alatyöryhmää, joista toinen keskittyy pilotoimaan avoimen tiedon riskiarviointeja ja toinen puolestaan kehittää riskipohjaiseen arviointiin perustuvaa mallia tiedon jakamista koskevan päätöksenteon tueksi.  
 
Hankkeen aikana on vielä tarkoitus selvittää, miten avoimen ja julkisesti saatavilla olevan tiedon riskiarviointia voitaisiin tulevaisuudessa koordinoida valtionhallinnon tasolla. Kriittistä infrastruktuuria koskevia tietoja hallinnoivien toimijoiden on kuitenkin tärkeää aktiivisesti arvioida omia käytäntöjään myös työn jatkuessa. 
 
Lisätietoja:  
Erityisasiantuntija Lauri Holmström, puh. 0295 530 462, lauri.holmstrom(at)gov.fi