FI SV EN

Budjettiehdotus yllätyksettömän tiukka

Valtiovarainministeriö 12.8.2015 16.08
Tiedote
Budjettiehdotus yllätyksettömän tiukka

Valtiovarainministeri Alexander Stubbin talousarvioehdotus vuodelle 2016 on yllätyksettömän tiukka ja perustuu hallitusohjelmaan. Budjettiesityksen loppusumma on 53,9 miljardia euroa.

Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 9.-10. syyskuuta. Samalla käsitellään julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2016–2019.

Talousarvioesitystä ja julkisen talouden suunnitelmaa valmistellaan tilanteessa, jossa talous ei ole juuri kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Myös lähivuosien näkymät ovat heikot. Pitkään jatkunut matalasuhdanne on rasittanut julkista taloutta, joka on alijäämäinen jo seitsemättä vuotta peräkkäin.

Suunnan kääntämiseksi tarvitaan talouden kasvua ja työllisyyttä vahvistavia rakenteellisia uudistuksia sekä kilpailukykyä parantavia toimia. Lisäksi on pidettävä huolta Suomen julkisen talouden kestävyydestä vastuullisella taloudenpidolla.

Budjettiehdotuksessa toimeenpannaan hallitusohjelmassa sovitut säästöt

Vuoden 2016 valtiovarainministeriön budjettiesityksen loppusumma on 53,9 miljardia euroa. Tämä on hieman vähemmän kuin vuodelle 2015 on budjetoitu.

Määrärahoissa on huomioitu hallitusohjelmassa päätetyt sopeutustoimet, jotka kohdistuvat laaja-alaisesti eri hallinnonaloille. Päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi alentavat valtion menoja vuonna 2016 nettomääräisesti noin 900 miljoonalla eurolla vuoteen 2015 verrattuna. Säästöt kohdistuvat muun muassa kehitysyhteistyömenoihin (200 milj. euroa), opetukseen ja korkeakouluihin (n. 210 milj. euron säästö julkiseen talouteen, josta n. 170 milj. euroa kohdistuu valtionrahoitukseen), sairaanhoitokorvauksiin (noin 78 milj. euron säästö julkiseen talouteen, josta noin 35 milj. euroa kohdistuu valtiolle), valtionhallinnon toimintamenoihin (noin 40 milj. euroa) sekä etuusmenojen indeksikorotuksiin. Lisäksi useita asiakasmaksuja korotetaan.

Toisaalta määrärahatasoa korottavat hallituksen päättämät lisäpanostukset. Takuueläkettä korotetaan n. 23 eurolla kuukaudessa. Korotuksen kustannusvaikutus on 30 miljoonaa euroa vuonna 2016. Sisäiseen turvallisuuteen tehdään 50 miljoonan euron lisäpanostus, joka kohdistetaan sisäministeriön, oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloille. Lisäpanostuksia kohdistetaan myös muun muassa puolustuksen materiaalihankintoihin 50 miljoonaa euroa sekä omais- ja perhehoitajien vapaajärjestelmiin yhteensä 85 miljoonaa euroa.

Lisäksi menotasoa nostavat useat lakisääteiset kustannuserät kuten kasvaneet työttömyysturvamenot, valtion eläkemenojen kasvu sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus.

Lisäselvityksiä edellyttäviä säästöjä ei ole vielä viety talousarvioesitykseen. Nämä muutokset tehdään budjettiriiheen mennessä. Hallitusohjelmassa on sovittu, että ellei säästö täysimääräisesti toteudu, korvaava säästö haetaan samalta hallinnonalalta.

Verotuksella tuetaan työllisyyttä

Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Lisäksi ansiotulon veroperusteita lievennetään vuonna 2016 ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Työn verotuksen keventämisellä edistetään työllisyyttä ja vahvistetaan ostovoimaa.

Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä noin 200 milj. eurolla. Ensimmäinen osa neljälle vuodelle jaksotetusta kevennyksestä toteutetaan vuonna 2016.

Vuonna 2016 toteutettavat veronkorotukset kohdistuvat pääasiassa välilliseen verotukseen. Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan yhteensä noin 200 milj. euroa. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään edelleen. Myös solidaarisuusveron voimassaolo jatkuu.

Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti verotuksen painopistettä siirretään hallituskaudella työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Hallitusohjelmassa sovittujen veroperustemuutosten vaikutus on vuonna 2016 kokonaisuutena verotusta keventävä. Veromuutokset ovat työllisyyttä ja kasvua tukevia.

Valtiontalouden alijäämä 5,3 miljardia euroa

Valtiovarainministerin budjettiesitys on 5,3 miljardia euroa alijäämäinen. Ns. kärkihankkeisiin kohdistuvista panostuksista päätetään budjettiriiheen mennessä, minkä takia niiden vaikutusta määrärahoihin ja budjetin tasapainoon ei vielä ole huomioitu. Kesän lisätalousarviossa arvioitiin vuodelle 2015 noin 5,2 miljardin euron budjettialijäämää, joten alijäämän arvioidaan hieman nousevan ensi vuonna. Valtionvelka nousee vuonna 2016 arviolta 106 miljardiin euroon.

Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 48,7 miljardia euroa, josta 40,9 miljardia euroa on verotuloja. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2½ %, eli vajaat 1 miljardia euroa vuodelle 2015 budjetoituun verrattuna.

Valtion budjettitalouden tulot, menot, tasapaino ja valtionvelka vuosina 2015-2016 (miljardia euroa), nykyarvio ja suluissa arvio keväältä/talvelta.

2015

2016

tulot

49,1 (49,1)

48,7 (48,4)

menot

54,3 (53,9)

53,9 (54,4)

tasapaino

-5,2 (-4,7)

-5,3 (-6,0)

valtionvelka

100 (100)

106 (107)

Nykyarvio: vuoden 2015 osalta kuluvalle vuodelle budjetoidut luvut, vuoden 2016 osalta valtiovarainministerin talousarvioesitys.

Suluissa arviot keväältä/talvelta 2015: vuoden 2015 osalta talousarvio vuodelle 2015, vuoden 2016 osalta arviot teknisestä julkisen talouden suunnitelmasta.

Kuntien menojen kasvua hillitään

Hallitusohjelman mukaisten sopeutustoimien, jotka kohdistuvat mm. erikoissairaanhoidon tehostamiseen, varhaiskasvatukseen ja vanhuspalveluihin, on tarkoitus hillitä kuntien menojen kasvua. Lisäksi eräitä asiakasmaksuja korotetaan. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää kuntien valtionosuuksia 0,4 miljardilla eurolla.

Kokonaisuudessaan valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen vuonna 2016 on noin 450 milj. euroa kuntataloutta vahvistava, kun otetaan huomioon myös aiemmin päätetyt toimet.

Julkisen talouden suunnitelman tavoitteena on vakauttaminen

Samanaikaisesti ensi vuoden talousarvioesityksen kanssa valmistellaan julkisen talouden suunnitelma koko vaalikaudelle 2016-2019. Julkisen talouden suunnitelma toimii myös Suomen vakausohjelmana ja siinä asetetaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasematavoite (MTO) kotimaisen ja EU-lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi asetetaan kansalliset rahoitusasematavoitteet valtiontaloudelle, kuntataloudelle, työeläkerahastoille ja muille sosiaaliturvarahastoille vuoteen 2019 sekä esitetään toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.

Vuosina 2017-2019 jatketaan hallitusohjelman toteuttamista ml. siihen sisältyvien julkisen talouden välittömien sopeutustoimenpiteiden toimeenpano.

Hallitusohjelman tavoitteiden saavuttaminen tulee vaatimaan hyvin pidättyvää talouspolitiikkaa. Samalla on huolehdittava siitä, ettei Suomi joudu EU-säännösten mukaiseen liiallisen alijäämän menettelyyn. Hallitus säilyttää valmiuden reagoida, jos tavoitteista ollaan jäämässä.

Vuoden 2016 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman käsittely:

14.8. Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2016 talousarvioksi julkaistaan verkossa.

25.−26.8. Ministeriöiden ja VM:n väliset neuvottelut.

9.−10.9. Hallituksen neuvottelu eli budjettiriihi.

28.9. Talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman käsittely valtioneuvostossa. Budjetti ja julkisen talouden suunnitelma julkaistaan VM:n verkkosivuilla.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma 29.5.2015

Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2016 talousarvioksi (julkaistaan perjantaina 14.8.)

Lisätietoja:

Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, puh. 02955 30330                          

Ylijohtaja Terhi Järvikare vero-osasto, puh. 02955 30113

Valtiovarainministerin erityisavustaja Suvi Aherto, puh. 050 349 6121