"Kuntien on löydettävä itsehallintonsa uudelleen”, toteaa kansainvälinen vertaisarviointi Suomesta

Euroopan neuvosto ja Euroopan unioni toteuttivat touko-kesäkuussa Suomen paikallishallintoa koskevan vertaisarvioinnin, jonka kohteena oli kuntien tilanne hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Työssä haastateltiin lukuisia kunta- ja aluetason edustajia, tutkijoita ja valtionhallinnon edustajia Suomesta. Arvioinnissa keskityttiin kuntien toimintaedellytyksiin ja tehtävänjakojen kehittämismahdollisuuksiin uudessa tilanteessa sekä annettiin näistä suosituksia. 

Havainnoissa korostuu kuntien tarve sopeutua uuteen tilanteeseen. Ymmärrys hyvinvointialueuudistuksen syistä jaetaan laajasti, mutta vertaisarviointi peräänkuuluttaa lisää dialogia ja koordinaatiota kuntien ja hyvinvointialueiden välille. Hyvinvointialueuudistuksessa näkyy arvioinnin mukaan myös suomalaisten päätöksentekijöiden taipumus korostaa rakenteellisia ratkaisuja keinona saavuttaa yhteiskunnallisia uudistuksia. Tämä voi nostaa esiin kysymyksiä uudistuksen tavoitteista, joiden tulisi kuitenkin olla ihmiskeskeisiä. 

Etenkin pienten kuntien palveluiden järjestämiskapasiteetin ja –osaamisen varmistaminen ja vahvistaminen korostuu raportin suosituksissa. Keskeisenä havaintona nousee esiin, että kunnat ja muut toimijat eivät saa jäädä passiiviksi uudessa tilanteessa, vaan niiden tulee keksiä merkityksensä ja itsehallintonsa uudelleen. Raportissa peräänkuulutetaankin kuntien uudistumiskykyä ja etenkin hallinnollisten resurssien rationalisointia ja digitalisointia. Akuuttia tarvetta kuntien tehtävien eriyttämiselle ei keskusteluissa noussut esiin, mutta kuntien välistä yhteistyötä tarvittaisiin nykyistä enemmän. Lisäksi voitaisiin toteuttaa hallinnollisia ja tehtävien sääntelyä koskevia kokeiluja, joissa tunnistettaisiin sääntelystä johtuvia pullonkauloja kuntien palveluissa ja toiminnassa.

Mahdollisuus toimia samanaikaisesti luottamushenkilönä useilla eri hallinnontasoilla nousi arvioinnissa esiin ongelmallisena. Tämän pelätään johtavan vallan keskittymiseen ja henkilökeskeisen politiikan lisääntymiseen Suomessa. Se voi jättää poliittisen vastuun jäsentymättömäksi ja johtaa eturistiriitoihin. Samojen henkilöiden toimiminen useilla eri hallinnontasoilla voi vähentää myös tuoreita ideoita ja ajatuksia yhteiskunnallisessa keskustelussa. 

Arvioinnin toteutti asiantuntijaryhmä, jossa oli kunta-, alue- ja valtionhallinnon asiantuntijoita ja tutkijoita Alankomaista, Espanjasta, Norjasta, Ranskasta, Saksasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta, ja jota tuki Euroopan neuvoston asiantuntijatiimi. Raporttiin sisältyy kansainvälistä vertailutietoa ja esimerkkejä mm. kuntien osaamisen vahvistamisesta, kuntien välisestä yhteistyöstä, tehtävien eriyttämisestä, digitalisaation hyödyntämisestä sekä luottamushenkilöiden päällekkäisten mandaattien rajaamisesta. 

Vertaisarviointi on osa laajempaa, Suomea koskevaa, hyvän kunta- ja hyvinvointialuehallinnon ja tasapainoisen kuntatalouden kehittämisen kansainvälistä hanketta. Sen toteuttaa Euroopan neuvoston Center of Expertise ja sitä on rahoittamassa myös Euroopan komission Rakenneuudistusten tuen pääosasto (DG Reform) unionin teknisen tuen välineen kautta. Hankkeessa tuotetaan raportteja politiikkaesityksineen, hyödynnetään uusia hallinnon kehittämisen työkaluja ja järjestetään koulutuksia. 

Lisätietoa koko hankkeesta Euroopan neuvoston internet-sivuilta.

Lisätietoja: 
Neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30122