Selvitys: hyvinvointialueuudistusta voidaan vauhdittaa strategisesti yhteen sovitetuin toimenpitein
Alivaltiosihteeri Marina Erhola on selvittänyt alkuvuoden ajan hyvinvointialueuudistuksen etenemisen haasteita sekä keinoja niiden ratkaisemiseksi. Nyt valmistunut kehittämissuunnitelma sisältää ehdotuksen käytännönläheisiksi toimiksi vastuutahoineen ja aikatauluineen.
Tavoitteena on varmistaa alivaltiosihteerin toimeksiannon mukaisesti, että hyvinvointialueuudistus etenee johdonmukaisesti kaikilla alueilla, ilmenneet ongelmat saadaan ratkottua ja kehittämistarpeet tunnistettua.
Selvitys tehtiin tilanteessa, jossa uudistus on jo hyvässä käynnissä alueilla. Keskeisenä johtopäätöksenä Erhola toteaa, että reformin tavoiteltu eteneminen ja talouden reunaehdot ovat paikoin ristiriidassa, ja alueelliset erot ovat suuria. Kansallinen hyvinvointialueiden ohjaus hakee muotoaan ja nopeasti muuttunut toimintaympäristö haastaa sitä.
Erholan selvitys perustuu laajaan haastattelukierrokseen sekä käytettävissä oleviin hyvinvointialueita koskeviin aineistoihin. Näiden pohjalta Erhola on nostanut esiin 600 havaintoa, joiden perusteella on muodostettu kehittämiskokonaisuuksia uudistuksen vauhdittamiseksi.
Erhola on tehnyt myös jatkoehdotuksia siitä, miten tarvittavia toimia viedään eteenpäin ja mitkä tahot vastaavat toimien toteuttamisesta.
Useita ehdotuksia pitkäjänteisen kehittämistyön mahdollistamiseksi
Pitkäjänteisellä kehittämistyöllä tavoitellaan sitä, että hyvinvointialueilla olisi nykyistä paremmat edellytykset turvata lakisääteiset palvelut ottaen huomioon taloudelliset reunaehdot, palvelutarpeen kasvu sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kehitys.
Pidemmällä aikavälillä tavoite on kaventaa hyvinvointialueiden välisiä eroja, vähentää henkilöstön kuormitusta sekä vahvistaa ihmisten luottamusta sote-palveluihin ja sote-järjestelmään.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa hyvinvointialueiden vielä nykyistä yhtenäisempää ja strategisempaa valtakunnallista ohjausta ministeriöistä.
Toiminnan ja talouden näkökulmia on sovitettava yhteen nykyistä vahvemmin sekä alueellisen muutoksen toimeenpanossa että valtakunnallisessa ohjauksessa. Tämä edellyttää oikea-aikaista poliittista päätöksentekoa.
Lisäksi tarvitaan yhteisesti jaettua tilannekuvaa ja riittävää tietopohjaa palveluista sekä hyvinvointialueuudistuksen sisällöllisestä etenemisestä.
Hyvinvointialueilla tarvitaan muun muassa vahvaa muutosjohtamista, selkeitä rooleja ja osaamisen kehittämistä. Hyvinvointialueiden poliittiset päätöksentekijät ovat avainasemassa toiminnallisten ja taloudellisten muutosten aikaansaamiseksi.
Ongelmien tunnistamisesta ratkaisuihin ja kehittämistoimiin riskit tunnistaen
Hyvinvointialueiden kolmannen toimintavuoden käynnistyessä toimintaympäristö on muuttunut paljon uudistuksen valmisteluvaiheen todellisuudesta.
Kehittämissuunnitelma sisältää myös riskianalyysin.
Tunnistettuja riskejä ovat esimerkiksi liian vähäinen yhteistyö hyvinvointialueita ohjaavien ministeriöiden välillä ja hyvinvointialueiden näkökulman riittämätön huomiointi.
Riskinä on myös se, jos hyvinvointialueiden kansallista ohjausta edellyttäviin tilanteisiin ei tartuta riittävästi ja oikea-aikaisesti.
Määräaikainen sote-ohjauksen alivaltiosihteeri Marina Erhola toimii vuoden 2025 ajan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön kansliapäälliköiden ohjauksessa. Työn poliittisena ohjausryhmänä toimii kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson johdolla.
Erholan toimeksiannon taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kehittää ja selkeyttää hyvinvointialueiden ohjausrakenteita.
Lisätietoja:
Alivaltiosihteeri Marina Erhola, p. 029 516 3058, [email protected]