Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi keskiviikkona 28. toukokuuta. Lisätalousarviossa ehdotetaan muun muassa panostuksia varautumiseen ja liikennehankkeisiin.
Vuoden 2025 lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 757 miljoonaa euroa, ja varsinaisten tulojen vähennys on 187 miljoonaa euroa. Nämä yhdessä lisäävät valtion nettolainanoton tarvetta 944 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 13,2 miljardia euroa vuonna 2025.
Uusia panostuksia sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen
Puolustusvoimille ehdotetaan 35 miljoonan euron lisärahoitusta kaikkien puolustushaarojen materiaalien kunnossa- ja ylläpidon tason nostoon. Lisäksi kykyä vastaanottaa tukea liittolaismailta ehdotetaan vahvistettavan 15 miljoonan euron lisämäärärahalla.
Puolustusmateriaalihankintojen vuoden 2025 tilausvaltuuden (PVKEH 2025) enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi noin 130 miljoonalla eurolla käytettäväksi räjähdysainehankintoihin, jotka ajoittuvat vuosille 2025–2037. Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan noin 78 miljoonan euron lisäystä laivojen rakentamisen aloituksen viivästymisen aiheuttamiin lisäkustannuksiin.
Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaamiseen liittyvät lisämäärärahat ehdotetaan sisällytettävän Puolustusvoimien Ukrainan tukemiseen liittyvään tilausvaltuuteen (UKR 2023), jonka kokonaismäärä nousisi noin 197 miljoonalla eurolla. Korvaavista hankinnoista aiheutuvat menot toteutuvat vuosina 2024–2032.
Väestönsuojelun kehittämiseen ehdotetaan 21 miljoonaan euron lisärahoitusta. Pelastustoimeen ehdotetaan 6 miljoonan euron lisäystä vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittämiseen. Lisäksi Suomen Punaisen Ristin Veripalvelulle myönnettävään valtionavustukseen ehdotetaan 6,3 miljoonaa euroa.
Rajavartiolaitoksen investointimenoihin ehdotetaan myönnettäväksi valtuudet ja määrärahat yhteenlaskettuna 14 miljoonan euron rahoitus merellisen suorituskyvyn vahvistamiseen. Lisäksi öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden vahvistamiseen ehdotetaan yhteensä 5 miljoonaa euroa lisäystä.
Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan 8,1 miljoonaa euroa aserikossäännösten uudistamisen kertaluonteisiin menoihin. Säädösten uudistaminen kasvattaa tarvittavien vankipaikkojen määrää.
Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä koulutustoiminnan tason ylläpitämiseen.
Uusia liikennehankkeita käynnistetään ja aiemmin päätettyjen hankkeiden määrärahoja aikaistetaan
Hallituksen investointiohjelmasta ehdotetaan rahoitettavaksi seuraavat hankkeet:
- Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnitteluun välille Tornio–Haaparanta–Kemi ehdotetaan myönnettäväksi 20 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha.
- Valtatien 25 rakentamiseksi keskikaidetieksi välillä Meltola–Mustio ehdotetaan myönnettäväksi 17 miljoonan euron valtuus ja 0,5 miljoonan euron määräraha.
- Valtatie 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta -hankkeen toteuttamiseen ehdotetaan myönnettäväksi 14 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha.
- Kantatien 67 ja valtatien 19 parantamiseksi välillä Kivisaari–Atria ehdotetaan myönnettäväksi 11 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha.
- Kotkan Keltakallioon rakennettavan akkumateriaalitehtaan tieyhteyksien (maantielle 357, Hurukselantie) parantamiseksi ehdotetaan myönnettäväksi perusväylänpitoon 4,8 miljoonan euron määräraha.
Lisäksi hallituksen investointiohjelmaan sisältyvien jo päätettyjen hankkeiden valtuuksia ehdotetaan tarkistettavan seuraavasti:
- Tampereen henkilöratapiha -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 20 miljoonalla eurolla 183 miljoonaan euroon.
- Kantatie 68 Edsevö–Pietarsaari, vaihe 3 -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 2 miljoonalla eurolla 9,5 miljoonaan euroon.
- Savonrata välillä Kouvola–Kuopio, nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu -hankkeen valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 1,2 miljoonalla eurolla 4,2 miljoonaan euroon.
Vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa sovitun mukaisesti eräiden liikennehankkeiden rahoitusta aikaistetaan yhteensä 190 miljoonalla eurolla vuodelle 2025 vuosilta 2026 ja 2027. Lisäksi Inkoon meriväylän parantaminen -hankkeen toteuttamiselle ehdotetaan myönnettäväksi 5 miljoonan euron valtuus.
Poimintoja muista muutoksista
Kela-korvausmenoihin ehdotetaan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun toteuttamiseen ja sen vaikutusten tutkimiseen yhteensä noin 16 miljoonaa euroa osana hallituksen investointiohjelmaa. Kokeilun on tarkoitus käynnistyä 1.9.2025.
Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan tutkimustoimintaan ehdotetaan 8,1 miljoonaa euroa hiilinielujen ja -varastojen tutkimuksen ja havainnointijärjestelmän kehittämiseen. Osana maatalouden ja maankäyttösektorin ilmastotoimia ehdotetaan yhteensä 12 miljoonaa euroa metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen informaatio-ohjauksella sekä metsälainsäädännön toimeenpanon tietojärjestelmien uudistamiseen.
Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen kehittämiseen ehdotetaan 8 miljoonan euron lisäystä, jolla toteutetaan kielitaidon arvioinnin valtakunnallinen malli, Opetushallituksen kehittämistoimia sekä toiminnan jalkauttaminen kuntiin.
Harrastamisen Suomen malliin ehdotetaan 5 miljoonan euron korotusta toiminnan laajentamiseksi.
Tampereen teatterin peruskorjaus- ja laajennushankkeeseen ehdotetaan 2,5 miljoonan euron suuruista avustusta. Lisäksi Suomen Kansallisteatterin kuparikaton peruskorjauksen suunnitteluun ehdotetaan noin 1 miljoonan euron määrärahaa.
Diana 6G -testikeskuksen toimintaan ja kehittämiseen ehdotetaan 5 miljoonan euron kertaluonteista määrärahaa.
Itäisen Suomen ohjelman mukaisen Metsähallituksen luontomatkailun kokonaisuuteen ehdotetaan yhteensä 2,6 miljoonan euron määrärahaa.
Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaamiseen sekä riistavahinkolain mukaisten kotieläin-, viljelys- ja irtaimistovahinkojen korvauksiin ehdotetaan yhteensä 2,8 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi tuotannonmenetyskorvauksiin turkistarhoille ehdotetaan 1,6 milj. euroa. Korvausta maksetaan eläintautilain nojalla sellaisesta yrittäjän toimeentuloa merkittävästi vaikeuttaneesta taloudellisesta vahingosta, joka on aiheutunut viranomaisen antamasta eläintenpitoa rajoittavasta määräyksestä.
Korkomenoarviota on tarkistettu toteutuneiden korkomenojen, lainanoton sekä korkotasokehityksen mukaisesti. Velanhoitomenoja ehdotetaan vähennettävän 197 miljoonalla eurolla. Toisaalta valtion rahoitusosuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja perusturvasta ehdotetaan yhteensä noin 100 miljoonan euron lisäystä. Tarve aiheutuu työllisyystilanteen heikentymisestä. Lisäksi aiemmin budjetoitujen määrärahojen käyttöajan pidennys ja muut ajoitusmuutokset lisäävät vuoden 2025 määrärahatarvetta noin 200 miljoonalla eurolla.
Tuloarvioissa on huomioitu valtiovarainministeriön huhtikuun ennuste
Tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi kokonaisuudessaan nettomääräisesti 187 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 485 miljoonalla eurolla. Uusi verotuloarvio perustuu pitkälti huhtikuussa julkaistuun valtiovarainministeriön kokonaistaloudelliseen ennusteeseen. Muutoksia selittävät muun muassa ennakoitua alemmat verokertymät sekä heikentyneet ennusteet veropohjien kehityksestä. Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 308 miljoonalla eurolla.
Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala, p. 0295 161 171, ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, p. 0295 530 514
Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]