Analyysi kuntien lausunnoista kuntarakenneselvityksestä: Kunta- ja palvelurakennemuutokset koetaan tarpeellisena
Noin 85 prosenttia kunnista näkee jonkinlaisen kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvän uudistuksen olevan tarpeellinen joko omalla alueellaan tai valtakunnallisesti. Noin puolella eli 158 kunnalla on valmiutta kuntajaon muutoksen selvittämiseen. Näissä kunnissa asuu noin 70 prosenttia Suomen väestöstä. Työryhmän esittämiä selvitysalueita tai niitä hieman laajempia alueita kannattaa 89 kuntaa. Näistä muutama kunta pitää työryhmän esittämää aluetta mahdollisena muiden vaihtoehtojen rinnalla. Lisäksi muutama kunta pitää esitettyä suuntaa oikeana mainitsematta kuntia nimeltä. Kaikilla kunnilla ei kuitenkaan näytä olevan yhtenäistä näkemystä selvitysalueista, vaan kuntien kannat ovat hajanaisia ja sisällöltään ne ovat osittain ristiriitaisia alueiden sisällä, todetaan kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevassa valtiovarainministeriön internet –sivuilla tänään 22. toukokuuta julkistetussa lausuntoanalyysissä.
Selvityksiin valmiista kunnista 37 kannattaa kuntien oman selvityksen tekemistä, 68 kuntaa valtion erityistä selvitystä ja 51 kunnalle sopii kumpikin vaihtoehto. Työryhmän esittämään erityiseen kuntajakoselvitykseen valmius olisi siis 119 kunnalla eli noin 37 prosentilla kunnista.
Uudistuksenaikataulua koskevaan kysymykseen vastanneista kunnista suurin osa kannattaa kuntaliitosten toteuttamista vuoden 2017 alusta lukien. Osalla on valmiutta liitokseen myös vuoden 2015 alusta alkaen.
Kunnat ovat esittäneet myös omia selvitysalueita, jotka usein ovat pienempiä kuin työryhmän esittämät alueet. Pienempiä selvitysalueita esittävät lähinnä selvitysalueen reunakunnat tai pienemmät kunnat.
Analyysin pohjalta voidaan myös havaita, että joitakin kuntia ollaan jättämässä selvitysalueiden ulkopuolelle. Perusteena on usein kunnan heikko taloudellinen tilanne. Osa kunnista ei lisäksi näe taloudellisen tilanteensa tai väestötekijöiden muutoksen merkitsevän tarvetta liitokseen.
Keskuskaupungin ja kehyskuntien erilaiset näkemykset tulivat esiin. Kehyskunnat eivät ole usein valmiita selvityksiin. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarvetta tai maankäytön, liikenteen, asumisen ja yhdyskuntarakenteen yhteensovittamista ei useissa lausunnoissa nähty perusteeksi kuntarakenteen muutoksille.
Lausunnoissa nousevat esiin myös lähipalvelut ja niiden säilyttäminen sekä tarve lähidemokratian vahvistamiselle.
Lisäksi kunnat tuovat esille tarpeen toisesta kuulemiskierroksesta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys on tehty. Vastauksissa esitetään, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneratkaisu liittyy keskeisesti kuntauudistukseen ja linjaukset tulee yhteensovittaa tai olla tiedossa ennen kuntauudistuksen jatkolinjauksia.
Hallitus linjaa kesäkuussa uudistuksen jatkoa.
Lausuntoanalyysi löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.vm.fi tai www.kuntauudistus.fi
Yhteenveto Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevista lausunnoista
Lisätietoja:
Kuntarakennelakiryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Päivi Laajala 040 482 7046
neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa 050 456 0816
erityisavustaja Elina Laavi 040 708 2121