EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 55 euroa asukasta kohden

Suomi sai viime vuonna enemmän tuloja EU:lta kuin toissa vuonna, ja samaan aikaan maksut pienenivät. Suomen nettomaksu asukasta kohden laski 95 eurolla.

Euroopan komissio on julkaissut tietoja unionin ja jäsenvaltioiden välisistä rahavirroista viime vuodelta. 

Tulot kasvoivat 

Komission mukaan Suomen tulot EU:lta kasvoivat viime vuonna 114 miljoonalla eurolla 1 631 miljoonaan euroon. Tämän lisäksi Suomi sai tuloja EU:n elpymisvälineestä yhteensä 530 miljoonaa euroa. EU:n jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,33 prosenttia (1,06 prosenttia toissa vuonna). 

Suomen saamat tulot EU:n budjetista muodostuivat pääosin 

• maatalouden suorista tuista ja kehittämisestä (797 miljoonaa euroa eli 49 prosenttia Suomen saamista tuloista)  
• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) rahoituksesta (280 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia) 
• liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkojen kehittämisvälineestä (Verkkojen Eurooppa) (83 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia) 
• koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelmasta (Erasmus+) (69 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia). 

Maksut pienenivät 

Suomen maksut kansallisesta budjetista EU:lle pienenivät 173 miljoonalla eurolla 2 023 miljoonaan euroon. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,67 prosenttia (2 195 miljoonaa euroa ja 1,72 prosenttia toissa vuonna).

Tästä arvonlisäperusteisen maksun osuus oli 372 miljoonaa euroa, bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 442 miljoonaa euroa ja kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuvan maksun osuus 90 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi maksoi 142 miljoonaa euroa siksi, että joillekin jäsenvaltioille on myönnetty maksukorjauksia. 

Viime vuonna Suomi keräsi 184 miljoonaa euroa tulleja, joista 138 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 46 miljoonaa euroa jäi valtion budjettiin kantopalkkiotuloina. 

Suomen nettomaksu laski 309 miljoonaan euroon 

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 309 miljoonaa euroa. Nettomaksu pieneni selvästi toissa vuodesta, jolloin se oli 840 miljoonaa euroa. 

Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Luvut eivät kuitenkaan kerro kaikista EU-jäsenyyden hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta. 

Asukasta kohden laskettuna Suomen nettomaksu laski 150 eurosta 55 euroon. Bruttokansantuloon suhteutettuna nettomaksu laski toissa vuoden 0,30 prosentin tasolta 0,11 prosentin tasolle. 

Nettomaksu vaihtelee vuosittain 

Komissio ei enää julkaise lukuja jäsenvaltioiden nettomaksuasemasta, mutta valtiovarainministeriö on laskenut nettomaksut komission laskentatavalla.  

Nettomaksulaskelma on niin sanottu tasapainolaskelma, jossa jäsenvaltioiden yhteen laskettu nettomaksujen summa on nolla: se ei siten ole suoraan jäsenvaltion saamien tulojen ja menojen erotus. Nettomaksulaskelma ei sisällä unionin hallintomenoja, ja tulopuolella laskelma huomioi ainoastaan kansallisista budjeteista tulevat maksuosuudet (ei esimerkiksi tullituloja, jotka tilitetään suoraan unionille).  

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien päättyminen ja nykykauden ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Viime vuosi oli unionin seitsenvuotisen rahoituskehyskauden (2021–2027) neljäs. 

Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n budjetin tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Näiden tulojen määrä saattaa vaihdella vuosittain huomattavasti. 

Luxemburg suurin nettosaaja asukasta kohden, Saksa suurin nettomaksaja 

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat pitkällä aikavälillä jäsenvaltioiden varallisuuseroja, vaikka niissä voi olla vaihtelua vuositasolla. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001. 

Kuva pdf-tiedostona: Mitä EU-jäsenyys maksoi? Nettomaksu asukasta kohden 2024

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (liitteen kuvio 1) olivat viime vuonna Saksa (0,29 prosenttia), Itävalta (0,18 prosenttia) ja Irlanti (0,17 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys oli: Saksa (155 euroa asukasta kohden), Irlanti (130 euroa) ja Ruotsi (94 euroa). 

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Latvia (2,60 prosenttia), Liettua (1,65 prosenttia) ja Viro (1,59 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys oli seuraava: Luxemburg (560 euroa asukasta kohden), Latvia (547 euroa) ja Viro (444 euroa). 

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Miika Grönholm, puh. 02955 30599, miika.gronholm(at)gov.fi 
Erityisasiantuntija Miikka Paajavuori, puh. 02955 30551, miikka.paajavuori(at)gov.fi