Euron käyttöönotto aiheuttaa muutoksia peruskorkoon ja muihin viitekorkoihin
Hallitus esittää, että peruskoron ja eräiden muiden viitekorkoina käytettävien korkojen määräytymisestä säädetään lailla. Uuden lain mukaisilla koroilla korvattaisiin Suomen Pankin nykyisin määräämä peruskorko sekä pankin määrittelemät ja julkaisemat lyhyinä viitekorkoina käytettävät korot. Uudistukset johtuvat talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkamisesta sekä euron käyttöön ottamisesta ensi vuoden alussa. Hallitus on tänään antanut esityksen eduskunnalle laeiksi eräistä viitekoroista ja korkolain muuttamisesta. Lait on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.1999.
Peruskorko markkinakorkosidonnaiseksi
Uudessa järjestelmässä peruskorko vahvistettaisiin valtiovarainministeriön päätöksellä kahdesti vuodessa aina seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Peruskoron määrä olisi vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvo. Peruskorko vahvistettaisiin prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella. Ensimmäisen kerran uusi peruskorko vahvistettaisiin kesäkuussa 1999.
Useissa säännöksissä ja sopimuksissa on nykyisin viittauksia Suomen Pankin peruskorkoon. Lakiesityksen tarkoituksena on muuttaa nämä peruskorkoa koskevat viittaukset yleissäännöksellä.
Heliborin tilalle euribor
Valtiovarainministeriön päätöksellä määrättäisiin myös, miten nykyisin Suomen Pankin määrittelemät ja julkaisemat lyhyet markkinakorot korvattaisiin. Tällaisia korvattavia korkoja olisivat käytännössä heliborkorot. Hallituksenesityksen mukaan korvaavien korkojen tulisi mahdollisimman hyvin vastata heliborkorkoja. Tarkoituksena on, että heliborkorot korvattaisiin euriborkoroilla. Lailla olisi merkitystä erityisesti sellaisille sopimuksille, joissa ei ole ehtoa koron muuttamisesta. Sen mukaan tällaisissa sopimuksissa noudatettaisiin jatkossa euriborkorkoa. Esityksen mukaan sopimusehtona oleva viitekorko korvataan toisella alkuperäistä viitekorkoa mahdollisimman hyvin vastaavalla uudella viitekorolla siinä tapauksessa, että alkuperäinen viitekorko häviää.
Pitkät viitekorot
Euroalueelle ei muodostune mitään yleisesti käytettäviä pitkiä viitekorkoja. Tämän vuoksi niitä ei ole tarkoitus korvata muilla koroilla. Vuoden 1999 tammikuun alun jälkeen pitkiin viitekorkoihin sidotut sopimukset jatkuvat normaalisti koronmääräytymisjakson loppuun. Sen jälkeen pankin ja asiakkaan tulee sopia uudesta viitekorosta.
Korkolain muutokset
Hallituksen esityksen mukaan korkolain mukaiset korot vahvistaisi Suomen Pankin sijasta valtiovarainministeriö. Myös korkolain mukaisten korkojen perusta muuttuisi heliborkorosta euriborkoroksi.