Hallituksen budjettineuvottelut vuodelle 1998

Budjettiesitys merkitsee, että ensi vuoden koko julkisen talouden alijäämän (EMU-kriteeri) arvioidaan olevan 0,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna vastaavan alijäämän arvioidaan olevan 1,3 prosenttia BKT:sta. Sekä tänä että ensi vuonna julkisen talouden velka (EMU-kriteeri) jää alle 60 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Hallituskauden aikana toteutettavaksi päätetyistä yhteensä noin 23 mrd. markan menojen supistuksista tehtiin vuosien 1996 ja 1997 talousarvioissa runsaat 16 mrd. markan leikkaukset. Nyt neuvoteltuun vuoden 1998 talousarvioesitykseen sisältyvät jo aiemmin päätetyt menojen leikkaukset. Ne supistavat yhdessä aikaisempien toimenpiteiden heijastusvaikutusten kanssa valtion menoja lisää noin 3 mrd. mk. Osa säästöistä kohdistuu lakisääteisiin menoihin.

Valtiontalouden tasapainottumisen varmistamiseksi on tähän talousarvioesitykseen lisäksi sisällytetty säästöjä ja menolykkäyksiä yhteensä noin 2 mrd. mk. Osa säästöistä on kertaluonteisia. Säästöt ja lykkäykset kohdistuvat mm. valtion rakennushankkeisiin, valtionapurakentamiseen, toimintamenoihin ja muihin harkinnanvaraisiin määrärahoihin.

Talousarvioesitys tukee hallituksen finanssipoliittista tavoitetta, joka tähtää valtiontalouden alijäämän kestävään supistamiseen ja velkasuhteen kääntämiseen laskuun. Tiukka menotalous ja matala inflaatio ovat myötävaikuttaneet korkojen alenemiseen, mikä tukee talouden kasvua ja työllisyyttä.

Talouskasvu jatkuu

Talous kasvaa kuluvana vuonna nopeasti ja tasapainoisesti. Teollisuustuotanto kasvaa hieman nopeammin kuin viime vuonna. Erityisen selvästi lisääntyy rakennustoiminta. Kokonaistuotannon määrän ennakoidaan nousevan 4,5 prosenttia suuremmaksi kuin vuonna 1996. Ensi vuonna kasvu hidastuu prosenttiyksikön verran, kun kotimainen kysyntä lievästi vaimenee.

Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän kuluvana vuonna vajaat 4 prosenttia. Vuonna 1998 kasvu hidastuu hieman. Teollisuuden kilpailukyky on edelleen vahva. Vaihtotaseen ylijäämä on tänä vuonna vajaat 19 mrd. mk ja nousee ensi vuonna yli 21 mrd. markan.

Työllisen työvoiman määrän arvioidaan tänä vuonna lisääntyvän runsaalla 40 000 hengellä viime vuodesta. Työttömyys supistuu tänä vuonna prosenttiyksikön ja ensi vuonna 1 prosenttiyksikköä. Työttömyysasteen ennakoidaan olevan tänä vuonna 15,0 ja ensi vuonna 13,5 prosenttia. Työttömyyden edelleen alentaminen edellyttää niin työvoimapoliittisten kuin rakenteellistenkin uudistusten jatkamista.

Inflaation arvioidaan jäävän kuluvana vuonna yhteen prosenttiin; vuonna 1998 kuluttajahintojen ennustetaan kohoavan 2 prosenttia.

Poimintoja budjetista

Kehitysyhteistyövaroja lisätään esityksessä niin, että vuonna 1996 tehdyn periaatepäätöksen mukainen 0,4 prosentin BKTL-taso voidaan saavuttaa vuonna 2000. Ensi vuonna taso on 0,36 prosenttia.

Yleinen oikeusapu siirtyy kunnilta valtiolle 1.6.1998, missä yhteydessä julkiset oikeusapupalvelut järjestetään uudelleen.

Uuden läänijaon mukaisten lääninhallitusten toimintoja kootaan ja tehostetaan. Uudistuksen 65 milj. markan kokonaissäästöstä arvioidaan vuoden 1998 loppuun mennessä toteutuvan lähes puolet. Viranomaisradioverkon rakentaminen aloitetaan.

Kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä kaikkiin valtionosuuksiin. Hallitus esittää yhteisöveron jako-osuuksien muutosta, joka siirtää yhteisöverotuloja kunnilta ja seurakunnilta valtion hyväksi vuonna 1998 noin 830 milj. mk. Kuntien valtionosuuksia vähennetään aiemman säästöohjelman mukaisesti 1 300 milj. mk. Harkinnanvaraisia avustuksia lisätään 50 milj. markalla. Valtionosuuksien loppuerien maksamista lykätään.

Talousarvioesityksessä jatketaan eri pääluokissa panostamista Itä-Suomen kohteisiin.

Puolustusvoimien valmiusyhtymien varustaminen aloitetaan maavoimien suorituskyvyn lisäämiseksi. Tähän tarkoitukseen myönnetään tilausvaltuutta kaikkiaan 7 766 milj. mk, jonka maksatusvaikutukset ulottuvat vuosille 1998 - 2006.

Opintotukimenoissa uudistetaan opiskelijan omiin tuloihin perustuva tarveharkinta siten, että tulot otetaan huomioon koko kalenterivuodelta. Muualla kuin vanhempiensa luona asuvien 18-vuotiaiden opiskelijoiden opintoraha nostetaan samalle tasolle 19-vuotiaiden kanssa. Asumislisää ei enää myönnetä opiskelijalle, joka asuu vanhemmiltaan vuokraamassaan asunnossa.

Lähinnä nuorten metsien hoitoon ja kunnostukseen tarkoitettuja metsätalouden määrärahoja lisätään noin 50 milj. mk vuoteen 1997 verrattuna. Maatalouden ympäristöohjelman rahoitusta lisätään 116 milj. markalla. Lisäys suunnataan ensisijaisesti sellaisiin toimiin, joilla tehokkaimmin vähennetään vesistöihin joutuvaa ravinnekuormaa.

Tienpidon uusina kehittämishankkeina aloitetaan kolme uutta kohdetta: Kyrönsalmen sillan uusinta Savonlinnassa, valtatie 5:n parantaminen välillä Seppälänjoki-Vihantasalmi sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman tiejärjestelyt. Rautatieverkon uusimis- ja sähköistämistyöt jatkuvat eri puolilla maata.

Joukkoliikenteen tukea suunnataan seutuliikennejärjestelmien tukemiseen.

Hallitus esittää energiatuen myöntämisvaltuutta nostettavaksi 130 milj. markkaan. Tuen painopisteenä on uuden teknologian tukeminen energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksien vähentämiseksi sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden lisääminen.

Talousarvioesitys toteuttaa syksyllä 1996 päätettyä tutkimusrahoituksen lisäysohjelmaa. Esitykseen sisältyy yli 900 milj. markan lisäys Suomen Akatemian, TEKESin ja yliopistojen myöntämisvaltuuksiin ja tutkimusmäärärahoihin.

Kansalaisten omatoimisuuden kannustamiseksi korotetaan asumistukea ja toimeentulotukeen sisällytetään asumismenojen omavastuuosuus sekä tiukennetaan muutoinkin toimeentulotuen perusteita. Ratkaisu vähentää merkittävästi kuntien toimeentulotukimenoja, minkä säästövaikutus siirretään valtiolle lisääntyvien asumistukimenojen kattamiseksi.

Vanhusten ja vammaisten omaishoitajille myönnetään lakisääteinen vapaapäivä kerran kuukaudessa. Valtion tuki lisääntyy 20 milj. mk.

Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahoihin hallitus esittää korotusta. Myös hammashuoltoa kehitetään. Ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintamasotilaiden rintama-avustusta jatketaan.

Työttömyysturvan peruspäivärahaan tulee 2 markan korotus, mikä korottaa myös ansiopäivärahaa.. Samalla hallitus esittää, että nykyisen palkkatason olennaiseen muutokseen perustuvan tarkistuksen sijasta peruspäivärahaa tarkistetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti.

Työttömyyspäivärahaa ja sairauspäivärahaa mitoitettaessa ansioperusteesta tehtävää vähennystä korotetaan 4,5 prosentista 6 prosenttiin, mikä puolestaan osaltaan alentaa päivärahan tasoa. Karenssiaikoja, jotka liittyvät oikeuteen saada työttömyyspäivärahaa, esitetään pidennettäväksi.

Hallitus uudistaa työvoimapoliittista järjestelmää. Työvoimatoimistojen palvelukykyä parannetaan lisäämällä 35 milj. mk uusien virkailijoiden palkkaamiseen. Pitkäaikaistyöttömiä aktivoidaan maksamalla ylläpitokorvausta työharjoitteluun meneville ja ottamalla käyttöön yhdistelmätuki. Pitkäaikaistyöttömän palkkaavalle työnantajalle voidaan maksaa tukea, joka on työttömän työmarkkinatuen suuruinen. Lisäksi tähän tukeen voidaan yhdistää myös työvoimatoimiston myöntämä työllistämistuki. Yhdistelmätuen piiriin arvioidaan tulevan noin 10 000 henkilöä vuoden aikana. Työvoimapoliittista koulutusta vähennetään hieman osana työvoimapolitiikan uudistusta.

Kotitalouksien työllistämistukikokeilun menoihin esitetään 200 milj. mk. Työllistämistukea kokeillaan yhdeksän työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella Itä- ja Länsi-Suomen lääneissä. Suoran tuen lisäksi kotitalouksien väliaikaista verotukijärjestelmää kokeillaan Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä.

Aravalainojen myöntämiseen ja korkotukilainojen hyväksymiseen osoitetaan valtuutta yhteensä 7 500 milj. mk, josta 1 500 milj. markan käyttämisestä tai käyttämättä jättämisestä hallitus päättää elokuussa 1998 ottaen huomioon toteutuvan suhdanne- ja hintakehityksen. Asuntojen korjausavustuksiin osoitetaan 250 milj. mk, josta 17 milj. mk varataan veteraanien asuntoihin.

Lähialueyhteistyössä asetetaan investointiavustusmäärärahojen myöntämisessä etusijalle Itämeren tilaa tehokkaimmin parantavat hankkeet.

Sisävesien ja merialueiden ravinnekuormitusta vähennetään niin maatalouden, kalankasvatuksen, yhdyskuntien, teollisuuden kuin liikenteenkin osalta tavoiteohjelman mukaisesti. Tähän suunnataan voimavaroja mm. maatalouden ympäristötuessa, ympäristönsuojelun edistämisessä ja ympäristötöissä. Vesistöihin

kohdistuvaa ravinnekuormaa vähennetään myös nitraattidirektiivin toimeenpanon kautta.

Verotuksen muutoksia

Tuloverotuksen asteikkoon tehdään 2 prosentin inflaatiotarkistus. Tarkistuksen arvioidaan keventävän ansiotulojen verotusta noin 750 milj. markalla. Matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta korotetaan 2 500 markasta 3 000 markkaan ja vähennyksen enimmäismäärää 16 000 markasta 20 000 markkaan..

Kehitysalueiden veronhuojennuksia jatketaan siten muutettuna, että huojennukset koskevat vain pk-sektoria.

Valtion, kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuudet uudistetaan verovuodesta 1998 alkaen. Kuntien ja seurakuntien osuudet palautetaan tasolle, joka vastaa niiden oikeutta yhteisöveron tuottoon ennen vuoden 1996 alusta toteutettua verokannan korotusta 28 prosenttiin. Muutos lisää valtion tuloja vuonna 1998 noin 830 milj. mk.

Arvonlisäverotusta muutetaan EU-säädösten mukaiseksi siten, että Suomella on vain kaksi pääverokantaa alempaa verokantaa. Pääverokanta pysyy 22 prosentissa ja elintarvikkeiden 17 prosentissa. Nykyiset 12 ja 6 prosentin verokannat yhdistetään 8 prosentiksi. Muutoksen arvioidaan vähentävän veron tuottoa noin 100 milj. mk.

Moottoribensiinin veroa esitetään korotettavaksi 20 penniä ja dieselöljyn 15 penniä litralta.

Energiaverotuksessa maakaasun väliaikainen 50 prosentin veronhuojennus säädetään pysyväksi.Puun käyttöä edistetään siten, että puulla ja puupohjaisilla polttoaineilla tuotetun sähkön sähkövero palautetaan. Maakaasun ja puun veronhuojennukset rahoitetaan energiaverojen yleisiä tasoja nostamalla.

Raideliikenteeltä poistetaan sähkövero.

Viinien ja välituotteiden alkoholijuomaverotusta esitetään alennettavaksi keskimäärin 17 prosentilla. Hallitus varautuu siihen, että makeisvero poistetaan vuoden 1999 alusta.