Hallitus hyväksyi vakaus- ja Eurooppa 2020 -ohjelmat

Ohjelmat perustuvat hallituksen tekemiin päätöksiin, ml. sen maaliskuun 2012 kehysriihessä sopimat ratkaisut. Ohjelmissa esitetyt ennusteluvut ovat yhdenmukaisia 4.4.2012 valmistuneen valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen ennustelukujen kanssa.

Vakausohjelma

Vuonna 2012 kokonaistuotanto kasvaa 0,8 prosenttia. Keskipitkällä aikavälillä eli vuosina 2013 - 2016 bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan keskimäärin vajaat 2 prosenttia. Vuonna 2016 koko julkisen talouden (valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen) rahoitusaseman arvioidaan kääntyvän hieman ylijäämäiseksi. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole paluuta finanssikriisiä edeltäneelle talouden kasvu-uralle eikä suuriin julkisen talouden ylijäämiin. Väestön ikääntyminen alkaa vähentää työpanosta ja hidastaa talouskasvua samalla kun vanhusväestön osuuden kasvu lisää julkisiamenoja.

Julkisen talouden osalta Suomen keskipitkän aikavälin tavoitteeksi on vuoden 2009 vakausohjelmassa asetettu 0,5 prosentin suuruinen rakenteellinen ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tavoite arvioidaan saavutettavan vuonna 2013. Myös valtion velan kasvu kokonaistuotantoon suhteutettuna taittuu hallituskauden aikana.

Julkisyhteisöjen rahoitusaseman vahvistuminen ei kuitenkaan riitä poistamaan demografisen muutoksen aiheuttamaa kestävyysvajetta. Tarkistetun kestävyysarvion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on vuonna 2016 yhä 3 ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. 

Suomen vakausohjelma 2012

Eurooppa 2020 -ohjelma

Suomen asettamat kansalliset, vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet ylittävät EU-tasolla sovitut yleistavoitteet. Suomen tavoitteena on nostaa 20 - 64 -vuotiaiden työllisyysaste nykyisestä reilusta 73 prosentista 78 prosenttiin. Tutkimus- ja kehitysmenojen tavoitetasoksi on asetettu 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden 30 - 34 -vuotiaiden määrä pyritään nostamaan 42 prosenttiin ja vähentämään koulupudokkaiden määrä alle 8 prosentin. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää pyritään vähentämään 150 000 henkilöllä. Suomi on sitoutunut saavuttamaan EU:ssa asetetut energia- ja ilmastotavoitteet.

Ohjelmassa on otettu huomioon EU:n Suomelle antamat suositukset. EU on kehottanut Suomea jatkamaan julkisen talouden vakauttamista ja pitämään julkisen talouden rahoitusasema keskipitkän aikavälin tavoitteen yläpuolella, parantamaan julkisten palvelujen tuottavuutta ja saavuttamaan kustannussäästöjä, kohdistamaan aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet paremmin pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin, parantamaan iäkkäämpien työntekijöiden työllistettävyyttä ja osallistumista elinikäiseen oppimiseen sekä harkitsemaan lainsäädäntöön perustuvien eläkeikienja elinajanodotteen välistä yhteyttä. Lisäksi Suomea kehotettiin avaamaan palvelusektoria kilpailulle.

Komission helmikuussa julkaisema, jäsenvaltioiden kokonaistaloudellista vakautta koskevan raportin mukaan Suomen, samoin kuin 11 muun jäsenvaltion makrotaloudellisen tilanteen kehitys vaatii perusteellisempaa tarkastelua. Suomessa kokonaistalouden epätasapainoon viittaa se, että viennin maailmamarkkinaosuus supistui vuosina 2005 - 2010 lähes 20 prosenttia, yksikkötyökustannukset kasvoivat vuosina 2008 - 2010 yhteensä yli 12 prosenttia ja asuntojen reaalihinnat ovat kymmenen viime vuoden aikana nousseet yleistä hintakehitystä nopeammin. Komissio julkistaa toukokuussa perusteellisemman tarkastelun tulokset. Tämän jälkeen on mahdollista arvioida, mikä merkitys tällä uudella EU-tason ohjauksella on Suomen ohjelman kannalta.

Eurooppa 2020 -strategia - Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2012

Tehokkaampaa talouspolitiikan koordinaatiota EU:ssa

Vuoden 2011 alusta käynnistyi eurooppalainen ohjausjakso. Vuosittain toistuvalla ohjausjaksolla pyritään vahvistamaan EU:n talouspolitiikan koordinaatiota. Jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikkaa ohjataan ja arvioidaan tehokkaammin ja siihen puututaan tarvittaessa. Vuonna 2011 hyväksytty Euro Plus -sopimus täydentää ja vahvistaa ohjausjaksoa. Vuoden 2012 ohjausjaksossa huomioidaan vuoden 2011 lopulla hyväksytyt talouden hallintaa ja ohjausta vahvistavat EU-asetukset. 

Eurooppalaisen ohjausjakson käynnistää komission antama kasvuselvitys. Sen perusteella Eurooppa-neuvosto määrittelee maaliskuussa tärkeimmät talous- ja työllisyyspoliittiset haasteet sekä antaa jäsenvaltioille strategista ohjausta. Huhtikuussa jäsenvaltiot raportoivat EU:lle vakausohjelmalla ja kansallisella Eurooppa 2020 -ohjelmalla. Ohjelmissa on otettu huomioon Eurooppa-neuvoston antama ohjaus ja Euro Plus -sopimuksen mukaiset sitoumukset. Touko-kesäkuun vaihteessa komissio antaa maakohtaisia suosituksia, jotka neuvosto hyväksyy kesäkuussa. Jos jäsenmaa poikkeaa sovitusta, EU voi tarvittaessa puuttua kansalliseen päätöksentekoon.

Lisätietoja vakausohjelmasta antaa finanssineuvos Mikko Spolander, puh. 029 55 30006 tai 040 5587457 ja Eurooppa 2020 -ohjelmasta neuvotteleva virkamies Hannele Kerola, puh. 029 55 30199 tai  040 828 9901