Valtiovarainministeri Riikka Purra:
Julkisen talouden pelastustalkoot on aloitettava heti vuoden vaihduttua
Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt, ja lisää sopeutustoimia tarvitaan. Kevään kehysriihessä tulevat ratkaistavaksi myös mahdolliset verotukselliset keinot julkisen talouden oikaisemiseksi. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.
Valtiovarainministeriön talven talousennuste julkaistiin tänään. Talouden tilannekuva on heikentynyt entisestään. Kansantalousosaston riippumattoman ennusteen mukaan bruttokansantuotteemme on kitukasvuinen – tulevalle vuodelle ennustetaan vain 0,7 prosentin kasvua. Jatkovuosien tilanne ei ole juuri sen parempi. Vaimea talouskasvu ei paranna julkisen talouden rahoitusasemaa.
Menosopeutus ei riitä, pöydällä oltava myös veroratkaisut
Julkinen talous on ennusteen perusteella 3 prosenttia alijäämäinen vuonna 2027. Velkaantuminen ei taitu ilman uusia sopeutustoimenpiteitä. Myös verotuksesta on voitava keskustella, vaikka taloudellista toimeliaisuutta ei veroja kiristämällä kannata heikentää, varsinkaan tällaisessa tilanteessa.
Julkisen talouden haasteet ovat siinä määrin mittavia, että veroratkaisuilla on haettava kokonaisveroasteen laskun hidastumista. Tähän kokonaisuuteen on huomioitava myös sosiaaliturvarahastojen säästöjen hyödyntäminen ja kanavoiminen valtion budjettitalouteen. Tätäkin asiaa valmistellaan jo työryhmässä. Eläkejärjestelmää vahvistetaan, ja valtiovarainministeriössä valmistellaan lisäsopeutusta budjettipäällikön johdolla.
Maatamme vaivaa yleinen lannistuneisuus – eikä vain taloudessa
On toki muistettava, että ennusteessa ei ole aivan kaikkia hallitusohjelman toimia vielä mukana, valmisteluvaiheesta johtuen. Silti olen erittäin huolissani Suomen tulevaisuudesta. Hiljan julkistetut PISA-tulokset eivät nekään piirrä mairittelevaa kuvaa tulevaisuuden kasvusta. Korkean teknologian vienti edellyttää luku- ja laskutaitoa. Mitä tälle maalle on tapahtunut? Tarvitsemme pikaisesti päättäväisen ryhtiliikkeen, meidän on vaadittava itseltämme ja toisiltamme paljon enemmän.
Esimerkiksi uudet läpimurtoteknologiat, kuten tekoäly ja kvanttiteknologia, perustuvat matematiikkaan. Teemme karhunpalveluksen lapsillemme, jos emme itse osaa vaatia perustaitoja kaikilta, kuten vaikkapa prosenttilaskun osaamista. Rajat ovat rakkautta. Digitalisaation ympärillä pyörivä unelmahöttö on mennyt perusasioiden edelle. Kouluissa on syytä palata perusasioihin, lukemiseen ja laskemiseen. Ilman perustaitoja nuorten mahdollisuudet menestyä ovat heikot. Koulutus on erityisen tärkeää pienessä maassamme, joka ei kilpaile työnhinnalla tai verotuksella. Teknologia, uudet innovaatiot ja tuottavuuden kasvu ovat avaimia hyvinvointiin. Kaikki tämä vaatii työtä, työtä, työtä. Sisua ja sitkoa enemmän – naiivia uskoa helppoihin ratkaisuihin vähemmän.
Talouden madonluvut kertovat Suomen synkeästä tilanteesta
Talouden madonlukujen seuraaminen vaatii perustaitojen osaamisen ohella hyviä hermoja. Luvut ovat karmaisevia. Jos Suomi ei muuta suuntaansa nyt, jopa luottoluokitukseemme voi liittyä laskupaineita. Heikentynyt luottoluokitus nostaisi rahoituskustannuksia koko kansantaloudessa ja voisi aiheuttaa itseään ruokkivan noidankehän.
Julkisen talouden kestävyys on kaiken perusta – ilman valtiontalouden kunnossapitoa emme voi ostaa hävittäjiä tai maksaa palkkaa sisäisen turvallisuuden ammattihenkilöstöllemme. Sitten myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen resurssit ovat uhattuina. Raha voi todella loppua, näin kävi monelle maalle Euroopassakin eurokriisin vuosina. Emme varmasti halua Kansainvälisen valuuttarahaston erityistarkkailuun.
Valoa tunnelin päässä
Emme ole kuitenkaan akuutissa rahoituskriisissä, vaikkakin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen alijäämäkriteeri on rikkoutumassa. Suomi on aina noudattanut kansainvälisiä velvoitteitaan. Kehysriihessä huhtikuussa onkin tärkeää tehdä vastuullisia päätöksiä, jotta hyvinvointia riittäisi vielä seuraavillekin sukupolville.
Toivotan hyvää joulua ja rauhaisaa uuden vuoden odotusta, tehkäämme siitä yhdessä parempi.
Riikka Purra
valtiovarainministeri